Hyötyykö ympäristö kierrätyksestä?

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

29.8.2018

 

Jätehierarkian noudattaminen ei aina tuota suurinta hyötyä ympäristölle. Tähän johtopäätökseen tuli Suomen ympäristökeskuksen Syken erikoistutkija Helena Dahlbo, joka tarkasteli väitöstyössään jätteiden hyödyntämisen ympäristö- ja kustannusvaikutuksia.

EU-lainsäädännön mukaisessa jätehierarkiassa eli jätehuollon etusijajärjestyksessä tavoiteltavinta on jätteen välttäminen. Sen jälkeen tulevat uudelleenkäyttö, hyödyntäminen materiaalina eli kierrätys, muu hyödyntäminen esimerkiksi energiana ja loppukäsittely.

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää Dahlbon mukaan tutkittua tietoa jätehuollon vaihtoehtojen ympäristö- ja kustannusvaikutuksista. Yhtenä esimerkkinä Dahlbo tutki, onko jopa satoja kertoja käytettävä kuljetuslaatikko ympäristölle parempi kuin laatikko, joka laitetaan jo ensimmäisen käytön jälkeen kierrätettäväksi materiaalina.

”Heti kierrätettäväksi menevä kuljetuslaatikko osoittautui ympäristön kannalta suotuisammaksi kuin yhä uudelleen käytettävä laatikko. Tulos on ristiriidassa jätehierarkian kanssa”, Dahlbo kertoo ja toteaa, ettei etusijajärjestys sovi yksiselitteisesti kaikkiin järjestelmiin.

”Jätteen hyödyntämisen arvioinneissa tarvitaan kokonaisvaltaisia lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon kaikki tuotteen elinkaaren vaiheet.”

”Tämä on syytä muistaa myös, kun keskustellaan muovista ja sen korvaajiksi kehitetyistä materiaaleista.”

Jo suunnitteluvaiheessa tulisi ajatella tuotteen elinkaaren loppupäätä.

”Esimerkiksi tekstiileissä ja pakkauksissa voi olla sinänsä hyödyllisiä älyantureita, jotka kuitenkin hankaloittavat materiaalien lajittelua ja kierrätystä. Tuotesuunnittelijoiden pitäisi jo alun perin miettiä, miten tuotteet saadaan sopimaan kierrätysjärjestelmään.”

 

Rakennus- ja purkujäte

kompastuu kierrätystavoitteeseen

Väitöstyössä käytetty ympäristö- ja kustannusvaikutusten yhteistarkastelu toi esiin parannettavaa rakennus- ja purkujätteen lajittelussa.

”Rakentamisen puujätettä hyödynnetään nykyisin energiana, mikä on perusteltua sekä ympäristö- että kustannusvaikutuksiltaan. Jotta saavutettaisiin tavoiteltu 70 prosentin kierrätysaste, puujäte pitää kuitenkin saada lajiteltua tarkemmin ja kierrätettyä tehokkaammin.”

Entä pitäisikö sanomalehtijäte kierrättää vai hyödyntää energiana?

Dahlbon mukaan sanomalehtijätteen kierrätys tulee halvemmaksi kuin hyödyntäminen energiana, mutta kierrätyksen haitalliset ympäristövaikutukset ovat suuremmat. Eri mittareilla tarkasteltuna tulokset kuitenkin vaihtelevat.

”Kierrätys on parempi etenkin maankäytön näkökulmasta, sillä se vähentää metsästä tarvittavan puun määrää. Metsän käyttö tulisi kytkeä nykyistä paremmin kierrätyksen hyötyjen arviointiin.”

Helena Dahlbon ura jätetutkimuksen parissa alkoi 1980-luvun lopulla, jolloin Syken edeltäjä Vesi- ja ympäristöhallitus käynnisti uutena alueena jäte- ja maaperätutkimuksen. Mikä innosti kokeneen tutkijan väitöstyöhön?

”Suomalaisesta jätehuollon tutkimuksesta ilmestyy verraten vähän kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja. Kuitenkin meillä tehdään hyvää tutkimusta ja kehitetään muuallekin soveltuvia ratkaisuja. Halusin osaltani tuoda tätä työtä näkyväksi.”

MMM Helena Dahlbon väitös Life cycle based approaches in assessing waste management options in the Finnish context tarkastettiin 8. kesäkuuta Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa. Vastaväittäjänä toimi professori Ola Eriksson Gävlen yliopistosta Ruotsista ja valvojana professori Jaana Sorvari.

 

Leena Joutsen

 

Kuva Mara Leppä. Helena Dahlbo toivoo elinkaariperusteisen arvioinnin laajenevan koko jätesektorille. ”Ympäristö- ja kustannusvaikutusten yhteistarkastelu auttaa tunnistamaan järjestelmien kehityskohteita.”

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin