Haasteena nostaa kierrätystä – Tämä yksinkertainen kikka vähentäisi sekajätettä tapahtumissa

Tupakantumpit, nippusiteet, snapsilasit ja muoviset oluttuopit ovat tapahtumien ja festivaalien viheliäimpiä roskia. Miten ne saisi pois maastosta? Entä kuinka kierrätysastetta saisi nostettua tapahtumissa?

Kräks. Muovinen snapsilasi hajoaa kengän alla teräväksi silpuksi, joka painuu ruohoon.

Hups. Juhlahumussa aterian tähteet eivät osuneetkaan oikeaan biojäteastiaan vaan roskikseen, joka oli tarkoitettu pahville ja kartongille.

Vips. Poltetun sätkän natsa kimpoaa napakalla sormiliikkeellä kädestä ja sinkoutuu kaaressa maahan.

Naps. Tapahtuma-aluetta purkamaan tullut joukko katkoo nippusiteitä, joilla kaikki on kiinnitetty yhteen: aidat, lavarakenteet, kojujen katokset. Purku-urakan jälkeen tanner on kirjavanaan kovamuovista nippusidesilppua.

Mikä avuksi?

Oulun kaupunki on käynnistänyt yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa hankkeen, joka tähtää siihen, että Oulussa ja sen ympäristökunnissa järjestettävät tapahtumat toteutettaisiin mahdollisimman ympäristövastuullisesti ja hiilineutraalisti. Osana Oulun vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkihanketta kaupunki on julistanut innovaatiohaun tapahtumien avuksi.

Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeen avustuksella EU:n Vipuvoimaa-rahastosta on tarjolla 1000–10 000 euron innovaatiorahoitusta yrityksille, korkeakouluille, opiskelijatiimeille tai vaikka ihan yksityishenkilöille, jotka keksivät oivaltavimpia tapoja vähentää tapahtumissa syntyvää jätettä, tehostaa kierrätystä ja vähentää tapahtuman päästöjä.

”Tapahtumajärjestäjät ovat yhä enemmän kiinnostuneita vastuullisuus- ja ympäristöasioista. Vastuullisuusvaatimus tulee myös tapahtumien asiakkailta eli yleisöltä. Siitä syttyi lamppu, että tällaisen hankkeen avulla voisimme löytää tapahtumajärjestäjille työkaluja satsata kestävyyteen ja ratkaista erilaisia ympäristöhaasteitaan”, taustoittaa projektipäällikkö Taina Ronkainen.

Muovi pois luonnosta

Hollantilaisen Innofestin inspiroima idea on jo houkutellut kymmenkunta pohjoispohjalaista tapahtumajärjestäjää julkaisemaan omia ympäristöhaasteitaan.

Kaikki haasteet löytyvät Oulun tapahtumasivulta: https://futurevents.oulu.com/

Ideoita tapahtumien avuksi voi ehdottaa 15. toukokuuta mennessä.

Ronkaisen mukaan Oulun kaupunki laatii myös kestävän tapahtumatuotannon opasta, jonka vastuullisuusvinkit on jo julkaistu kaupungin tapahtumapalveluiden verkkosivuilla. Tarkoituksena on, että Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumajärjestäjät sitoutuisivat jo suunnitteluvaiheessa kestävään toimintamalliin.

Tumpit purkkiin

Varjo-festivaali etsii ratkaisuja vastuulliseen tumppaukseen.

”Tupakantumpit ovat meille järjestäjille vaikein roska, koska tumppien siivous maasta on äärimmäisen hankalaa. Haluaisimme jättää Kuusisaaren siihen kuntoon kuin missä saimmekin sen käyttöömme”, summaa Varjo-festivaalin tuottaja ja ympäristövastaava Hanna Takkula.

Kevättalven aikana vastuulliseen tumppaukseen onkin jo löytynyt muutama ratkaisuehdotus.

Zero Waste Finland -yhdistyksessä mukana oleva oululainen Päivi Korttilalli on entinen terveyden- ja sairaanhoitaja, joka vaihtoi muutama vuosi sitten jätehuolto- ja kiertotalousalalle. Hän keksi, että sairaaloihin kertyy jätteeksi paljon verensokeriliuskapurkkeja, jotka sopisivat hyvin tupakan tumppaamiseen miniroskiksi. Ne ovat kovaa muovia ja ilmatiiviitä ja ne kulkevat kätevästi taskussa.

”Oulun kaupungin sairaala totesi, että idea on hyvä ja he lähtevät siihen mukaan: Sen sijaan, että purkit laitettaisiin sairaalassa polttokelpoiseen jätteeseen, ne kerätäänkin pahvilaatikkoon, ja minä käyn ne sieltä noutamassa. Zero Waste -yhdistyksen kanssa jaamme sitten näitä festarikävijöille. Näin halukkaat voivat hoitaa tumppauksen ympäristö ja omatunto puhtaana pitäen”, Korttilalli kertoo.

Hän uskoo, että festareilla jaettava miniroskis voi herätellä jatkamaan vastuullista tumppaamista myös tapahtuman jälkeen. Idea on hyvin sovellettavissa myös muihin tapahtumiin ja kaupunkeihin.

Varjo-festivaalin Takkula ihastui ideaan heti:

”Se on ihanan yksinkertainen ratkaisu. Siinä viehättää sekin, ettei tätä varten tarvitse tuottaa mitään uutta materiaalia, vaan sairaalan jäte-erä pääsee uusiokäyttöön.”

Toinen Varjo-festivaalin tavoite on jätehuollossa:

”On hyvä, että yleisö laittaa roskat roskiin, mutta toivon, että vielä jaksettaisiin nähdä se vaiva, että lajiteltaisiin ne roskat oikeisiin jäteastioihin.”

Kierrätyksestä tietoa

Kuusisaaressa pidettävä Qstock-festivaali toteutti viime kesänä tutkimuksen tapahtuman jätehuollosta. Se antoi valtavasti arvokasta tietoa jätehuoltoon.

Oululainen Haurun Jäteauto hyödynsi Macon Oy:n kehittämää Wastebook-älypalvelua. Älykkäillä pinnanmittaussensoreilla tunnistettiin, mihin jäteastioita kannattaa sijoittaa, jotta niihin kertyy oikeaa jätettä.

Tutkimus kartoitti ensimmäistä kertaa, minkälaista jätettä tapahtumassa kertyy ja miten se soveltuu kierrätettäväksi.

Kaksipäiväisen festivaalin aikana kertyi yli 16,6 tonnia jätettä. Kaikesta jätteestä kierrätettiin 14 prosenttia.

”Oli yllättävää, että kierrätysprosentti jäi noin pieneksi. Tulokset antoivat meille motivaatiota, että kierrätysastetta pystyy parantamaan”, sanoo Qstockin kumppanuuspäällikkö Olli Muhonen.

Jos esimerkiksi kartonkiastiaan päätyy runsaasti ruokaa ja biojätettä, märkä ja huonolaatuinen kartonki ei kelpaa kierrätykseen, vaan se on toimitettava energiakäyttöön.

Polttokelpoisen jätteen joukossa oli valtavasti muovia: 62 prosenttia tilavuudesta. Suurin osa oli kertakäyttöisiä muovituoppeja. Hyvälaatuinen kovamuovi kelpaisi erilliskerättynä kierrätykseen, mutta polttokelpoisen jätteen seasta sitä on kallista ja tehotonta enää lajitella erikseen.

Yleisöpuolella erilliskeräysastioihin laitetaan kaikkea roskaa sekaisin. Tarvittaisiinkin parempaa ohjeistusta, innovatiivisia astiaratkaisuja ja neuvontaa, jotta lajittelu kohenisi.

Sen sijaan tapahtumajärjestäjien ja kojunpitäjien puolella sijaitseviin jäteastioihin kertyi hyvinkin puhdasta pakkausmuovia sekä pahvia, jotka saatiin toimitettua kierrätykseen.

Uudenlainen nippuside?

Tänä kesänä Qstock etsii innovaatiohaasteessa ratkaisuja etenkin pienten snapsilasien jätehuoltoon sekä nippusiteiden aiheuttamaan jäteongelmaan.

”Pienet snapsilasit hajoavat muruksi jalan alla. Niitä on hankala siivota maastosta pois. Nippusiteitä taas käytetään rakentamisvaiheessa kymmeniä tuhansia. Vaikka yritämme kerätä ne pois, niitä voi jäädä maastoon”, Muhonen perustelee.

Hän toivoo, että joku innovaattori kehittäisi nippusiteille vaikkapa muovittoman tai uudelleenkäytettävän vaihtoehdon.

Muhonen pitää innovaatiohaastetta hyvänä toimintamuotona:

”Vaikka olemmekin jo vuosia pyrkineet tekemään Qstockista entistä ympäristöystävällisemmän tapahtuman, aina löytyy jotakin parannettavaa. On hienoa, että Oulun kaupunginkin puolesta tulee tapahtumalle apua kehittä entistä ympäristöystävällisemmäksi.”

Kymmenistä yhteen

Haurun Jäteauton toimitusjohtaja Mikko Hauru kertoo, että yhdellä pienellä muutoksella tapahtumien kierrätysaste paranisi huomattavasti.

Kävi nimittäin ilmi, että Qstockin tapahtumakojuilla myytiin juomia kirkkaista muovituopeista, jotka maallikon silmään näyttivät samalta mutta olivatkin erilaisista muovilaaduista tehtyjä.

Hankalin muovilaatu kierrätyksen kannalta oli biomuovi PLA. Jos sitä joutuu muovinkeräysastiaan, kierrätysprosessissa erästä on hankala saada enää laadukasta uusiomuovia. Se pitäisikin lajitella biojätteisiin, mutta harva osaa sen tunnistaa. Tätä PLA-muovia oli muovituoppien keräysastioissa noin 14 prosenttia.

”Lajittelun pitäisi olla yleisölle helppoa”, Hauru huomauttaa.

Hän esittää yksinkertaisen, kierrätystä kohentavan muutosehdotuksen tapahtumajärjestäjille:

”Ehdotuksemme on, että tapahtumajärjestäjä ohjeistaisi kojujen pitäjiä juomapakkaushankinnoissaan käyttämään kymmenen muovilaadun sijasta yhtä ja samantyyppistä muovilaatua. Näin kerätty muovi olisi laadukasta kierrätykseen.”

Muhosen mukaan ehdotus on hyvä. Ravintolapäällikkö voisi hankinnoissaan ohjeistaa kaikkia käyttämään samasta muovilaadusta valmistettuja tuoppeja.

”Aikaisemmin emme olleet kiinnittäneet muovilaatuihin huomiota. Tutkimuksesta saadut opit tullaan ilman muuta ottamaan käyttöön. Toivomme, että jätehuolto toimisi meillä hyvin ja että muutkin festivaalit voisivat käyttää näitä keinoja”, Muhonen sanoo.

Idea on jo herättänyt vastakaikua muissakin tapahtumajärjestäjissä. Varjo-festivaalin Takkulan mukaan ravintolatoimen vastaava linjaa tapahtuma-alueelle yhdenmukaiset astiavaihtoehdot.

Tutkimus paljasti myös, että keräysastioista löytyi paljon pantillisia tölkkejä ja pulloja. Siksi tänä kesänä Qstockin tapahtuma-alueelle suunnitellaan erillistä tölkinpalautusastiaa. Pantillisten juomapakkausten erilliskeräystä voisi Haurun mukaan motivoida sillä, että kertyneet varat ohjautuisivat johonkin hyväntekeväisyyskohteeseen.

Haurun tutkimuksen mukaan Qstockin hiilijalanjälkeä voisi kierrätyksen avulla pienentää yli 900 hiilidioksidiekvivalenttikiloa.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Oulun kaupunki/ Vesa Ranta ja Sanna Krook. Kuusisaaressa pidetään kesällä sekä Qstock- että Varjo-festivaalit. Molemmat tapahtumat satsaavat ympäristömyötäisyyteen.