Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi parhaillaan, miten tuloksellista on keväällä 2014 alkaneen Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toteutus teollisten symbioosien osalta. Lisäksi VTV selvittää, mitä esteitä teollisten symbioosien syntymiselle on olemassa.

Yhtenä osana tarkastusta VTV on toteuttanut yrityskyselyn. Tässä kirjoituksessa tuodaan esiin kyselyn perusteella, miten yritykset näkivät teollisen symbioosien toteuttamisen esteet ja minkälaisia kehittämisehdotuksia yritykset esittivät.

VTV tulee esittämään myöhemmin julkaisemassaan tarkastuskertomuksessa suosituksia siitä, mitä valtion olisi niukkojen taloudellisten resurssiensa rajoissa hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista tehdä, jotta teollisten symbioosien edistämiselle ja sen myötä yritysten kannattavalle toiminnalle ja kasvulle olisi nykyistä paremmat edellytykset.

Kansallisessa ohjauksessa petraamista

Suuri osa vastanneista yrityksistä oli saamaa mieltä väitteen ”Teollisten symbioosien syntyminen yritysten tasolla helpottuisi huomattavasti, mikäli nykyistä jätelainsäädäntöä muutettaisiin” kanssa. Vastanneet yritykset katsoivat, että kun aine on luokiteltu jätteeksi, se tyypitys on hankalaa purkaa nykyisten mahdollisuuksien (sivutuote/ end-of-waste) avulla.

Puolet vastaajista katsoi, että kiertotalouden kansallisessa ohjauksessa on paljon parantamisen varaa.

Lupakäytäntöihin ennakoitavuutta

Suurin osa vastanneiden yritysten edustajista ei pitänyt kovin hyvinä nykyisen ympäristölupalainsäädännön antamia mahdollisuuksia teollisten symbioosien syntymisen edistämiseen. Yritykset kokivat ympäristö­lupakäytäntöjen hitauden vaikeuttavan toimintaansa. Myös ympäristölupa- ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) alueelliset tulkintaerot koettiin ongelmaksi.

Yritykset kokivat, että ympäristölupapäätöksiä tekevillä viranomaisilla on ollut ennakkoluuloja uusia teknologisia ratkaisuja kohtaan. Toisaalta vastanneiden yritysten edustajien mukaan yhteistyö ympäristölupapäätöksiä tekevien viranomaisten kanssa ei ole ollut erityisen ongelmallista.

Kustannukset kilpailevat

Symbioosien toteutumista rajoittaa epävarmuus uusien ratkaisujen käyttöönottamisen lupamenettelyistä. Nykyisten ratkaisujen käyttöönotossa teollisuus voi ennakoida, miten nopeasti teollisenprosessin saa otettua käyttöön, mutta uuden ratkaisun osalta tähän liittyy merkittävää epävarmuutta.

Myös teollisten symbioosien ja yleensäkin kiertotalousratkaisujen taloudellinen kannattavuus huolestutti. Erityisesti uusiomateriaalien käsittelystä syntyvät kustannukset katsottiin korkeiksi verrattuna vastaavan ensiomateriaalin kustannuksiin.

Laatuvaihtelu hankaloittaa

Yritykset pitävät kiertotalouden materiaalivirtojen epäsäännöllisyyttä ja laatuvaihtelua teollisten symbioosien esteenä.

Esimerkiksi kemian alalla yritysten on oltava selvillä raaka-aineiden koostumuksesta, jotta voidaan tehdä luotettavat vaaralaskennat ja tuotemerkinnät ja ottaa vastuu tuotteesta. Kierrätysmateriaalien koostumuksesta ei ole varmuutta ainakaan, jos ne ovat tulleet kuluttajilta.

Toisaalta vastaajat näkivät, että esimerkiksi metsäteollisuudesta peräisin oleville ja muille suurille sivu- ja jätevirroille on haastavaa löytää riittävän suuria käyttökohteita Suomesta.

Kannustusta verotuksella?

Yrityksille esitettiin tarkastuksessa kysymys: ”Minkälaisia yritysten liiketoiminnan edistämistoimia valtion kannattaisi rajallisten taloudellisten voimavarojensa rajoissa toteuttaa, jotta suomalaisilla yrityksillä oli nykyistä paremmat mahdollisuudet parantaa materiaalitehokkuutta sekä edistää kierto- ja biotaloutta?” Kysymyksen tarkoitus oli saada esille valtion liiketoiminnan edistämistoimien ns. asiakkaan näkökulma, vaikkakin kysymyksen asettelussa tuotiin jo esille valtion toimintamahdollisuuksien rajallisuus.

Valtion tulisi yritysten mukaan toimillaan mahdollistaa yritysten kehittämien uusien toimintatapojen, teknologioiden ja symbioosien käyttöönotto. Valtion tulisi vaikuttaa kaikkiin kiertotalouden esteisiin ja rajoitteisiin sekä pohtia mahdollisuutta luoda kannusteita esimerkiksi verotuksella kiertotalouden vauhdittamiseksi.

Esteiden purkamisen ja kannusteiden luomisen on oltava tasapainossa keskenään, koska vauhdittamisesta ei ole hyötyä, jos toteutusvaiheeseen ei päästä jäykkien ja vanhanaikaisten näkemysten vuoksi esimerkiksi lupa­prosesseissa. Näitä prosesseja tulisi keventää ja lyhentää ajallisesti. Prosessien tulkinnan tulisi olla alueellisesti yhteneväinen. Myös viranomaisten päällekkäisiä tehtäviä, toimintoja ja vastuuta tulisi karsia ja selkeyttää. Kaiken kaikkiaan kiertotalouden ja sen osana teollisten symbioosien ohjausta tulisi kehittää.

Rahaa tulevaisuuden onnistujille

Yritysten mielestä ympäristölupalainsäädännön lisäksi jätelainsäädäntöä tulisi kehittää. Jätteen määritelmää tulisi uudistaa. Lisäksi orgaanisen jätteen käsittelytoimintojen jäännökset tulisi vapauttaa kaatopaikkakiellosta ja jäteverosta.

Yritykset katsoivat, että uusioraaka-aineiden taloudellista kannattavuutta olisi tarpeen parantaa. Valtion tulisi myös edistää kierrätysmateriaalien ja kierrätyshyödykkeiden käyttöä julkisissa hankinnoissa.

Ensiarvoisen tärkeää on yritysten edustajien mukaan tukea tutkimus- ja kehitystoimintaa, mistä uudet ratkaisut syntyvät.

Yritysten mielestä uuden liiketoiminnan kehityksen ytimessä olevia ja merkittävää kehitystyötä tekeviä yrityksiä kannattaisi tukea taloudellisesti, jotta kehitystyön tuottamat uudet ratkaisut saataisiin liiketoiminnalliseen käyttöön mahdollisimman nopeasti. Valtion liiketoiminnan kehittämistoimien kohteeksi toivotaan ainakin uuden liiketoiminnan kärkiyrityksissä sitä, että valtion kehittämisrahoitusta pystyttäisiin kohdentamaan juuri tulevaisuuden onnistujayrityksille – tämä edellyttää kehittämisrahoituksen myöntäjiltä erityistä asiantuntemusta. Kehittämiskonsortioihin toivottiin mahdollisuutta myös ulkomaisten yritysten mukaantulolle.

Kirjoittajat toimivat Valtiontalouden tarkastusvirastossa: Markku Turtiainen tuloksellisuustarkastusneuvoksena ja Tiina Vihtonen ylitarkastajana.

markku.turtiainen@vtv.fi

tiina.vihtonen@vtv.fi