Jakamistaloudella hyviä ilmastovaikutuksia maaseudulla

Päijät-Hämeen maaseudulla toteutettiin kolme jakamistalouden pilottikokeilua. Osana kokeiluja myös niiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin arvioitiin.

Päijät-Hämeessä on edeltävän puolentoista vuoden aikana aloitettu kolme jakamistalouden pilottikokeilua osana maatalousrahaston rahoittamaa Maallemuuttajat 2030 -hanketta. Pilotteja olivat tavaralainaamo, kuntapyörätoiminta sekä tapahtumakärry. Kaikki kolme pilottia jatkavat toimintaansa myös jatkossa, vaikka hanke päättyy vuoden 2021 lopussa.

Tavaralainaamolla selkeitä myönteisiä ilmastovaikutuksia

Tavaralainaamo on Asikkalan kirjastossa toimiva nimensä mukainen tavaralainaamo, josta voi lainata kodinvälineitä niin siivoukseen, remontointiin kuin vapaa-ajallekin. Tavarat kerättiin kuntalaisilta lahjoituksina keväällä 2020. Tavaralainaamo aloitti toimintansa samana kesänä. Tavaroita voi lainata kirjastokortilla samaan tapaan kuin kirjojakin.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana tavaroita lainattiin yhteensä 107 kertaa. Suosituin tavara on ollut höyrypesuri, joka on ollut lähes koko ajan lainattavana. Muita suosituimpia tavaroita ovat olleet ompelukone, saumuri ja kasvikuivuri. Lisäksi lainattavissa on muun muassa akkuporakone, mehumaija, jäätelökone sekä lautapelejä ja retkeilyvälineitä.

Tavaralainaamon yhteydessä järjestettiin keväällä 2021 pienimuotoinen käyttäjäkysely, josta saatujen vastausten perusteella 60 % tavaralainaamon käyttäjistä oli jättänyt jonkun tavaran hankkimatta tavaralainaamon ansiosta. Jos oletetaan, että sama suhdeluku pätee koko lainaamotoimintaan, on tavaralainaamon ensimmäisen toimintavuoden aikana vältetty 3545 tavaroiden valmistuksesta aiheutuvaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa.

Lisäkasvihuonekaasupäästövähennyksiä tavaralainaamotoiminnasta on voinut syntyä välillisesti, esimerkiksi jos lainaaja on käyttänyt ompelukonetta olemassa olevien tekstiiliensä käyttöiän pidentämiseksi. Näitä mahdollisia lisävähenemiä ei kuitenkaan otettu laskennassa huomioon.

On mahdollista, että tavaralainaamotoiminta on aiheuttanut lisääntynyttä liikkumista esimerkiksi autolla, mikäli lainaaja ei ole asunut kävely- tai pyöräilymatkan päässä kirjastosta. Lisäksi perustamisvaiheessa autoilukilometrejä kertyi hankehenkilökunnalle etenkin tavaroita noudettaessa lahjoittajilta. Kuitenkin keskimääräisellä fossiilikäyttöisellä henkilöautolla (suorat polttoaineen palamisesta aiheutuvat päästöt huomioiden) tulisi ajaa noin 24 000 kilometriä, jotta lainaamotoiminnan aiheuttama hyöty ensimmäisen toimintavuoden osalta nollaantuisi.

Kuntapyörät lainattavissa ilmaisena

Kesällä 2020 Hollolan kunnassa lanseerattiin kuntapyöräkokeilu. Kuntapyörät olivat lainattavissa ilmaisena henkilöllisyystodistusta näyttämällä ja perinteisen paperilomakkeen täyttämällä; näin lainaaminen oli mahdollista myös ulkopaikkakuntalaisille.

Ensimmäisenä kesänä pyöriä oli kahdessa lainauspisteessä, Hollolan pääkirjastolla sekä maatilamyymälällä. Kesällä 2021 lainauspisteiden määrä tuplaantui ja pyöriä oli mahdollista palauttaa myös muille pisteille kuin lähtöpaikkaan. Pisteestä riippuen pyöriä oli tarjolla 2–5 ja ne olivat lainattavissa ja palautettavissa henkilökunnan ollessa paikalla. Lainaamotoimintaa pyöritettiin siis oheistoimintana varsinaisen päätoiminnan ohessa.

Kuntapyörien vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin arvioitiin liikkumisen osalta. Käyttäjiä pyydettiin lainaamisen jälkeen täyttämään palautelomake, jossa kysyttiin muiden kysymysten ohella, mitä tarkoitusta varten käyttäjä lainasi pyörää, kuinka pitkän matkan hän pyöräili ja kuinka hän olisi toteuttanut matkan, mikäli kuntapyöriä ei olisi ollut saatavilla. Muiden kuin palautelomakkeiden täyttäneiden lainaussyistä ja ajokilometreistä ei ole tietoa.

Palautelomakkeen täyttäneistä käyttäjistä 64 % oli käyttänyt kuntapyörää asioilla käymiseen tai johonkin tiettyyn kohteeseen, esimerkiksi uimarannalle, kulkemiseen. Kuitenkin näistä vastaajista vain 7 % olisi suorittanut matkan henkilöautolla, mikäli kuntapyöriä ei olisi ollut saatavilla.

Sen sijaan muun muassa kuntapyörien kuljetus- ja huoltoajoista aiheutui huomattavasti enemmän ajokilometrejä kuin mitä kuntapyöräilyllä vältettiin.

Vaikka kuntapyöräkokeilu aiheutti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin mitä sillä vähennettiin, oli kokeilu silti onnistunut. Saadun suullisen sekä kirjallisen palautteen mukaan niin lainaajat kuin palveluntarjoajatkin olivat tyytyväisiä kokeiluun. Kokeilu on lisännyt ihmisten tietoisuutta jakamistalouden mahdollisuuksista. Lisäksi on mahdollista, että toiminnan tullessa tutummaksi ja lainausmäärien potentiaalisesti kasvaessa myös kasvihuonekaasupäästöt lopulta vähenevät.

Tapahtumakärrystä helpotusta tapahtumajärjestäjille

Viimeinen hankkeessa aloitettu palvelukokeilu oli yhteistyössä paikallisten 4H-yhdistysten kanssa toteutettu Tapahtumakärry-pilotti.

Kärry suunniteltiin helpottamaan etenkin yhdistysten tapahtumien järjestelytöitä. Suunnittelun lähtöajatuksena oli, että Tapahtumakärrystä saa ainakin suurimman osan tapahtumien järjestämiseen liittyvistä tavaroista vuokrattua kerralla. Kärrystä löytyy muun muassa äänentoistolaitteet, teltta, grilli, opastekylttejä, ensisammutusvälineet, mainosteline, nokkakärryt sekä pientavaroita kuten teippejä.

Tapahtumakärry on hinnoiteltu niin, että sen vuokrahinta on yhdistyksille edullisempi kuin yrityksille ja yksityishenkilöille. Kärryä voi vetää B-ajokortilla tiettyjen ehtojen täyttyessä.

Suurin osa kärryn tavaroista on sellaisia, ettei tapahtumanjärjestäjä ostaisi niitä itselleen vaikkei Tapahtumakärryä olisi olemassa, vaan vuokraisi tai lainaisi tavarat muualta. Siispä tavaroiden valmistuksesta aiheutuvien päästöjen ajateltiin pienentyvän mahdollisesti ainoastaan ensisammutusvälineiden sekä erilaisten opastuskylttien osalta, joiden käyttöiäksi oletettiin 10 vuotta.

Yhteensä näiden tavaroiden valmistuksen arvioitiin aiheuttavan 110 kgCO₂e. Tämän verran kasvihuonekaasupäästöjä voidaan siis potentiaalisesti välttää yhtä Tapahtumakärryn lainauskertaa kohden. Määrä vaihtelee muun muassa sen mukaan, kuinka usein järjestäjä järjestää tapahtumia, mikä on tavaroiden käyttöikä ja saisiko järjestäjä nämäkin tavarat lainattua jotain kautta.

Myös itse kärryn valmistamisesta on aiheutunut päästöjä. Laskelmissa arvioitiin valmistuksen päästöiksi 1500 kgCO₂e. Jos myös kärryn käyttöiäksi arvioidaan 10 vuotta ja lainauskertoja oletetaan olevan 10 vuodessa, aiheutuu yhtä lainauskertaa kohden kasvihuonekaasupäästöjä 15 kgCO₂e. Siispä tilanteesta riippuen on todennäköistä, että tavaroiden ja kärryn valmistuksen osalta on vältetty enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin aiheutettu.

Vaikutusta on kuitenkin ajokilometreillä eli käytännössä sillä, vähentääkö vai lisääkö kärryn olemassaolo tapahtumanjärjestäjän ajotarvetta. Jos kärry sijaitsee lähellä tapahtumapaikkaa, voidaan hyvin ajatella, että ajokilometrejä on vältetty, kun tapahtumaan tarvittavia tavaroita ei ole tarvinnut noutaa useasta eri paikasta. Vastaavasti, jos kärry sijaitsee kauempana ja tarvittavat tavarat ovat saatavilla lähempää, kärryn vuokraaminen aiheuttaa lisäajokilometrejä lisääntyneellä polttoaineenkulutuksella.

Tapahtumakärryn osalta ei siis voida yksiselitteisesti sanoa, mikä sen vaikutus on ollut kasvihuonekaasupäästöihin. Kärry myös valmistui korona-aikaan, joten vuokrauskertoja ei ole kertynyt montaa. Toisaalta, vuokraajilta oletettavasti ei saisi ainakaan kovin tarkkaa tietoa mistä he olisivat hakeneet tavarat ilman kärryä. Tapahtumakärryn pääajatushan on kuitenkin helpottaa tapahtumanjärjestäjien toimintaa.

Tässä esitettyihin tuloksiin ja pilotteihin voi tutustua tarkemmin Maallemuuttajat 2030 -hankkeen loppujulkaisusta.

Anna Claudelin

Nuorempi tutkija

Kestävyysmuutos, LUT-yliopisto

Kuva: Kaisa Tuominen. Tavaralainaamo Asikkalan kirjastossa.