Jätehuollossa satojen miljoonien investointivaje

Suomeen tarvitaan lähivuosina satojen miljoonien eurojen investoinnit jätehuollon ja kiertotalouden laitoksiin ja palveluihin.

Ehdotus uudeksi valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi arvioi, että Suomessa täytyisi rakentaa jopa 290 000–370 000 tonnia uutta biologisen yhdyskuntajätteen käsittelykapasiteettia. Tämä vastaa viittä tai kuutta HSY:n biokaasulaitoksen kokoista laitosta.

Kunnallisten kompostointilaitosten verkosto alkaa olla jo vanha. Suomeen on viime vuosina rakennettukin jonkin verran uusia mädätyslaitoksia. Ne kaikki eivät vielä toimi täydellä kapasiteetillaan.

Monilla alueilla on lisäkapasiteetin tarvetta yhdyskuntajätevesilietteiden käsittelyyn.

Lisäksi tarvitaan todennäköisesti laitoskapasiteettia myös eri toimialoilta tulevien biohajoavien jätevirtojen käsittelyyn.

Etenkin niillä alueilla, joilla on runsaasti maataloutta ja elintarviketeollisuutta, on tarvetta uusille biokaasulaitoksille. Yhden tai useamman maatilan yhteisissä biokaasulaitoksissa voisi käsitellä lantaa ja maatilojen kasviperäisiä jätejakeita.

Muovinkierrätyslaitoksia lisättävä

Muovijätteitä, kuitupakkauksia ja muita kierrätettäviä yhdyskuntajätteitä varten tarvitaan uusia kierrätyslaitoksia 140 000–260 000 tonnin jätemäärille.

Muovijätteiden kierrätykseen tarvitaan myös uusia innovaatioita.

Samoin sähkö- ja elektroniikkaromun sekä tekstiilijätteiden erilliskeräykseen, lajitteluun ja kierrätysteknologioihin tarvitaan lisäsatsauksia. Vaatteille ja laitteille tarvitaan myös korjaus- ja uudelleenkäyttöpalveluja.

Haitalliset aineet kuten bromatut palonestoaineet on pystyttävä erottelemaan pois kierroista.

Valtakunnallinen jätesuunnitelma muistuttaa, että tulevaisuudessa on tarvetta myös vihreän energiasiirtymän laitteistojen kierrätykselle. Esimerkiksi tuulimyllyjen ja aurinkopaneelien kierrätys edellyttää uutta teknologiaa.

Jätteenpolttolaitokset riittävät

Arvion mukaan Suomeen ei tarvittaisi uutta jätteenpolttokapasiteettia.

Suomessa oli vuonna 2019 toiminnassa 10 jätteenpolttolaitosta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti oli lähes 1,6 miljoonaa tonnia.

Lisäksi jätettä polttivat lukuisat rinnakkaispolttolaitokset. Siitä huolimatta yhdyskuntajätettä vietiin ulkomaille käsiteltäväksi noin 60 000 tonnia.

Erityisjätteille kuten terveydenhuollon jätteille, PVC-jätteille ja autopalottamoiden seulajätteelle täytyisi luvittaa polttokapasiteettia, sillä nykyisten jätevoimaloiden ympäristöluvat eivät mahdollista riittävästi näiden jakeiden polttoa.

Jotta Suomi pääsee tiukentuviin kierrätystavoitteisiin, tarvitaan lisää erilliskeräystä ja uutta erottelu- lajittelu- ja kierrätyslaitosinfrastruktuuria.

Osa tarvittavista investoinneista liittyy jakamis- ja kiertotalouteen sekä jätteen synnyn ehkäisyyn.

Kustannusten arviointi on kuitenkin hankalaa, sillä kiertotalous on vielä murrosvaiheessa.

Kuva: Scanstockphoto. Valtakunnallinen jätesuunnitelmaehdotus arvioi, että jäteinfrastruktuurin investointivaje on useita satoja miljoonia euroja.