EU esittää Suomelle jätteenpolttoveroa

28.9.2018

Euroopan komissio suosittelee Suomea ottamaan käyttöön veron jätteenpolttoon ohjautuville yhdyskuntajätteille. Tämä on yksi komission konsulttien ehdottamista keinoista, joilla Suomi voisi parantaa yhdyskuntajätteiden kierrätysastettaan.

Suomi on yksi niistä 14 EU-maasta, jotka ovat joutuneet Euroopan komission tarkkailuun. Osana niin sanottua varhaisen varoituksen järjestelmää komissio on tutkinut niitä maita, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen vuodelle 2020 asetetusta tavoitteesta, jonka mukaan 50 prosenttia yhdyskuntajätteistä tulisi ohjata materiaalikierrätykseen. Suomessa kierrätykseen saatiin edellisen tilaston mukaan 42 prosenttia yhdyskuntajätteistä. Polttoon ohjautui 55 prosenttia ja kaatopaikalle vain kolme prosenttia.

Komission mukaan Suomessa on viime aikoina ollut paljon hyvää kehitystä, ja esimerkiksi orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on vauhdittanut jätteen hyötykäyttöä. Kierrätys ei kuitenkaan ole lisääntynyt kaivattua tahtia, minkä komissio näkee johtuvat väljistä jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvaatimuksista sekä tuottajavastuun tehottomasta organisoinnista. Kritiikkiä tulee myös jatkuvasti muuttuneelle jätelainsäädännölle, mikä on komission mukaan hidastanut kierrätysinvestointeja.

Komissio ehdottaa Suomelle esimerkiksi seuraavanlaisia toimenpiteitä kierrätyksen lisäämiseksi:

• Sitovat, alueelliset tai kunnalliset kierrätystavoitteet
• Kuntien ja tuottajien järjestelmien nykyistä parempi koordinointi ja yhteistyö
• Tuottajille kustannusvastuuta sekalaisen kotitalousjätteen joukossa olevien pakkausjätteiden jätehuollosta
• Kolmikantaiset, sitovat sopimukset kohentamaan nykytilannetta, jossa jätekenttä on jakautunut eri vastuutahoille eli kunnille, tuottajille ja jätehuoltoyrityksille hyvin sirpaleisesti. Muitakin toimia siiloutuneisuuden purkamiseen.
• Käyttöön jätteenpolttovero, jätehuollon painoperusteinen tai jätemäärään perustuva maksu ja/ tai muut taloudelliset instrumentit
• Kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen laajentaminen ja nykyisten velvoiterajojen poistaminen niin, että myös omakotitalot velvoitettaisiin lajittelemaan jätteensä erilleen.
• Yrityksille ja hallinnolle velvoitteet erilliskerätä ruokajäte, muovit, metallit ja kuidut.
• Minimistandardit jätteen keräyspalveluille ja -kalustolle
• Luotava uusi kansallinen järjestelmä, joka tukee kuntia hankinnoissa, kuljetusten valinnassa ja viestintäkampanjoissa
• Paikallisia tiedotuskampanjoita jätteen lajitteluun
• Jätelainsäädäntöön pitkän tähtäimen 10-15 vuoden strategia, jotta vältettäisiin lainsäädännön jatkuvat pienet muutokset

Komissio antaisi kunnille nykyistä enemmän valtaa ja vastuuta jätehuollon järjestämiseen ja koordinointiin. Sipilän hallitus on vastikään päin vastoin kaventanut kuntien vastuuta. Komission mukaan olisi analysoitava tarkasti jätehuollon markkinaehtoisuuden vaikutukset ja kustannukset.

Komission suositukset eivät ole sitovia.

Suomessa on lähdetty siitä, että kierrätystavoitteet voidaan saavuttaa erilaisilla vastuunjakomalleilla, kunhan ohjauskeinot räätälöidään vastuunjakoon sopiviksi.

Vain neljä sivua

Suomi poikkeaa harvaanasuttuna, pitkien etäisyyksien maana melkeinpä kaikista muista varhaisen varoituksen saaneista maista. Ehdotuksessa todetaankin, että jos erilliskeräystä tihennetään kaikkialla Suomessa komission ehdottamalla tavalla, hyvin harvaan asutuille alueille voi olla tarpeen sallia jonkinlaisia poikkeuksia. Ehdotus ei muuten ota kantaa ympäristövaikutusten arviointiin.

Suomen lisäksi tarkkailtavien maiden joukossa ovat Puola, Espanja, Slovakia, Romania, Portugali, Malta, Latvia, Unkari, Kreikka, Viro, Kypros, Kroatia ja Bulgaria.

Kaikenkaikkiaan komission toimenpide-ehdotus Suomelle mahtuu neljälle sivulle ja muutamaan ranskalaiseen viivaan. Hallitussihteeri Ella Särkkä ympäristöministeriöstä olisi toivonut ehdotuksiin paikoin enemmän konkretiaa:

”Ehdotukset jäävät monessa kohdin aika yleiselle tasolle ja yksityiskohdiltaan avoimiksi. Joka tapauksessa analysoimme ehdotukset tarkasti.”

Ympäristöhallinnon JÄTEKIVA-hanke tutkii parhaillaan, millaisin keinoin Suomi voisi lisätä jätteiden kierrätystä ja kuinka komission ehdotuksia voitaisiin toteuttaa Suomen oloihin ja lainsäädäntöön sopivilla tavoilla. Hanke on päättymässä loppuvuodesta ja tuloksista kerrotaan enemmän Uusiouutisten numerossa 8/18.

YM: Muutetaan laskutapaa

Ympäristöministeriö arvioi, että Suomi todennäköisesti saavuttaa vuoden 2020 kierrätystavoitteet myös ilman komission suosittamia toimia. Suomen nykyinen, 42 prosentin kierrätysaste on laskettu tiukimmalla mahdollisella laskentamenetelmällä, jota käyttää vain muutama jäsenmaa. Jos Suomi tekisi laskelmat samaan tapaan kuin esimerkiksi Ruotsi ja Hollanti, Suomen kierrätysaste nousisi hyvin lähelle 50 prosenttia, toteaa ympäristöministeriön tiedote.

Komission suositukset Suomelle: http://ec.europa.eu/environment/waste/pdf/early_warning_report_FI.pdf

Kuva Elina Saarinen. Pahvinkeräyspisteeseen oli tunkua Jyväskylässä jouluna 2017. Euroopan komissio suosittelee, että Suomi koordinoisi nykyistä paremmin esimerkiksi kuntien ja tuottajayhteisöjen tekemän jätteenkeräyksen ja lisäisi jätteiden erilliskeräystä.