Fortum suunnittelee Riihimäelle uutta muovijalostamoa

Muovijalostamo
Facebooktwitterlinkedin

Fortum aikoo kaksinkertaistaa muovijätteen kierrätyskapasiteettinsa.

Fortum suunnittelee korvaavansa Riihimäellä vuodesta 2016 toimineen muovijalostamonsa uudella, nykyaikaisemmalla muovinkierrätyslaitoksella.

Uuden laitoksen käsittelykapasiteetiksi on kaavailtu 30 000 – 40 000 tonnia muovijätettä.

 

Ehkä jo 2023?

 

Nykyinen muovijalostamo käsittelee noin 18 000 tonnia kuluttajilta kerättyä muovipakkausjätettä vuosittain. Muovijalostamon kapasiteetti on tällä hetkellä täynnä.

”Uusi laitos on suunnitteluvaiheessa eikä investointipäätöstä ei vielä ole tehty. Mutta uusi laitos pystytään tarvittaessa rakentamaan pian. Se voisi olla toiminnassa jo kahdessa tai kolmessa vuodessa”, aikatauluttaa Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa.

Vauhtia uuden laitoksen suunnitelmat saivat kesäkuussa, kun Fortum ja Suomen Uusiomuovi Oy (SUM) pääsivät sopimukseen siitä, että SUM toimittaa kuluttajilta kerättyä muovipakkausjätettä jatkossakin Fortumille käsiteltäväksi ja kierrätettäväksi.

Uusi kaksivuotinen sopimuskausi alkaa vuonna 2022. Siihen sisältyy kuuden lisävuoden optio.

”Uuden sopimuksen pohjalta voidaan alkaa suunnitella uutta, isompaa ja modernimpaa käsittelylaitosta Riihimäelle”, Saarimaa vahvistaa.

 

Päivitetty versio

 

Fortumin vuonna 2016 avattu muovijalostamo ei enää täysin palvele muovijätteen kierrätystarpeita.

”Se on ensimmäisen sukupolven laitos, joka ei enää ole kaupallisteknisesti tehokas. Sittemmin osaaminen ja teknologia ovat kehittyneet”, Saarimaa taustoittaa.

Nykyinen muovijalostamo on esimerkiksi liian pieni ollakseen kannattava. Materiaalien läpimenoa pitää myös parantaa. Nykyisillä prosesseilla ei saada kierrätystä varten eroteltua kaikkea sellaista muovia, mikä uusilla tekniikoilla olisi jo mahdollista kierrättää.

”Uuden laitoksen suunnittelussa tutkimme kaikki vaihtoehdot, mutta todennäköisesti uusi laitos erottelisi nykyistä enemmän materiaaleja kierrätystä varten. Esimerkiksi polystyreeniä tai 2D-polypropeenia ei nykylaitos erottele, mutta se olisi mahdollista uusilla tekniikoilla”, Saarimaa sanoo.

Uusi muovijalostamo pystyisi myös hyödyntämään joitakin nykyisen muovijalostamon prosessiosia ja laitteistoja. Siksi Saarimaa ei puhu täysin uudesta laitoksesta, vaan nykyisen muovijalostamon päivitetystä versiosta.

 

Kemiallinen kierrätys mekaanisen rinnalle

 

Kuluttajilta talteen otetun muovipakkausjätteen määrä on noussut viime vuosina vauhdilla, kun kuluttajat ovat innostuneet lajittelemaan muovipakkausjätettä erilleen sekajätteistä.

Muovipakkausten tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi kertoo, että kuluttajilta saadaan talteen jo noin 34 000 tonnia muovipakkausjätettä tänä vuonna. Kotimainen kierrätyskapasiteetti ei nykyisin riitä, joten SUM joutuu viemään osan muovipakkausjätteestä ulkomaille.

Todennäköisesti kuluttajilta talteen otetut jätemäärät kasvavat runsaasti myös tulevina vuosina, jolloin muovipakkausjätteen kiinteistökeräys yleistyy.

Miksi Fortum tyytyy suunnittelemaan vain maksimissaan 40 000 tonnin muovijalostamoa, jos lähivuosina kertymä voi Suomessa olla jo 50 000 tonnin luokkaa?

Saarimaan mukaan syynä on se, ettei kaikkea muovia kannata kierrättää mekaanisesti. Fortum selvitteleekin jo kemiallisen kierrätyksen menetelmiä ja vaihtoehtoja.

”Uskon maailman kehittyvän niin, että mekaanisiin kierrätyslaitoksiin ohjautuvat sinne hyvin soveltuvat muovit, kuten kovamuovit. Vaikeammille muovijätelaaduille pitää löytää muita ratkaisuja, kuten kemiallinen kierrätys ja muovien kierrätys polton ja hiilidioksidin talteenoton kautta. Mekaanisen kierrätyksen laitoskapasiteettia ei siis kannata ylimitoittaa.”

Kierrätysmuovin eli uusiomuovin laadun on oltava niin hyvää, että se voi kilpailla markkinoilla neitseellisten muovilaatujen kanssa.

 

Tuotteisiin uusiomuovia neitseellisen sijasta

 

Saarimaan mukaan muovin kierrätykseen tarvitaan uusia keinoja lisätä uusiomuovien käyttöä ja kysyntää valmistavassa muovituoteteollisuudessa.

Fortum onkin käynnistänyt puolitoista vuotta sitten Circo Lab -konseptin, jossa yhtiö hakee kiertotalouden ratkaisuja yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

”Tunnistamme asiakkaan kanssa tuotteita, jotka voisi valmistaa neitseellisen muovin sijasta joko kokonaan tai osittain kierrätysmuovista. Kehitämme sitten heidän tuotteeseensa sopivan kierrätysmuovin yhteistyössä asiakkaan kanssa”, Saarimaa selventää.

Uusi, suurempi muovijalostamo antaisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia myös tällaiseen tuotekohtaiseen uusiomuovien räätälöintiin.

 

Sekoitevelvoitteelle odotuksia

 

EU on kasvattamassa uusiomuovien markkinakysyntää osana vihreän kehityksen ohjelmaansa ja kiertotalouden toimintasuunnitelmaansa.

EU miettii esimerkiksi velvoitetta sekoittaa tiettyjen tuotteiden valmistusprosesseihin jokin määrä uusiomuovia neitseellisen rinnalle. Tätä aloitetta kutsutaan sekoitevelvoitteeksi (mandatory recycling content).

Saarimaa pitää sekoitevelvoitetta tarpeellisena aloitteena, joka auttaa tekemään muovien kierrätyksestä kannattavaa liiketoimintaa.

”Sekoitevelvoite tulee vaikuttamaan uusiomuovin hintaan positiivisesti.”

Hän toivoo, että kun yhteiskunnat tulevat käyttämään ilmastonmuutoksen hillintään paljon rahaa, työkalupakkiin otettaisiin myös epäsuorat investoinnit.

Yksi keino olisi varmistaa, että ympäristöhaittoja hillitsevien tuotteiden tuotanto on aina kannattavampaa kuin haittoja aiheuttavien tuotteiden.

 

Kuva: Ekokem (nyk. Fortum). Vuonna 2016 Riihimäelle avautui Suomen ensimmäinen kuluttajamuovipakkausjätettä jalostava laitos. Nyt Fortum suunnittelee laitoksen päivittämistä uuteen versioon.

Facebooktwitterlinkedin