Voiko kansainväliseltä ilmastopaneeli IPCC:ltä jäädä jotain oleellista huomaamatta? Ajatus kävi hetkellisesti mielessäni lokakuussa, kun paneeli julkaisi hyytävän raporttinsa maapallon lämpenemisestä 1,5 asteella. Sen mukaan jo 12 vuoden kuluessa maailman nettopäästöt on saatava puolitettua ja vuoteen 2050 mennessä ajettava nollaan. Haaste on valtava, sillä päästöt vain jatkavat kasvuaan.

Ihmetystä herätti se, että IPCC:n politiikkasuosituksissa ei kiertotaloutta ilmastonmuutoksen ratkaisijana oltu mainittu kertaakaan. Äkkiseltään se voi kuulostaa lannistavalta, mutta itse asiassa se tarjoaa toivon pilkahduksen: Jos ilmastonmuutos on maailman johtavien tutkijoiden mukaan mahdollista pysäyttää 1,5 asteeseen ilman kiertotaloutta, on urakka helpompi, kun kiertotalous on mukana ratkaisupakissa.

Tämä toivon pilkahdus olikin vahvasti esillä 22.-24.10., kun maailman kiertotalouspäättäjät kokoontuivat toista kertaa World Circular Economy Forumiin. Tällä kertaa suomalaislähtöinen tapahtuma järjestettiin Japanin Jokohamassa. Sitran ja Japanin ympäristöministeriön järjestämää tapahtumaa olivat pystyttämässä myös lukuisa joukko kansainvälisiä organisaatioita aina Ellen MacArthur Foundationista YK:n ympäristöohjelmaan ja Maailman talousfoorumista OECD:hen. Foorumi kokosi yli tuhat kutsuttua osallistujaa yli 60 eri maasta. Valtaosa osallistujista oli Aasiasta, jossa kiertotalousratkaisuilla onkin huutava kysyntä.

Foorumissa oli ilo kuulla monen osallistujan suusta kysymys: miten pieni Suomi on saanut maailman kolmanneksi suurimman talouden tarttumaan kiertotalouteen näin vahvasti? Vastaus oli selvä: kun Suomi todella päättää panostaa johonkin asiaan, tulosta syntyy.

IPCC:n raportti tarjosikin otollisen ajankohdan keskustelulle siitä, miten globaalia kiertotaloutta voidaan edistää. Sitran kesäkuussa julkaiseman kansainvälisen selvityksen mukaan ilmastonmuutosta ei saada ratkaistua ilman kiertotaloutta. Jo neljän materiaalin – alumiinin, sementin, muovin ja teräksen – tuotanto ja käyttö syövät ilmastopäästöille varatun hiilibudjetin.

Toivoa on: Suuri osa suomalaisista yrityksistä on jo ottanut kiertotalouden strategiansa ytimeen, koska luonnonvarojen tehokas käyttö on yksinkertaisesti viisasta ja kannattavaa. Olemmekin jo laajalti ymmärtäneet taloudellisen ja työpaikkojen syntymiseen liittyvän kiertotalouden potentiaalin.

Suomalaisille ratkaisuille onkin suuri vientipotentiaali. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen varmistamiseksi Business Finland ilmoitti marraskuun alussa käynnistäneensä bio- ja kiertotalouden ohjelman. Iso kysymys on, haluaako Suomi todella ratkaista myös globaaleja haasteita omien haasteidemme lisäksi. Uskon, että haluamme.

Kirjoittaja johtaa Sitralla Hiilineutraali kiertotalous -avainaluetta.