Kuusakosken Heinolan tontilla on syksyllä tehty maansiirtotöitä ja valettu anturoita uusiin halleihin. Kuusakoski valmistautuu ottamaan talteen ja jatkojalostamaan lähes kaiken metallin, mikä aiemmin on jäänyt autopalottamojätteiden käsittelystä jäljelle jäävään jäännösjätevirtaan.

Metallien rikastuslaitos alkaa olla valmis käynnistymään alkuvuodesta. Heinolaan rakentuu myös kokonaan uusi rejektilaitos, jonka on tarkoitus olla käynnissä ensi syksynä. Yhtiö investoi näihin laitoksiin yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa.

Lisäksi yhtiö rakentaa metallien erotteluun uuden röntgenfluoresenssilinjaston, jonka ansiosta myytäväksi saadaan täysin puhtaita laatuja vaikkapa sinkkiä, lyijyä, rosteria ja kuparia. Noin kahden miljoonan euron röngtenfluoresenssilinja valmistuu samalle tontille Heinolaan alkukeväästä.

Kuusakoski rakentaa myös Rajavuoren loppusijoitusalueelleen 1,6 hehtaarin laajennuksen. Sitä tarvitaan vaarallisen jätteen loppusijoitusta varten. Se valmistuu jo tämän vuoden loppuun mennessä. Kaiken kaikkiaan yhtiö investoi siis noin 13–15 miljoonaa euroa.

Kun kaikki on valmista, yhtiö pystyy jatkojalostamaan uusissa rejekti- ja rikastuslaitoksissaan yhteensä noin 70 000–80 000 tonnia rejektejä ja hankalasti käsiteltäviä jätteitä. Katettua hallitilaa on silloin noin kolme tuhatta neliötä ja pinnoitettuja käsittelyalueita yhteensä 2,5 hehtaaria. Uusien käsittelylinjojen myötä syntyy neljästä kuuteen työpaikkaa.

Tuhansia tonneja metalleja

”Materiaalit menevät monen prosessin läpi, joten saamme hyvin tarkasti metallit talteen. Metalleja voidaan saada noin kaksi tuhatta tonnia”, arvioi Heinolan tehtaanjohtaja Tuomas Mantere.

Yhtiö jalostaa jätteistä myös kierrätyspolttoainetta energiakäyttöön.

”Meidän tahtotilamme on olla vastuullinen toimija ja huolehtia meidän prosessiemme jätteistä loppuun asti. Tähtäimessämme on myös jalostaa ja erotella jätteissä olevat metallit mahdollisimman pitkälle kierrätystä varten. Uskomme, että kun investoimme erottelutekniikoihin ja saamme puhtaita ja laadukkaita tuotteita, se edesauttaa tulevaisuudessa liiketoiminnan omavaraisuutta”, Mantere näkee.

Investointien ajurina toimivat myös ympäristöluvituksen tiukentuvat vaatimukset parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta.

”Lainsäädäntö ja ympäristöluvat ajavat nyt oikeaan suuntaan. Kuusakosken strategia on huolehtia jätteistä vastuullisesti.”

Fluffista metallit pois

Suurin rejektilaitokseen ohjautuvista jätevirroista syntyy romuajoneuvojen käsittelyssä. Rejektilaitokseen ohjataan Kuusakosken kaikkien autopalottamoiden kevytjakeet eli niin sanottu fluffi-jäte. Kyseessä on sekalainen, hienojakoinen jätevirta, jossa on esimerkiksi auton pehmusteista, tiivisteistä, muoviosista ja muista materiaaleista peräisin olevaa, romuauton purkamisen ja käsittelyn jälkeen jäljelle jäänyttä jätemateriaalia. Siinä on metalleja, muovia, kumia, tekstiiliä ja kuituja sekä kiviainesta, lasia ja maalia. Aikaisemmin fluffi on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi, jonka käsittely-ylitteen Kuusakoski on joutunut viemään polttoon Riihimäelle jätteenpolttolaitokselle.

”Uusissa prosesseissa autopalottamon fluffista saadaan metallit niin tarkasti pois, että jätteen luokittelu muuttuu. Kierrätyspolttoaineeksi jalostettava jäte soveltuu energiahyödynnettäväksi tavanomaisena jätteenä." Käsittelyn alite eli mineraalit ja hienoaines jatkavat Rajavuoren kaatopaikalle loppusijoitukseen.

Toinen päävirta syntyy värimetallien erottelussa käytetyn upotus-kellutuslaitoksen jäännösjätteistä eli niin sanotusta kumi-muovista. Raskas jätejae sisältää muovia, kumia, kiviä, metallia ja puuta.

”Hienoaines fraktioidaan eli seulotaan, murskataan ja tuuliseulotaan. Metallit erotellaan muun muassa induktiivisilla laitteilla ja pyörrevirtaerottimilla. Metallien rikastuslaitoksessa tehdään ilmapöytäerottelua ja tuulierottelua”, Mantere kuvaa prosesseja.

Hänen mukaansa rejekteissä voi olla jopa 5–12 prosenttia jäännösmetalleja, jotka nyt otetaan kierrätykseen. Osa raaka-aineista hyödynnetään Kuusakosken omalla sulatolla.

”Alumiini otetaan ilmapöydiltä talteen ja sitä voi käyttää meidän omassa alumiinisulatuksessa ja harkkovalmistuksessa. Arvokkaiden värimetallien ostajat löytyvät varmasti Suomi-Ruotsi-Pohjoismaat-akselilta. Jotain myydään yhä Kiinaankin”, Mantere sanoo.