Ensimmäinen huippukokous kiertotaloudesta

Sitra ja Kanadan hallitus isännöivät syyskuussa World Circular Economy Forumia, joka kokosi etäyhteyteen lähes yhdeksän tuhatta kiertotaloudesta kiinnostunutta ihmistä jopa 160 maasta.

WCEF:n yhteydessä pidettiin nyt ensimmäistä kertaa korkean tason kiertotalousallianssin huippukokous.

GACERE (Global Alliance on Circular Economy and Resource Efficiency) on saanut jäsenikseen jo Euroopan unionin jäsenmaat, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kiertotalousallianssien perustajajäsenmaat ja muita merkittäviä jäsenvaltioita kuten Japanin, Intian ja Kanadan.

GACEREa tukevat YK:n ympäristöohjelma UNEP ja teollistamisjärjestö UNIDO. Strategisina partnereina toimivat Maailman talousfoorumin perustama, kiertotaloutta edistävä PACE-verkosto, Ellen MacArthur Foundation ja Sitran koordinoima WCEF.

”On todella hienoa, että GACERE on perustettu. Yhteenliittymä voi vaikuttaa päättäjiin monella tasolla jakamalla tietoa ja menestystarinoita kiertotaloudesta sekä helpottamalla hallitusten välisiä keskusteluja luonnonvarojen resurssitehokkaasta manageroinnista ja ilmastotavoitteisiin pääsemisestä kiertotalouden keinoin”, sanoi kansainvälisen luonnonvarapaneeli IRP:n rinnakkaispuheenjohtaja Janez Potoḉnik.

IRP on arvioinut, että 45 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 prosenttia maankäytön, luontokadon ja vedenkäytön paineista syntyy resurssien tuotannosta ja kulutuksesta.

Kiertotalous voi sekä leikata päästöjä että vähentää painetta louhia käyttöön uusia neitseellisiä raaka-aineita.

UNEPin pääjohtaja Inger Anderssen kertoi olevansa iloinen siitä, että kiertotalouden toteuttamisesta eri tasoilla on jo valtavasti hyviä esimerkkejä.

”Minulle antaa toivoa, että kiertotalous on jo totta monessa projektissa ympäri maailmaa. GACERE antaa meidän oppia toisiltamme.”

PACE-verkoston uusi rinnakkaispuheenjohtaja ja maailman luonnonvarainstituutin varapresidentti Stientje van Veldhoven muistutti, että kiertotalous on välttämätöntä:

”Kiertotalous on need to do, not nice to do, siis välttämättömyys, ei vain kiva lisä. Emme voi ratkaista kestävyyskriisiä ilman sitä. Pian miltei puolet maailman maista on jo tämän takana, sillä kiertotalouden tiekarttoja ja aloitteita on tehty jo lähes 70 maassa.”

Dumppaus on monille yhä ongelma

Huippukokouksessa eri jäsenmaiden päämiehet kertoivat omista toimistaan ja kiertotalousstrategioistaan.

Kierros osoitti, että kiertotalouden toimet ovat todella moninaiset. Riippuu valtiosta, mihin on vaikuttavinta keskittyä ensin.

Ruandassa ja Keniassa keskitytään luonnonympäristöjen ennallistamiseen. Kenia aikoo istuttaa miljoona uutta puuta vuoteen 2030 mennessä ja Afrikan kehityspankki investoi 1,4 miljoonaa euroa istuttaakseen Saharaan vihreän käytävän. Uusioraaka-aineiden markkinoiden toivotaan työllistävän etenkin Afrikan nuoria.

Monissa maissa jätehuolto on vielä alkutekijöissään, joten jätehuollon kehittäminen on luonteva ensimmäinen kiertotalousaskel.

Esimerkiksi Chile pyrkii omassa kiertotalouden tiekartassaan saamaan kuriin laittoman rakennusjätteiden dumppauksen ja huomioimaan maan epävirallisten jätekerääjien roolin nykyistä paremmin.

Intiassa kiertotaloutta sovelletaan kaikilla politiikkasektoreilla ja se näkyy esimerkiksi pyrkimyksenä jätteen vähentämiseen.

Moni maa on ottamassa käyttöön ja laajentamassa tuottajavastuuta. Singapore velvoittaa pakkaus-, elintarvike- ja elektroniikkatuottajia vastaamaan tuotteidensa jätehuoltokustannuksista käyttövaiheen jälkeen. Jätevoimaloiden tuhkista jalostetaan rakennusmateriaaleja.

Japani lanseerasi maaliskuussa kansallisen kiertotalouden strategisen kumppanuusohjelman. Japani on koonnut Sitran tapaan listaa japanilaisista kiertotalouden edelläkävijäyrityksistä. Japani on myös edistänyt kiertotaloutta kansainvälisellä tasolla tuoden sitä keskusteluihin G7-maiden tapaamisissa.

Kuvankaappauksessa GACEREn huippukokoukseen Zoomin välityksellä osallistuneita päättäjiä.