30 vuotta sitten valmistuneen merentutkimusalus Arandan peruskorjaus on valmis. Aluksen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet ja lisäksi alus on nyt entistä turvallisempi työympäristö. Aranda voi tehdä monipuolista, nykyaikaista ja laadukasta merentutkimusta, kertoo Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Maiju Lehtiniemi:

”Laiva on loistokunnossa! On ihanaa, että saimme uudistetun, hienon laivan käyttöön. Seuraavat vuosikymmenet on mahdollista kerätä laadukasta tutkimus- ja seurantadataa. Satelliittien ja pintamittareiden aikakautena tarvitaan avomeriseurantaa, jolla tutkitaan koko vesipatsasta, ei vain pintaa. Näin nähdään kerrostuneisuus, pohjan tilanne ja vesien virtaukset.”

260 neliötä tutkimustilaa

15 miljoonaa euroa maksaneessa peruskorjauksessa alus halkaistiin keskeltä kahtia ja sitä pidennettiin seitsemällä metrillä. Lähes kaikki lisätila on saatu laboratoriokäyttöön: Aluksella on nyt yhteensä 260 neliötä laboratorio- ja toimistotiloja. Lisäksi näytteenottotilaa on yli 130 neliötä. Näytteenottokansi kattaa 190 neliötä. Tutkimus- ja varastokonteille on saatu lisää paikkoja ja kansinosturit on uusittu. Komentosillan yläpuolelle on rakennettu havaintotila, josta voidaan lennättää tutkimuslennokkeja eli droneja.

Laskettavaan mittausköliin on sijoitettu kaikuluotaimia. Hydroakustiikan tutkimuslaitteisto on uusittu ja aluksen kulkuominaisuuksia, energiatehokkuutta ja jäissä liikkumista on parannettu.

Kun vanha laiva halkaistiin, paljastui ennakoitua enemmän korjattavaa. Korjausaikataulu venyi muutamalla kuukaudella niin, että Aranda pääsi ensimmäiselle seuranta- ja tutkimusmatkalleen vasta syyskuussa elokuun sijasta, ja ensimmäinen matka kutistui kahdesta viikosta kahdeksaan päivään. Alus seilasi merelle peruskorjauksen jälkeen ensimmäistä kertaa 11. syyskuuta. Samana päivänä Suomenlahdelle iski syysmyrsky. Tuulet puhalsivat 27 metriä sekunnissa. Olosuhteet antoivat syvällisen merkityksen neitsytmatkoista käytetylle ”shake down” -termille:

”Kirjaimellisesti ravistelimme aluksen kuntoon. Pystytimme laboratorioita myrskyssä ja sidoimme laitteita kiinni. Laivan, laboratorion ja näytteenottokaluston toimintakyky tuli testattua kovissa olosuhteissa”, Maiju Lehtiniemi nauraa.

Mikromuovit syyniin

Yhdennetyllä seurantamatkalla Arandan tutkijat ottivat runsaasti näytteitä. Koko vesipatsaasta otettiin suolapitoisuus-, happi-, ravinne- ja lämpötilatiedot. Lisäksi tutkittiin pohjan läheltä rikkivetyä ja pintavesistä öljynäytteitä.

Tutkijat ottivat myös kasvi- ja eläinplankton-näytteitä, jotka tavallisesti otetaan jo kesäkuussa. Klorofylli- ja levämyrkkynäytteet kertovat levän määrästä. Aranda auttoi myös Ilmatieteen laitosta ja teki matkalla aaltopoijujen huoltoa. Säteilyturvakeskusta varten merestä ja pohjasedimenteistä saatiin säteilynäytteitä.

”Mikromuovien tutkimiseen on Arandalla erinomaiset edellytykset. Tällä seurantamatkalla otimme näytteitä pohjasedimenteistä. Tuloksia analysoidaan nyt syksyllä”, Lehtiniemi kertoo.

Alus pystyy nyt toimimaan kaikkina vuodenaikoina Itämerellä ja myös Jäämerellä, esimerkiksi ekologisesti kiinnostavilla jään reuna-alueilla.

”Peruskorjattu Aranda osoittautui toimivaksi, ja tehdyt muutokset mahdollistavat nyt aluksen entistä tehokkaamman käytön. Aranda on nyt luokiteltu rajoittamattomaan kansainväliseen liikenteeseen. Itämerellä sitä voidaan käyttää kaikissa olosuhteissa”, sanoo aluksen omistavan Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi.

Sinilevää myös ensi kesänä?

Tutkimustulokset kertovat, että Suomenlahden itäosiin asti kulkeutunut suolainen ja vähähappinen vesi voi tietää vaikeaa sinilevätilannetta myös ensi vuodelle.

”Itämeren tilan parantaminen vaatii edelleen nopeita toimia”, Kauppi sanoo.

Suomenlahdella koettiin viime kesänä vuosikymmenen voimakkaimmat sinileväkukinnat.

”Tilanne ei johtunut Suomenlahden oman valuma-alueen fosforipäästöistä, vaan avomeren ja myös saariston vedenlaatuun vaikutti Itämeren pääaltaan hapeton ja hyvin fosforipitoinen syvävesi. Suomenlahden valuma-alueen päästöt ovat vähentyneet tällä vuosituhannella enemmän kuin missaan muualla Itämeren alueella”, muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Sinileväriskiä kasvattaa tulevaisuudessa Itämeren alueen lämpeneminen. Vesimassan lämpeneminen ja voimistuva kerrostuminen voivat laajentaa hapettomia alueita, mikä puolestaan kiihdyttää fosforin vapautumista meren pohjasta. Lisäksi yleistyvät talviset vesisateet huuhtovat valuma-alueelta mereen entistä enemmän ravinteita.

Julkisuudessa on käyty keskustelua merentutkimuksen rahoituksesta. Arandalla toivotaan, että aluksen tutkimuskäyttöön riittäisi pitkäjänteistä rahoitusta.

”Meidän tavoitteemme on edelleen laajentaa Arandan kansallista ja kansainvälistä käyttöä. Neuvotteluja mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa käydään koko ajan”, Kauppi sanoo.

Yksi meripäivä miehistökuluineen ja polttoaineineen maksaa noin 19 000 euroa.

”Tällaisella aluksella pitäisi olla noin 150–200 meripäivää vuodessa. Nykyisin niitä on vain kuutisenkymmentä”, Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Juha Flinkman sanoo.