Ämmässuo 30 vuotta

Syyskuussa 1987 Ämmässuo aloitti toimintansa yhdyskuntajätteen kaatopaikkana. Nyt alue täyttää 30 vuotta ja on muuttunut täysin. Kaatopaikasta on tullut kiertotalouden ekoteollisuuskeskus Ekomo, jossa materiaalivirroista jalostetaan uusia tuotteita yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

”Jätteen hyötykäytön lisääminen, energia- ja resurssitehokkuus sekä ympäristön tilan parantaminen ovat globaalisti merkittäviä teemoja, joihin HSY on vahvasti sitoutunut. Näitä arvoja olemme pyrkineet noudattamaan myös Ämmässuolla sen koko historian ajan”, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Kaatopaikkakaasua alettiin kerätä jo 1990-luvulla. Aluksi kaasu poltettiin soihduissa, mutta vuodesta 2004 alkaen se on hyödynnetty kaukolämmön tuotannossa Kivenlahden voimalaitoksessa.

”Vuonna 2010 avasimme Ämmässuolle yhden Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Ämmässuon oma kaasuvoimala tuottaa kaiken alueella tarvittavan sähkön ja lämmön. Tuotantomäärä vastaa 5 000 omakotitalon sähköntarvetta”, kertoo HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo.

Biojätteen käsittely käynnistettiin vuonna 1993. Nyt Ämmässuolla käsitellään noin 50 000 tonnia bio­jätettä vuodessa biokaasuksi ja kompostimullaksi. Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä uudessa biokaasuvoimalassa.

Kaatopaikkasijoitus on vähentynyt jatkuvasti, kunnes vuonna 2014 Vantaalle avattu jätevoimala lopetti sekajätteen viemisen Ämmässuolle kokonaan. Alueen käytön pääpaino siirtyi loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen ja hyödyntämiseen.

Jätteestä raaka-aineeksi

Nyt Ekomossa toimivat muun muassa NCC Industry Oy, joka hyödyntää kierrätysasfalttia, Delete Finland Oy, joka valmistaa uusiokiviainesta, kattohuopajätteen käsittelijä Tarpaper Recycling Finland Oy sekä kompostitoimija Kekkilä Oy.

HSY tutkii muun muassa puhdistamolietteen uusia hyödyntämismenetelmiä sekä sitä, miten orgaanisia jätteitä ja jätevoimalan kuonia voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin. Alueelle tulevat jätevirrat on mallinnettu materiaalitehokkuuden edistämiseksi.

”Tavoitteenamme on, että alueen toimijat hyötyvät toistensa resursseista, kuten materiaalivirroista, energiasta ja osaamisesta. Tällöin jätteiden syntyminen minimoidaan ja alueella tuotettua energiaa käytetään tehokkaasti”, Inkinen summaa.

Metallia entistä vähemmän polttojätteessä

Eteläpohjalainen Lakeuden Etappi on tutkinut, mitä koti­taloudet laittavat jätevoimalassa energiana hyödynnettäviin roskapusseihinsa.

”Suurin osa kotitalouksien jäteastian sisällöstä on oikein lajiteltu. Pääasiassa jäteastiat sisältävät erilaisia likaisia muovipakkauksia, kartonkia, pahvia, tekstiiliä ja hygieniatuotteita”, luettelee tuotantopäällikkö Ilkka Letonsaari.

Biojätettä poltettavan jätteen joukossa oli yhä paljon, 33 prosenttia. Biojätteen määrä on kuitenkin vähentynyt kahdella prosenttiyksiköllä edellisestä, vuonna 2015 toteutetusta lajittelututkimuksesta.

Biojätteen keräystä on edellisen tutkimuksen jälkeen laajennettu koskemaan pienempiä, vähintään viiden huoneiston taloyhtiöitä. Lisäksi biojätteen lajittelun puolesta on Etapissa kampanjoitu eri tavoin.

Myös metallin osuus roskapussin sisällöstä oli hieman vähentynyt. Metallia löytyi poltettavasta jätteestä 2,1 prosenttia.

”Etappi laajensi reilu vuosi sitten metallinkeräystä myös pienemmille taloyhtiöille, mikä selittää metallin lajittelun parantumisen suuntaa”, Letonsaari sanoo.

Tutkimuksessa analysoitiin 58 jäteauton kuormat. Kuormista otettiin kokoomanäytteet, jotka lajiteltiin ja punnittiin. Yhteensä jätettä punnittiin noin 1600 kiloa.

Yli 60 000 nuorta kouluttautuu kiertotalousosaajaksi

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT aloittavat laajan yhteistyön, jonka ansiosta suomalaiset nuoret pääsevät opiskelemaan kiertotaloutta.

Oppikokonaisuus antaa nuorille keinoja kyseenalaistaa nykyinen kestämätön elintapamme. Kumppanuuden myötä kiertotalouden teemat nostetaan näyttävästi esille sekä TATin Yrityskylissä että TATin lukioille ja ammattiopistoille tarjoamissa digitaalisissa business-kursseissa.

Salon jätevoimalahankinnassa uusi käänne

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on päättänyt omalta osaltaan keskeyttää Lounaisen Suomen hankintarenkaan jätteiden hyödyntämiskilpailutuksen.

Hankinta keskeytetään, koska Fortum on kieltäytynyt tekemästä sopimusta antamansa tarjouksen ja hankintarenkaan jätelaitosten tekemien hankintapäätösten mukaisesti. Hankinnan ratkaisussa Fortum olisi rakentanut jätevoimalan Salon Korvenmäkeen.

Jätelaitosten mukaan hankinta olisi pitänyt toteuttaa hankinta­päätösten ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. Hankintarengas valmistelee asian viemistä oikeuteen sopimuksentekorikkomuksena.

Tilanteesta johtuen hankintarenkaan jätelaitokset ovat alkaneet pohtia vaihtoehtoisia alueellisia kiertotalousratkaisuja.

LSJH on selvittänyt useita vaihtoehtoja, joista yhtenä potentiaalisena on yhteisomisteisen ekovoimalaitoksen rakentaminen Saloon. Hankinnan uudelleenkilpailuttaminen on vasta viimeinen ratkaisu.