Liettualaiset kaupungit Kaunas ja Vilna ovat alkaneet kerätä muovipakkausjätettä ja muuta kierrätyskelpoista jätettä asukkailtaan uudella, asuinkortteleita palvelevalla kiinteistökeräyskalustolla.

Kaunasiin asennetaan vuoden loppuun mennessä yli viisisataa syväkeräysastiaa, joihin naapurustossa asuvat voivat tuoda kotona syntyvät muovipakkausjätteensä. Suomalaisen Molok Oy:n toimittamiin Domino-syväkeräysastioihin kerätään asukkailta myös sekajätteet, paperi ja kartonki sekä lasi ja metalli. Kaunasissa muovijäte ja metalliromu laitetaan samaan astiaan. Metalli ja muovi on suhteellisen helppoa erottaa toisistaan kierrätyslaitoksella.

Pääkaupunki Vilna aloitti jätepisteiden asennukset alkukesästä. Pääkaupungin asukkaat saavat ensi vaiheessa kaikkiaan 960 Molok-astiaa, jotka palvelevat kiinteistöjä kolmensadan pisteen läheisyydessä, kertoo Molok Oy:n projektipäällikkö Sami Seppänen.

Kaunas oli Liettuassa ensimmäinen, joka aloitti uusien keräyspisteiden asennukset vuoden 2017 kesällä. Suunnittelu käynnistyi jo 2015. Tarjouskisassa haettiin nimenomaan syväkeräysjärjestelmää, koska Kaunas oli saanut astioista hyviä kokemuksia aikaisemmin. Kisassa saatiin kahdeksan tarjousta, joista Molok Oy voitti.

Ensimmäisen vaiheen viimeisiä asennuksia tekee kunnan omistaman jäteyhtiö Kaunasvaran vastuulla olevassa urakassa liettualainen Auto­kausta yhteistyössä paikallisen jäteyritys VSA:n kanssa.

Yksi piste palvelee asukkaita noin 100-150 metrin säteellä. Alueella saattaa olla yhdestä viiteen kiinteistöä, osa pientaloja, osa suuria kerrostaloja.

Kaunasin kaupungin ympäristöosaston johtaja Radeta Savickienè kertoo, että pisteiden sijoittaminen olemassaolevaan kaupunki-infraan on vaatinut huolellista suunnittelua. Asennuksissa on otettava huomioon maanalainen infraverkosto, sopiva etäisyys kiinteistöistä sekä se, että tyhjennysauto pääsee paikalle. Asukkaat ovat Savickienèn mukaan olleet pääosin tyytyväisiä uusiin astioihin:

”Ne ovat tyylikkäitä, helppokäyttöisiä ja sijaitsevat lähellä.”

Kunnianhimoiset tavoitteet

Järjestelmän tavoitteena on varautua EU:n tiukkoihin kierrätysvaatimuksiin ja opettaa asukkaat lajittelemaan jätteet jo syntypaikalla. Toistaiseksi vain kymmenen prosenttia jätteistä saadaan kierrätettyä: valtaosa menee yhä kaatopaikalle ja noin kolmannes energiahyötykäyttöön.

Liettuassa on muutamia jätemuoveja prosessoivia yrityksiä, mutta Savickienèn mukaan teollisuudessa ei tällä hetkellä ole imua uusioraaka-aineille.

”Markkinahinnat ovat matalat uusioraaka-aineille, mutta prosessointikustannukset korkeita. Uskomme, että tämä on väliaikainen tilanne. Liettuan ympäristöministeriö suunnittelee lakimuutosta, joka kieltäisi tietyt kertakäyttötuotteet ja suosisi kierrätyskelpoisia. Haluamme olla edelläkävijöitä ja valmistautua jo tulevaisuuteen.”

Jatkossa yksi vaihtoehto voisi ehkä olla muovijätteiden ohjaaminen jalostukseen Suomeen.

Liettuassa myös kaupat ja supermarketit ovat alkaneet ottaa vastaan muovipakkausjätettä. Parhaista jätelaaduista maksetaan jopa kymmenen sentin pantti.

”Sen jälkeen, kun kaupat lanseerasivat panttijärjestelmän muovijätteille, ympäristö on siistiytynyt”, kertoo Saulius Rukuiza, joka toimii Liettuassa Molok Oy:n projektipäällikkönä.

Liettualaiset palauttavat muovipakkauksiaan hyvin innokkaasti kauppoihin. Jopa niin innokkaasti, että kiinteistökeräyksessä muovijätettä on kertynyt odotuksia vähemmän.