ajankohtaista
Materiaalien tarve kasvaa yhä, etenkin Aasiassa. Kierrätysteollisuus ei päihitä kaivosteollisuutta uusioraaka-aineiden tuotannolla edes 50 vuodessa.Materiaalien käyttö tuplaantumassa
Huolimatta kiertotalouspuheista ihmiset kuluttavat luonnonvaroja yhä hurjemmalla tahdilla. OECD julkisti lokakuussa Japanin World Circular Economy Forumissa raporttinsa globaalista materiaalinkäytöstä (Global Material Resources Outlook to 2060). Raportin mukaan vuonna 2011 maailmassa käytettiin materiaaleja 79 gigatonnia. Jos nykymeno jatkuu, vuonna 2060 maailmanlaajuinen materiaalinkäyttö yli kaksinkertaistuu 167 gigatonniin.
Tuotanto ja kulutus ovat siirtymässä kehittyviin maihin, joissa materiaalinkäyttöintensiteetti on keskimääräistä korkeampaa. OECD:n ulkopuolisissa Aasian maissa materiaalikulutuksen kasvu jopa kuusinkertaistuu.
Vaikka Kiinan infrastruktuuribuumi on laantumassa, OECD ennustaa, että siellä materiaalien kulutus tulee kasvamaan vuoden 2011 luvusta eli 27 gigatonnista 38 gigatonniin vuoteen 2060 mennessä.
Raudan, alumiinin, teräksen, sinkin ja lyijyn sekä sementin tuotannossa tarvitaan runsaasti energiaa ja syntyy paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Tuotantoon liittyy haitallisia ympäristövaikutuksia kuten happamoitumista, ekosysteemien myrkyttymistä ja terveysriskejä. Raportti listaa seitsemän metallia ja kaksi rakennusmateriaalia, jotka ovat vastuussa neljänneksestä kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja kuudesosasta maailman energiankulutusta.
OECD uskoo, että kierrätys tulee kasvamaan globaalisti paljon nopeampaa vauhtia kuin kaivosteollisuus, noin 3,7-kertaista vauhtia, kun kaivosteollisuus kasvaa ”vain” 2,6-kertaista tahtia. Kierrätysteollisuus ei kuitenkaan ehdi ajaa kaivosteollisuuden ohi 50 vuodessa: kierrätyksen osuus maailmanmarkkinoilla on vielä vuonna 2060 kymmenen kertaa pienempi kuin kaivostuotannon.
Paketista paljastuu… nuotioretki!
Mitä antaa joululahjaksi rakkaille ja läheisille, jos ei halua kasvattaa tavaravuorta? Netistä löytyy hyviä vaihtoehtoja pukinkonttiin.
Esimerkiksi HSY:n ylläpitämä Annajotainmuuta.fi vinkkaa, että lapselle pukki saattaa tuoda esimerkiksi luontoretken, tanssikurssin tai opastetun kierroksen kotikaupunkiin.
Teiniä voisi ilahduttaa hemmotteluillalla tai melontaretkellä. Isovanhempien paketista paljastuisi vaikkapa auton renkaiden vaihto tai yhteinen marjankeruureissu. Ystäville voisi paketoida lastenhoitoapua tai jalkahoidon.
Jos kuitenkin halajat antaa jotakin konkreettista mutta kestävää, Weecos.com on kerännyt verkkosivulleen yrityksiä ja brändejä, joiden toiminta on auditoitu vastuullisuuden ja kestävyyden kriteereillä. Weecos lahjoittaa Kuule mua! -kampanjatuotteista vähintään 20 prosenttia Väestöliitolle ja Poikien Puhelimelle.
Entäpä jotakin konkreettista, kestävää, lähes ikuista? Luonnonperintösäätiön sivulta luonnonperintosaatio.fi voit ostaa lahjaksi palasen ikimetsää. Lahjoitus käytetään uusien suojelualueiden hankintaan. Yhdellä eurolla pakettiin kääritään kaksi neliötä ikimetsää!
Hävikkiherkku
Joulun jämäruokawokki
200 gr kinkkua, kalkkunaa tai kalaa
kaalia, esim parsakaalia
sipulia
porkkanaa tai paprikaa (tai muita kasviksia)
tilkka öljyä
sweet chili -kastiketta
riisiä tai nuudelia
Jos jouluna jää yli kinkkua, paistia, kalkkunaa tai kalaa, säilö ne siivutettuna pakastimeen pienissä 200 gramman annospusseissa. Voit käyttää niitä myöhemmin wokkiruokiin. Paista öljyssä runsaasti vihanneksia. Lisää pannulle sulattamasi liha tai kala sekä sweet chili -kastiketta. Keitä lisukkeeksi riisiä tai nuudelia.
Lue nämä
Progress towars monitoring of micolitter in Scandinavian marine environments
JULKAISTU: Marraskuussa 2018
JULKAISIJA: Pohjoismaiden ministerineuvosto
KERTOO: Neljästä tutkimuksesta, joissa tarkasteltiin, millaista mikroroskaa löytyy pohjoisilta rannoilta, vesistä ja sedimenteistä. Tavoitteena oli selvittää mikroroskien koostumusta, määrää, levinneisyyttä ja lähteitä esimerkiksi liikenneväylien läheisyydessä. Tutkittavat kohteet sijaitsivat Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Hanke yhdisti useita tutkimusryhmiä: Tutkijat vaihtoivat tietoa ja vertailivat mm. erilaisia näytteenotto- ja analysointitapoja. Teiden läheisyydestä vedestä ja sedimenteistä löydettiin mm. renkaanpalasia, asfalttia ja tiemerkintävärien hitusia. Tulokset korostavat rannikkokaupunkien roolia mikroroskaantumisessa. Raportti pohtii myös mahdollisuutta käynnistää mikroroskan pohjoismainen monitorointiohjelma.
http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1259252&dswid=-6260
Living Planet Report 2018: Aiming higher
JULKAISTU: Loppuvuodesta 2018
JULKAISIJA: WWF ja ZSL
KERTOO: Antaa synkän mutta perusteellisen katsauksen ihmisen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien nopeaan tuhoutumiseen ja eläinlajien yhä kiihtyvään katoamiseen. Biodiversiteettiä voi mitata paitsi yksilöiden määrillä, myös lajien jakautumisella, ekosysteemien lajikirjolla sekä sukupuuton riskillä. Tutkijat esittävät tieteellisesti perustellusti, millä kaikilla tavoilla luonnonkirjo on ihmiselle välttämätön, ja millaisella tahdilla se nyt on tuhoutumassa missäkin päin maailmaa. Raportti antaa kuitenkin myös työkaluja muutokselle. Mittarit, kuten kulutusjalanjälki ja ekologinen jalanjälki, kasvattavat tietoisuutta ja tietoisuudesta voi kummuta yhteinen, selvä tavoite muutokselle. Raportti esitteleekin tiekartan toimille vuosiksi 2020 – 2050.
https://wwf.panda.org/knowledge_hub/all_publications/living_planet_report_2018/
Global Material Resources Outlook to 2060
JULKAISTU: World Circular Economy Forumissa Japanin Jokohamassa lokakuussa 2018
JULKAISIJA: OECD
KERTOO: Raportti analysoi 61 eri materiaalin kulutustrendejä vuodesta 2011 vuoteen 2060 sekä materiaalien kulutuksen vaikutuksia ympäristölle. Tarkasteltavina ovat esimerkiksi biomassat, fossiiliset polttoaineet, metallit ja ei-metalliset mineraalit. Mineraalien ja metallien käytön ennustetaan kasvavan eniten. Kaiken kaikkiaan materiaalien kulutus tulee raportin mukaan kaksinkertaistumaan maailmanlaajuisesti vuoteen 2060 mennessä.
http://www.oecd.org/environment/global-material-resources-outlook-to-2060-9789264307452-en.htm
Oikaisu
Stora Ensokin kumppanina
Uusiouutisten numerossa 6/2018 oli juttua Urban Infra Revolution -hankkeesta, joka kehittää uusia, teollisesti 3D-tulostettavia komposiittimateriaaleja.
Hankekumppaneita on monta. Valitettavasti kumppaneista oli jäänyt jutussa mainitsematta Stora Enso Oyj. Toimitus pahoittelee virhettä.
Yli puolet selkärankaisista on kadonnut
60 prosenttia selkärankaisista eläinpopulaatioista on tuhoutunut vuosien 1970 ja 2014 välillä. Etelä- ja Keski-Amerikassa kunkin eläinlajin yksilöistä on kadonnut jopa 89 prosenttia. Makeiden vesien lajikirjo on vähentynyt peräti 83 prosenttia. Meristä ja vesistöistä on kalastettu kuusi miljardia tonnia eliölajeja sitten 1950-luvun.
Hälyttävät luvut ovat WWF:n Living Planet Index -raportista, joka julkaistiin nyt jo 20. kertaa. Tulokset vahvistavat, että huolimatta maiden sitoumuksista vähentää biodiversiteettikatoa, eli luonnon monimuotoisuuden rapautumista, lajien tuhoutuminen ei ole pysähtymässä, päinvastoin. Nykyinen ihmisen aiheuttama lajien sukupuuttotahti on jopa tuhat kertaa tavanomaista nopeampaa.
Biodiversiteetin arvoksi on laskettu noin 110 triljoonaa euroa vuosittain.
”Olemme ensimmäinen sukupolvi, jolla on selkeä kuva luonnon arvosta ja ihmisen vaikutuksesta siihen. Saatamme olla viimeinen sukupolvi, joka voi vielä kääntää suunnan. Päivät tästä hetkestä vuoteen 2022 ovat ratkaisevia hetkiä historiassa”, raportti toteaa.
Uusiomuoveille ei löytynyt riittävästi tarvetta
Näyttää siltä, että Eurooppa ei ainakaan nykysitoumuksilla onnistu rakentamaan kiertotaloutta, jossa muovijätteestä jalostetut uusiomateriaalit kiertäisivät Euroopassa takaisin uusien muovituotteiden uusioraaka-aineeksi.
Tämän johtopäätöksen voi tehdä 20. marraskuuta julkistetusta Euroopan komission tiedonannosta. Komissio on pyytänyt osana muovistrategiaansa eurooppalaisia muovikierrätysketjun yrityksiä ja toimijoita tekemään vapaaehtoisia sitoumuksia kiertotalouden toteutumiseksi. Komissio asetti tavoitteen, että vuonna 2025 Euroopassa kierrätettäisiin kaikkiaan kymmenen miljoonaa tonnia uusiomuoveja muovituotteiden valmistamiseen.
Yrityksillä oli lokakuun loppuun asti aikaa antaa julkinen sitoumuksensa. Jalostetun uusiomuovin tuottajat eli kierrätysteollisuus on täyttänyt oman osuutensa: kierrättäjien sitoumuksilla markkinoille saataisiin tavoiteltu 10 miljoonaa tonnia uusiomuovia.
Sen sijaan kierrätysraaka-aineen kysynnän puolella sakkaa. Vain viidelle miljoonalle tonnille uusiomuovia näyttäisi nykysitoumusten perusteella löytyvän käyttöä valmistavassa teollisuudessa. Jos jätteestä jalostetuille uusiomuoveille ei ole riittävästi käyttöä eikä kysyntää, kierrätys ei toteudu.
”Päästäksemme kiertotalouteen on välttämätöntä, että enemmän kierrätysmuoveja löytää tiensä uusiin tuotteisiin”, komission varapresidentti Frans Timmermans sanoo.
Lue lisää: http://www.uusiouutiset.fi/uusiomuoveille-ei-loytynyt-riittavasti-tarvetta/
300 miljoonan kiertotalousohjelma
Business Finland on käynnistänyt Bio and Circular Finland -ohjelman, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta kiertotalouden edelläkävijä. Ohjelmakumppanit näkevät, että kiertotalous on mahdollisuus Suomen perinteisesti tärkeille teollisuuden aloille kuten esimerkiksi metsäteollisuudelle, mutta avaa myös huimat mahdollisuudet uudenlaiselle liiketoiminnalle.
Ohjelma kestää neljä vuotta ja sen laajuus on 300 miljoonaa euroa. Tästä Business Finlandin innovaatiorahoituksen osuus on 150 miljoonaa. Lisäksi ohjelma tarjoaa kansainvälistymispalveluita sekä uudistavia ekosysteemejä, jotka myös houkuttelevat ulkomaisia osaajia, yrityksiä ja sijoittajia Suomeen.
”Markkinapaikkalaki” etenee
Jätteiden ja sivuvirtojen käsittelypalveluiden kauppaan suunniteltu sähköinen tietoalusta eli niin sanottu markkinapaikka on etenemässä testivaiheeseen. Valtioneuvosto hyväksyi hallituksen esityksen tietoalustasta marraskuun lopussa osana jätelain muutostyötä. Tietoalusta on määrä ottaa valtakunnallisesti käyttöön huhtikuussa 2019.
Jätteen haltijan tulisi jatkossa etsiä jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan avulla, onko markkinaehtoista palvelua saatavana, ennen kuin se voi hyödyntää kunnan toissijaisen vastuun palvelua (ns. TSV). Markkinaehtoista palvelua täytyy etsiä, kun vuosittain tarvittavan TSV-palvelun arvo ylittää 2000 euroa, vuodesta 2023 alkaen 1000 euroa. Menettely ei koske tilanteita, joissa TSV-palvelua tarvitaan ennakoimattomasta kiireestä johtuen.
Jätteen haltijan tulisi tehdä tällaisesta TSV-palvelusta sopimus kunnan jätelaitoksen kanssa. Jätelaitos toimittaisi tiedot sopimuksista ja muusta antamastaan TSV-palvelusta tietoalustaan. Sopimus on mahdollista tehdä myös tietoalustassa.
Viranomaisille tietoalusta tarjoaisi uuden työkalun, jonka avulla ne voivat seurata ja valvoa TSV-palvelua. Tietoalustaa ylläpitäisi valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy.
Mainittujen muutosten ohella täsmennettäisiin kunnan TSV-palvelusta perimän jätemaksun periaatteita sekä kunnan ja kunnan jätehuoltoyhtiön kirjanpitovelvoitteita. Ehdotettujen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta.
Scanstockphoto