ajankohtaista

Helsinkiin kiertotalous-ostari

Miksi ostaa uutta, jos voi hyödyntää olemassa olevaa?

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Helsingin kaupunki ja HSY aikovat avata Helsinkiin uudenlaisen ostoskeskuksen, jonka tuotteet ja palvelut noudattavat kiertotalouden periaatteita.

Sen sijaan, että ostoskeskuksen tuotteet kuluttaisivat uusia luonnonvaroja, ne ovat kierrätettyjä, uudistettuja, uusiomateriaaleista tehtyjä, vuokrattavia tai esimerkiksi yhteiskäytössä – mutta silti tyylikkäitä ja laadukkaita. Lisäksi ostoskeskuksesta löytyy erilaisia korjaus- ja tuunauspalveluja omien tuotteiden käyttöiän pidentämiseksi.

”Yksittäiset kiertotalousostoskeskukset eivät kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa, vaan tavoitteena on, että kiertotalous tulee olemaan luonnollinen osa tulevaisuuden ostoskeskusten arkea”, toteaa hankepäällikkö Johanna Kohvakka Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta.

Kiertotalousostoskeskus on Uudenmaan liiton rahoittama hanke.

Esikuvana on Ruotsin Eskilstunassa sijaitseva ReTuna-kierrätysostoskeskus. Se on inspiroinut myös Vaasassa toimivaa, jätehuoltoyhtiö Stormossenin Minimossen-kierrätysostospaikkaa.

Tämä Alvojärven rantametsä pelastuu ekologisen kompensaation ansiosta. Luontohyvitystä juhlistettiin Lahden kaupungin järjestämällä kävelyllä.Tämä Alvojärven rantametsä pelastuu ekologisen kompensaation ansiosta. Luontohyvitystä juhlistettiin Lahden kaupungin järjestämällä kävelyllä.

Lahti pilotoi ekologista kompensaatiota

Lahden kaupunki hyvittää ensimmäisenä suomalaiskuntana taloudellisen toimintansa luontovaikutuksia. Ekologisen kompensaation pilottihankkeessa pientaloalueen rakentamisen aiheuttama luontoheikennys kompensoidaan säilyttämällä rantametsää toisaalla.

Ekologinen kompensaatio on uusi yrityksille ja kunnille suunnattu keino luontokadon ehkäisemiseen. Luontoa katoaa väistämättä esimerkiksi rakentamisen ja liikenneväylien avaamisen myötä. Kompensaatio tuo pilaaja maksaa -periaatteen luontokadon hillitsemiseen.

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen sanoo, että luonnon monimuotoisuuden tila heikkenee huolestuttavasti. Euroopan ympäristöpääkaupunkina Lahti haluaa kantaa vastuuta luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä.

Kompensaatiota käytetään Kytölä II -alueelle rakennettavalla pientaloalueella. Rakentamisen tieltä on raivattu rehevää puronvarren metsää.

Menetys kompensoidaan Alvojärven rantametsässä, jonka puusto on monimuotoista ja vanhaa. Metsä säilytetään ja alue liitetään osaksi Lahden kaupungin valmisteilla olevaa luonnonsuojeluohjelmaa. Lopullinen suojeluprosessi ratkeaa myöhemmin poliittisen päätöksenteon kautta.

Heikennyksen ja hyvityksen määrittämisen perustana on arvio luontotyyppien luonnontilaisuudesta. Laskennassa on arvioitu elin­ympäristön tilaa suhteessa luonnontilaan nykyhetkellä ja pitkän aikavälin ekologisia muutoksia.

Pilotointi toteutetaan Lahden kaupungin ja Koneen säätiön rahoittaman EKOTEKO-hankkeen yhteistyönä. Mukana ovat Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Akordi.

Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka katsoo kauas. ”Elintarviketuotanto on nyt risteyskohdassa samalla tavalla kuin tieto- ja viestintäteknologiat olivat 1980-luvulla. Mullistava muutos on tapahtumassa ruokapöydissämme. Ruoan tulevaisuutta kirjoitetaan parhaillaan.”Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka katsoo kauas. ”Elintarviketuotanto on nyt risteyskohdassa samalla tavalla kuin tieto- ja viestintäteknologiat olivat 1980-luvulla. Mullistava muutos on tapahtumassa ruokapöydissämme. Ruoan tulevaisuutta kirjoitetaan parhaillaan.”

Solar Foods rakentaa proteiinitehtaan

Ruokateknologian startup-yritys Solar Foods ryhtyy rakentamaan uutta proteiinin tuotantolaitostaan Vantaalle. Nimeä Factory 01 kantava laitos toimii yhtiön alustana tuotannon mittakaavan kasvattamisessa.

Yritys arvioi Solein-nimisen proteiininsa teollisen, kaupallisen tuotannon käynnistyvän vuoden 2023 alkupuolella.

VTT:n ja LUT-yliopiston tutkimustyöstä ponnistava yhtiö valmistaa proteiininsa bioprosessilla, jossa mikrobeja ruokitaan ilmakehästä kaapatulla hiilidioksidilla, vedyllä ja hapella sekä pienillä määrillä ravinteita.

Suomalaisyhtiön proteiinin tuotanto ei edellytä viljelykelpoista maata, yhteyttäviä kasveja eikä eläimiä. Sitä voidaan siten valmistaa esimerkiksi aavikoilla, arktisilla alueilla ja jopa avaruudessa.

Metsäteollisuus kehittää ravinnekiertoja

Metsäteollisuus ry selvitytti ravinteiden kierrätystä suomalaisessa metsäteollisuudessa. Selvityksessä (https://bit.ly/30EcSFq) kuvataan tehdasprosessien ravinnetase ja -kädenjälki. Mukana olivat ravinteista typpi, fosfori, kalium ja kalsium, joita lisätään lannoitteina metsä- ja viljelymaille. Metsäteollisuuden tehdasprosessien ravinnekiertoon niitä tulee raakapuun lisäksi useista lähteistä prosessien eri vaiheissa.

Sivuvirrat ja erityisesti kuori sisältävät merkittävän osan metsäteollisuuden prosesseissa kiertävistä ravinteista. Suurin osa ravinteista päätyy energiahyötykäytössä niistä syntyvään tuhkaan, mutta typpi vapautuu poltossa ilmakehään. Tuhkan ravinnekäyttöä kannattaisi lisätä. Sivuvirtojen hyödynnettävyyttä voi rajoittaa esimerkiksi niiden koostumus tai haitta-ainesisältö.

Uusia innovaatioita ja toimintatapoja voidaan hyödyntää ravinnekiertojen kehittämiseksi. On kuitenkin varmistettava, että toiminta on kokonaisuutena kestävää, eikä johda taloudellisesti tai ympäristön kannalta epäedullisiin kokonaisratkaisuihin esimerkiksi pitkien kuljetusmatkojen vuoksi, sanoo Eerik Ojala, UPM, selvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja.

Spinnovan tekstiililanka syntyy puusta. Jatkossa raaka-aineena voivat olla selluloosapohjaiset jätteet, kuten poistotekstiili.Spinnovan tekstiililanka syntyy puusta. Jatkossa raaka-aineena voivat olla selluloosapohjaiset jätteet, kuten poistotekstiili.

Spinnova perustaa kehräämön

Ekologista tekstiilikuitua kehittävä Spinnova Oy rakentaa oman langankehräämön Jyväskylään.

Spinnova aikoo perustaa kehräämön pilottituotantolaitoksensa yhteyteen. Investoinnin arvo on noin 2,2 miljoonaa euroa. Keski-Suomen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle noin 600 000 euron avustuksen.

Samaan kaupunkiin on myös rakenteilla ensimmäinen kaupallisen mittakaavan kuitutehdas. Tehtaan on määrä olla valmiina tuotantoon vuoden 2022 lopussa.

Spinnova valmistaa tekstiilikuitua puusta saatavasta selluloosasta, mutta raaka-aineeksi soveltuvat myös maatalouden sivuvirrat, nahkajäte sekä selluloosapitoinen poistotekstiili.

”On merkittävä kaupallinen etu, että saamme kehräämön lähelle omaa tuotantolaitostamme. Pystymme nopeisiin kokeiluihin, säästämme läpimenoaikaa ja voimme testata pienempiä eriä kuin aikaisemmin. Tämä ratkaisu tulee merkittävästi edistämään puupohjaisen SPINNOVA-kuidun kehitystyötä. Se on myös arvokas investointi tulevaisuuteen, kun kehitämme jätepohjaisia vaihtoehtoja”, sanoo Spinnovan perustaja ja toimitusjohtaja Janne Poranen.

Kehräämön teknologiakumppaniksi on valittu sveitsiläinen Rieter.

Spinnovan uutinen vahvistaa suomalaista tekstiilien kiertotalousverkostoa. Suomalaisesta ekosysteemistä on puuttunut kuidusta lankaa kehräävä laitos.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

Markus Ketola

Solar Foods

Vahanen Environment

Spinnova