Horisontissa lisää kiertotalousmahdollisuuksia?

Kun kiertotalous on joidenkin yritysten osalta jo vauhdissa, ottaa se vielä toisilla ensiaskeliaan. Materiaalien teknisistä edellytyksistä tai liiketoimintamalleista ei ole tarpeeksi tietoa ja sitä ei jaeta varsinkaan horisontaalisesti, teollisuuden alalta toiselle. Myös ostettavien palvelujen synergiaetuja on paljon hyödyntämättä yritysten kesken.

Tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä nykyisen lakiehdotuksen mukaan Suomessa jo vuoteen 2023 mennessä. Tässä on omat haasteensa, mutta suurempi ponnistus on, mitä kerätyllä tekstiilijätteellä tehdään. Tekstiilejä ei voi loputtomiin ja kaiken kaikkiaan kierrättää pelkästään kirpputorien kautta. Nyt on aika etsiä uusia ratkaisuja. Rakennusala on myös ajankohtainen ja kiertotalouden huomion ja odotusten kohteena. Nämä kaksi alaa ovatkin jo löytäneet toisensa.

Tekstiilialalla on innovoitu käytettyä tekstiilimateriaalia betoniteollisuuden raaka-aineeksi. Betonin lujuutta voidaan parantaa lisäämällä siihen esim. lasi- tai hiilikuituja.

Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa huomattiin, että betoni, johon on lisätty tekstiilejä, painuu vähemmän kuin perinteinen tavallinen betoni. (Lue lisää tutkimuksesta: https://www.researchgate.net/publication/345940346_The_Effect_of_Textile_on_Compressive_Strength_of_Concrete )

Toinen tutkimusryhmä havaitsi vuonna 2000, että tekstiilileikkeet lisäävät betonin kestävyyttä eikä betoniin tule haurautta murtokuormituksenkaan jälkeen. (Lue lisää.)

Esimerkki käytäntöön soveltajasta on virolainen Greenful Group OÜ, joka valmistaa ympäristöystävällisiä rakennustuotteita tekstiili-, muovi- ja kumijätettä hyödyntämällä. Italiasta löytyy taasen esimerkki, jossa käytettyjä autonrenkaita hyödynnetään betonin valmistuksessa hiilen korvaamiseen. Useita muitakin esimerkkejä käytännön toteutuksista on jo olemassa.

Meidän pitäisi saada resurssitehokkuus noususuuntaan ja ympäristön pilaantuminen alavireiseksi. Toimialojen väliset horisontaaliset ratkaisut ovat varteenotettava keino kiertotalouden kehittämisessä. Tarvitsemme lisää avauksia näihin myös täällä Suomessa.

Teksti: Anne-Marie Tuomala, LAB-ammattikorkeakoulu, Teknologia-yksikkö

Kuva: SDX Central.

Lisälukemista aiheesta:

Lounais-Suomen Jätehuolto. 2020. Poistotekstiilin valtakunnallinen keräys. Viitattu 13.5.2022. Saatavissa https://telaketju.turkuamk.fi/uploads/2020/08/5d8cc5d4-poistotekstiilin-valtakunnallinen-kerays_lsjh.pdf

Tilastokeskus.2022. Ympäristö ja luonnonvarat. Jätetilasto. Jätteiden käsittely 2015 -2019 EU:n tilastollisen jäteluokituksen mukaan jaoteltuna. Viitattu 13.5.2022. Saatavissa https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ymp__jate/statfin_jate_pxt_002.px/