Suomi pyrkii yhä kiertotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2025, nyt entistäkin määrätietoisemmin. Kiertotalouden tiekartasta on tulossa päivitys, joka tuo visioon lisää konkretiaa ja toimenpiteille strategisen tason tukea.

Sitra julkisti yhteistyössä sidosryhmien kanssa tekemänsä Suomen tiekartan kiertotalouteen kaksi vuotta sitten, syyskuussa 2016. Ensi vuoden alkupuolella Sitra julkaisee tiekartan päivityksen, jota on työstetty laajalla yhteistyöpohjalla koko tämä syksy. Kuka tahansa on päässyt mukaan päivitystyöhön esimerkiksi ­Otakantaa.fi -verkkosivun kautta, jossa kommentteja saattoi jättää marraskuun puoliväliin saakka. Kiertotalouden strategista ohjausryhmää ovat vetäneet asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä hallitusammattilainen Kirsi Sormunen.

”Päivityksessä haluamme tarkastella, ovatko suunta ja muutosvauhti oikeita ja ovatko toimenpiteet riittäviä”, sanoi Sitran kiertotalous-avainalueen vetäjä Kari Herlevi lokakuun lopussa tiekarttaluonnoksen kommentointitilaisuudessa.

Kiertotalous sanana tuttu

Suomi julkaisi ensimmäisenä maana kiertotaloustiekartan, mutta sittemmin kiertotalous terminä on lyönyt läpi erityisesti EU:ssa, mutta myös Kanadassa ja Aasiassa. Oman tiekarttansa on julkaissut jo 10 maata, kuten Ranska ja Tanska, ja myös Saksa valmistelee omaansa. Kilpailu parhaista ratkaisuista kiristyy koko ajan. Suomen on kehitettävä kiertotalouden toimenpiteitä voidakseen tavoitella edelläkävijän asemaa.

Herlevin mukaan kotimaassa yrityskenttä on lähtenyt hyvin hakemaan ja tuomaan kiertotalousratkaisuja.

”Toisaalta kokonaisvaltaisen muutoksen merkkejä on nähty vasta muutamalla sektorilla, joten paljon on vielä tehtävää.”

Politiikassa on yhä suuri tarve läpileikkaaville hallinnollisille toimenpiteille, vaikka hallitus onkin ottanut kiertotalouden agendalleen esimerkiksi kärkihankkeiden myötä.

”On poikkileikkaavia tavoitteita ja toimenpiteitä, mutta strategiset tavoitteet julkishallinnossa, yrityksissä ja kansalaisille vielä puuttuvat, samoin niiden mittarit. Tämän vuoksi haluamme näihin keskittyä”, Herlevi linjaa tiekartan päivittämistä.

Uudelleenkäyttöä lisää

Tiekartan lokakuussa esitellyssä luonnoksessa poikkileikkaaviksi tavoitteiksi ehdotettiin alustavasti näitä kuutta:

- Vähennetään Suomen kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kansallista ohjausta tarvitaan esimerkiksi jätteenkäsittelyssä. Suomen tavoitteena tulee olla negatiivisten päästöjen tavoittelu 2030-luvulla.

- Vähähiilinen energia korvaa fossiilista energiaa.

- Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy ja uhanalaisiksi joudutaan toteamaan nykyistä vähemmän lajeja.

- Materiaalien käyttö muuttuu kestävämmäksi kolmella tavalla: uusiutumattomien materiaalien käyttö vähenee, uusiutuvien lisääntyy ja kulutuksesta yhä isompi osa katetaan uudelleenkäytetyillä luonnonvaroilla.

- Suomen ylikulutuspäivä jää historiaan. Jos jokainen kuluttaisi kuin suomalainen, tarvitsisimme lähes neljän maapallon verran luonnonvaroja. Suomen ylikulutuspäivä oli tänä vuonna jo huhtikuussa.

- Suomalaisten yritysten nettovaikutuksesta tai hiilikädenjäljestä maailman positiivisin. Yritykset luovat enemmän hyvinvointia ja ympäristöhyötyjä kuin aiheuttavat ympäristöhaittoja.

Ympäristöministeriön ylijohtaja Tuula Varis pitää hyvänä, että tiekartan päivitys lähtee strategiselta tasolta:

”Ratkaisut tulevat edellyttämään syviä, rakenteellisia ja systeemisiä muutoksia siinä, miten elämme, tuotamme ja kulutamme. Luonnonvarojen haaskaavan käytön verotus on tärkeä keino.”