Keltakankaan jätekeskuksen uusi, vuosi sitten valmistunut hehtaarin kokoinen asvalttikenttä on valmistettu osittain juuri niistä samoista materiaaleista, joita asvalttikentällä vastaanotetaan ja välivarastoidaan. Asvaltti on valmistettu purkamisessa ja remontoinneissa syntyvästä kattohuopajätteestä, tai oikeammin siitä jalostetusta kierrätystuotteesta.

Kattohuopajätteestä tuotteen on jalostanut Tarpaper Recycling Finland Oy. Asvalttiin voi käyttää 2-4 painoprosenttia kattohuovasta jalostettua BitumenMix-tuotetta korvaamaan bitumia.

Jo tarjouspyynnössä

Kymenlaakson Jäte Oy on vastaanottanut erilliskerättyä kattohuopajätettä vuodesta 2015 lähtien, noin tuhat tonnia vuodessa.

Kun yhtiölle tuli ajankohtaiseksi rakentaa uusi vastaanotto- ja välivarastointikenttä vuonna 2017, syntyi idea hyödyntää rakentamisessa kierrätysmateriaaleja.

”Vaadimme jo tarjouspyynnöissä, että asvaltissa käytetään kattohuoparouhetta lisäaineena. Teimme päätöksen juuri siksi, että haluamme omalta osaltamme edistää tämän kierrätystuotteen hyötykäyttöä. Nyt tilaajana pystymme itse vaikuttamaan siihen, että käyttökohteita syntyisi”, perustelee Kymenlaakson Jäte Oy:n laitospäällikkö Aki Koivula.

Urakkaan tuli kahdeksan rakentamistarjousta. Voittajaksi kokonaisvastuu-urakassa selvisi JT-Ympäristörakentaminen Oy.

”Tämä oli ensimmäinen kerta, että tarjouspyynnössä vaadittiin käyttämään tällaista kierrätysmateriaalia. Valitettavasti se ei vielä ole kovin yleistä”, toteaa JT-Ympäristörakentaminen Oy:n Teppo Jokimies.

”Näkisin, että kattohuopa on erinomaisen hyvä kierrätettävä materiaali."

Asvalttiin käytettiin kattohuovan lisäksi uusiomateriaalina myös asvalttirouhetta, jota oli 30—50 prosenttia materiaalista. Asfalttirouhetta alueella käytettiin noin 600 tonnia ja kattohuoparouhetta hieman yli 40 tonnia.

Asvalttiosuuden urakassa toteutti YIT. Kouvolan aluepäällikkö Jukka Kalve arvioi, että kattohuopamurskeen käyttö tuotti noin 2,5 prosentin kustannussäästöt.

”Levitysvaiheessa lopputuotteessa ei havainnut mitään eroa verrattuna tuotteeseen, jossa kattohuopamursketta ei ole käytetty. Sekoittimessa kostea kattohuoparouhe muodostaa paljon vesihöyryä”, Kalve kertoo ja jatkaa, että kattohuoparouheen bitumi on kovaa, mikä on hyvä huomioida asvalttimassan bitumiseosta suunniteltaessa.

Käytöstä hyvät kokemukset

Kymenlaaksossa uusiomateriaalikentän käyttökokemukset ovat olleet hyviä, kertoo Koivula:

”Kenttä on nyt ollut käytössä vuoden ajan. Kattohuoparouheella tehty pinnoite on kestänyt käytössä yhtä hyvin kuin normaali asvaltti.”

Kentällä liikennöidään jatkuvasti raskailla työkoneilla. Kenttä on kestänyt hyvin niin lumien auraamiset kuin helteisen kuuman kesänkin.

”Tulemme vaatimaan kattohuovan käyttöä jatkossa kaikissa asvaltoinneissa, mitä teetämme”, Koivula linjaa.

Tarpaper Recycling Finland on testannut tuotetta esimerkiksi kenttärakenteissa ja teissä. Maajohtaja Kimmo Laaksosen mukaan pinnoite on kestänyt yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin perinteiset pinnoitteet.

Valtateiden tai ELY-rahoitteisten kohteiden tierakentamiseen tuotteelle ei vielä ole hyväksyntää, koska tutkimus ja testaaminen vaativat paljon aikaa.

”Kaikista tähän mennessä testaamistamme käyttökohteista on saatu hyvät kokemukset. Tuote lisää asvaltin sitkeyttä."

Tuote täytti niin sanotut end-of-waste-kriteerit vuonna 2016, eli se ei enää ole jätettä. Sillä on myös CE-merkintä. Laaksosen mukaan jätestatuksesta eroon pääseminen on helpottanut tuotteen markkinointia. Tuote on alkanut kiinnostaa muitakin tahoja kuin asvalttiteollisuutta.

”Testaamme ja tutkimme nyt rakentamiskäyttöä kuten äänieristyslevy- ja kattohuopatuotantoa."

Kolmannes asvalttiin

Tarpaper jalostaa kattohuopaa vuosittain uusiotuotteeksi noin 10 000–15 000 tonnia. Yhtiö laskee, että mikäli kaikki huovasta tuotteistettu materiaali käytettäisiin asvalttikohteisiin, säästyisi neitseellistä bitumia 7 000–8 000 tonnia sekä lisäksi saman verran täyteaineena käytettävää kalkkikiveä.

Tällä hetkellä kolmannes yhtiön vuosituotannosta päätyy asvalttikäyttöön kotimaassa. Myös vienti on avautumassa.