Jätteenkäsittelylaitosten on tehtävä 17.-18. helmikuuta 2019 mennessä selvitys siitä, onko laitoksen toiminta parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista ja täyttääkö laitos päästövaatimukset.

Euroopan komissio julkaisi 17. elokuuta viralliset WT BAT -päätelmät (best available technology for waste treatment). Päätelmien tarkoitus on, että jätteenkäsittelyn teollisuuslaitokset ympäri Eurooppaa toimisivat sellaisella teknologialla, että niiden ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman pienet. BAT-päätelmät selostavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset toimintatavat sekä antavat sitovan, velvoittavan päästötason niin sanotuille direktiivilaitoksille, joita on Suomessa arviolta 150–200. Laitosten ympäristölupien on jatkossa täytettävä BAT-päätelmien vaatimukset.

Laitosten on itse tehtävä tarkastelu siitä, ovatko niiden toiminta ja nykyinen ympäristölupa linjassa BAT-päätelmien kanssa.

Käytännössä toiminnanharjoittajan täytyy verrata nykytoimintaansa ja olemassa olevaa ympäristölupaansa BAT-päätelmien vaatimuksiin. Vertailun avuksi ympäristöministeriö on julkaissut marraskuussa ohjeen. Toiminnanharjoittajan on tehtävä muun muassa niin sanottu päästöinventaario eli esitettävä, millaisia päästöjä syntyy, ja syntyykö sellaisia merkityksellisiä päästöjä, joita ei ole tarkkailtu. Toiminnanharjoittaja voi esittää, onko ympäristölupaan tarpeen hakea muutoksia, vai täyttävätkö toiminta ja nykyinen ympäristölupa BAT-päätelmien vaatimukset.

Toiminnanharjoittajien on annettava selvitys valvontaviranomaiselle eli ELY-keskukselle. Valvontaviranomainen arvioi selvityksen perusteella, onko toiminnan ympäristölupaa tarkistettava, jotta se vastaa BAT-päätelmien vaatimuksia.

Määräajasta yli puolet jo mennyt

Puolen vuoden määräaika selvitykselle lähti juoksemaan siitä hetkestä, kun komissio julkaisi päätökset, eli elokuun 17. päivästä.

ELY-keskukset ovat muistuttaneet toiminnanharjoittajia selvityksen tekemisestä, mutta aikataulu on hyvin tiukka. Tilannetta ei ole helpottanut se, että päätelmien soveltamiseen on liittynyt paljon avoimia kysymyksiä. Ympäristöministeriö julkisti kansalliset ohjeet vasta loka-marraskuussa.

Vahanen Environment Oy:n BAT-asiantuntija Riikka Kantosaari kertoo, että direktiivilaitostulkintaohje ja soveltamisopas ovat selkeyttäneet tilannetta, joskin ohjeistus jättää yhä paljon kysymyksiä tapauskohtaisen harkinnan varaan.

Vahanen Environment Oy on auttanut yrityksiä selvitysten tekemisessä. Kantosaari pitää aikaikkunaa selvityksen tekemiseen tiukkana.

”Voi hyvin olla, että kaikki toimijat eivät ehdi selvitystä ELY-keskukselle tässä aikataulussa toimittamaan. Selvityksen toimittamiseen voi kuitenkin pyytää lisäaikaa. Monella toimijalla kansallisten ohjeiden valmistumisen odottaminen on voinut osaltaan johtaa siihen, että selvitykselle voidaan joutua hakemaan lisäaikaa”, Kantosaari näkee.

Mikä on direktiivilaitos?

Asiantuntijayritys auttaa toiminnanharjoittajia tulkitsemaan, mitä BAT-päätelmät tarkoittavat näiden kannalta. Vaikka monet suuret toimijat ovat valveutuneita ja ovat seuranneet BAT-asioiden valmistelua jo pitkään, moni on myös löytänyt päätelmien tulkinnoista kysyttävää. Epäselvää voi olla jo sekin, onko heidän toimintansa ylipäätään sellaista, että laitos katsotaan direktiivilaitokseksi, jota BAT-päätelmät koskevat.

”Jos asiakas kysyy, olemmeko me direktiivilaitos, siihen ei aina voi siltä seisomalta vastata. Joskus on tarpeen ensin perehtyä toimintaan ja lupaan tarkemmin. Jos laitos katsotaan jätteenkäsittelyn BAT-päätelmien soveltamisalaan kuuluvaksi direktiivilaitokseksi, voimme auttaa asiakkaitamme ympäristöluvan ja BAT-päätelmien vertailussa ja tarvittaessa lupahakemuksen laadinnassa."

Parikymmentä selvitystä työn alla

Lassila & Tikanojalla Ympäristöpalveluiden johtavana asiantuntijana toimiva Hanna Huttunen kertoo, että L&T:llä on 19 sellaista direktiivilaitosta, joiden on tehtävä toiminnastaan BAT-päätelmiin liittyvä selvitys ELY-keskukselle.

”Tämä on haastava aihealue, koska L&T on iso konserni. Onneksi meillä on kaksi muutakin työntekijää, jotka ovat perehtyneet BAT-maailmaan”, Huttunen sanoo. Yhtiö on käyttänyt Vahasta apuna esimerkiksi BAT-päätelmien ja nykyisten ympäristönykylupien vastaavuustarkasteluissa.

”Tarkkailu tiukkenee. Jos ympäristölupa on annettu ennen vuotta 2010, siinä ei melko varmasti ole ihan niin tarkalle tasolle velvoitteita laitettu kuin nyt BAT-päätelmissä, joten varmasti joitakin vanhimpia lupia joutuu muuttamaan”, Huttunen arvioi.

L&T on varannut pelkästään selvitysten tekemiseen sata tuhatta euroa. Jos lupamuutoksia tulee, summa kasvaa, sillä jo yhden luvan käsittely voi maksaa kymmenen tuhatta euroa.

”On varmasti pieniä toimijoita, jotka tuskailevat, että konsulttityö maksaa, eivätkä omat resurssit välttämättä ole sellaiset, että pystyisi tekemään selvityksen itse. Viranomaisohjeistus onkin tässä tärkeä. Toivoisin, että viranomaiset olisivat joustavia, jos joku pyytää lisäaikaa.”

Huttunen pitää BAT-päätelmien vaatimuksia kaiken kaikkiaan positiivisena asiana sekä ympäristön, toiminnan laadun, toiminnanharjoittajien yhdenvertaisuuden, että asiakkaiden kannalta.

”Toivon, että viranomaislinja BAT-päätelmien vaatimuksiin olisi yhtenäinen kautta maan. Hyvin viranomaiset ovatkin kuunnelleet toiminnanharjoittajia. Olemme saaneet esittää näkemyksiämme ja kommentoida ohjeluonnoksia”, valmistelutyössä esimerkiksi järjestöjen kautta mukana ollut Huttunen kiittää.

Vielä paljon auki

Alkusyksystä oli vielä auki esimerkiksi se, millä tarkkuudella selvityksessä edellytetty päästöinventaario täytyy toteuttaa. Marraskuussa julkaistu kansallinen ohjeistus neuvoi, että päästöinventaariossa on tarkoituksenmukaista hyödyntää olemassa olevia tarkkailutietoja.

Toinen auki ollut asia oli se, koskeeko päästöjen tarkkailuvelvoite myös hulevesiä. Ohjeen mukaan jätteiden kanssa tekemisissä olevat hulevedet voidaan katsoa jätevesiksi. Oleellista on, aiheutuuko jätevesistä pilaantumisen vaaraa.

Entä kuinka tiuhaan esimerkiksi jätevesien päästöjä on tarkkailtava? Suomessa ympäristöluvissa on yleensä katsottu pidemmän aikavälin päästökuormitusta. BAT-päätelmissä kuitenkin puhutaan vuorokausikeskiarvoista.

Tämä on saanut toiminnanharjoittajat pelkäämään jatkuvatoimisen päästömittauksen vaatimusta, mikä olisi tiennyt mittauskustannusten ja laboratorioanalyysien roimaa kasvua. Ohjeistus ei ota asiaan selvää kantaa, vaikka toteaakin, että pitkän aikavälin keskiarvoraja-arvot voitaisiin yhä säilyttää vaihtoehtona vuorokausikeskiarvon rinnalla.

”Iso kysymys on vielä se, miten ympäristölupien päästöraja-arvot tullaan jatkossa määrittämään ja miten niitä seurataan”, Kantosaari miettii.

Jos toiminnanharjoittaja tietää, etteivät nykyinen ympäristölupa tai toiminta täytä BAT-päätelmien vaatimuksia, hän voi hakea suoraan ympäristöluvan muutosta ja ilmoittaa ELY-keskukselle jättävänsä luvantarkistushakemuksen aluehallintovirastolle.

Lupaviranomainen voi velvoittaa toimijan noudattamaan BAT-päätelmiä aikaisintaan neljän vuoden kuluttua päätelmien julkaisemisesta.

Kantosaari toteaa, että komission asettamaan aikatauluun voi liittyä riskejä:

”Kaikkialla EU:ssa toimitaan nyt tämän saman aikataulun puitteissa. Jos toiminnanharjoittaja joutuisikin tekemään paljon suunnitelmia ja investointeja, miten asiantuntija­resurssit riittävät?”