Hukkaako Suomi tulevaisuuden cleantech-mahdollisuutensa?

3.12.2015

Cleantechin markkinat kasvavat maailmalla jatkuvasti. Mutta millä sektorilla kasvu on kaikkein kovinta? Missä ovat Suomen vahvuudet? Mihin meidän kannattaa panostaa, jotta voisimme lunastaa paikkamme kansainvälisten cleantech-markkinoiden kärjessä?

Saadaksemme käsityksen tulevaisuuden cleantech-mahdollisuuksista, me Sitrassa halusimme kartoittaa valikoiduilta sektoreilta globaalien megatrendien ja hiilineutraaliuden tuomat keskeiset muutokset, jotka vaikuttavat käytettäviin teknologioihin, sovellutuksiin ja liiketoimintamalleihin.

Selvityksen teki Frost & Sullivan, ja se kohdistuu sektoreille liikkuminen, energia, rakentaminen, vesi ja jäte sekä teolliset prosessit, huomioiden biotalous läpileikkaavana teemana. Monet näistä sektoreista yhdistyvät osaksi tulevaisuuden älykkäitä kaupunkeja, jotka jo itsessään luovat 1 500 miljardin euron markkinat jo 2020.

Mielenkiintoisia ja huomattavia kasvuodotuksia seuraavina vuosikymmeninä liittyy jätteiden käsittelyyn, joka muodostaa yhden kiertotalouden kulmakiven. Tulevaisuuden megakaupungeissa jätteiden vähentäminen esimerkiksi älykkäiden ja uudelleen käytettävien pakkausten ansiosta tuo kiertotalouden hyödyt osaksi asukkaiden jokapäiväistä elämää.

Teollisen tuotannon saralla lisääntynyt älykkyys ja digitalisaatio mahdollistavat kiertotalouden toteuttamisen. Samalla myös materiaali- ja tavaravirtojen liikuttaminen voidaan minimoida ja tuotantoa tehostaa. Älykkäät jäte- ja vesijärjestelmät, älykkäät pakkaukset ja älykkäät tuotantojärjestelmät muodostavat yhdessä yli 670 miljardin euron vuosittaisen markkinan vuoteen 2050 mennessä.

Toisaalta selkeästi suurimmat tulevaisuuden kasvupotentiaalit on löydettävissä liikkumisen saralla. Osin automatisoitu ja jopa kuskiton ajaminen lisääntyvät merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana. Tämä vaatii suuria panostuksia karttajärjestelmiin, liikenteen ohjaus- ja seurantajärjestelmiin, älykkään tieinfran rakentamiseen, erilaisiin kamerasovelluksiin ja itse autoihin rakennettaviin automaatioteknologioihin.

Tämän sektorin vuosittaisen liikevaihdon odotetaan kasvavan nykyisestä alle 10 miljardin euron markkinasta jopa 3 390 miljardin euron vuosittaiseksi markkinaksi vuoteen 2050 mennessä.

Toinen voimakas kasvuala liikennesektorilla on integroitujen liikkumisjärjestelmien kehittäminen, joka pitkälti pohjautuu julkisten liikennejärjestelmien parempaan ja sujuvampaan hyödyntämiseen sekä jakamistalouteen eli liikennevälineiden tehokkaampaan käyttöön.

Yksi tehokkaasti jaetussa käytössä oleva auto voi poistaa liikenteestä jopa 17 yksityisessä käytössä olevaa autoa. Liikenteen jakamistalouden on näiden järjestelmien ansiosta ennustettu kasvavan noin 170 miljardin euron vuosittaiseksi markkinaksi vuonna 2050.

Suomen perinteiset puhtaiden ratkaisujen vahvuudet ovat biosektorilla ja biotaloudessa. Nämä sektorit kasvavat sekä Suomessa että maailmalla, mutta niiden markkinoiden vuosittaisen kasvun kulmakerroin on merkittävästi loivempi kuin edellä mainituilla esimerkeillä.

Jos Suomi keskittyy cleantech-strategiassaan kehittämään ainoastaan perinteisiä vahvuusalueitaan, se jättää huomioimatta merkittävän globaalin kasvukentän muilla sektoreilla ja luovuttaa näin markkinajohtajan aseman vapaaehtoisesti muille.

Jos taas Suomi määrätietoisesti panostaa uusiin kasvualueisiin esimerkiksi jätteiden käsittelyssä, liikkumisen teknologioissa ja älykkäiden järjestelmien monimuotoisessa hyödyntämisessä, meillä on mahdollisuus olla huomattavasti kokoamme suurempi tekijä globaaleilla cleantech-markkinoilla.

Suomella olisi pienenä, mutta vahvan infrastruktuurin ja jo pitkälle viedyn digitalisaation maana oiva mahdollisuus toimia monien edistyksellisten ratkaisujen kehitys- ja testialustana ja näin luoda edellytyksiä uusille vientituotteille, jotka parantavat Suomen kansantaloutta ja samalla auttavat ratkomaan maailmanlaajuisia ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia haasteita.

Jaana Pelkonen
Katso infografiikat:

Lataa raportti: https://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia102.pdf