Varkauden uuden kampuksen ikkunoista tulvii sisään valoa. Se ei ole sattumaa − valo kertoo tarkkaan pohdituista kestävistä valinnoista julkisissa hankinnoissa.

Lukion ja ammattioppilaitoksen yhdistelmä sai toisena suomalaisena koulurakennuksena Joutsenmerkin. Ensimmäinen sija meni vuonna 2019 saman organisaation eli Savon koulututuskuntayhtymä Sakkyn Iisalmen kampukselle.

Kuntayhtymän johtaja Heikki Helve otti Joutsenmerkin keskusteluun yhtymän rakennushankinnoissa käytettäväksi merkin kokonaisvaltaisuuden vuoksi.

”Pidin tosi tärkeänä, että kun tilat tehdään, laatu on hyvä ja isot haasteet kuten väistötilakierre ja uusien tilojen remontit vältettäisiin. En yksinkertaisesti halunnut, että ne olisivat meillä se tulevaisuus. Joutsenmerkki tuli kuin tilauksesta.”

Joutsenmerkityn koulurakennuksen kriteereinä on runsaan päivänvalon lisäksi raikas sisäilma, alhainen melutaso ja tehokas energiankäyttö. Tilojen täytyy olla toimivia ja viihtyisiä. Rakentamisen aikana rakennukselta vaaditaan materiaalien jäljitettävyyttä ja vähäpäästöisyyttä, alhaista kemikaalikuormaa ja rakennusjätteiden kierrättämistä. Tarkka dokumentointi ja esimerkiksi sääsuojaus ovat rakentamisen aikana pakollisia.

”Kun kestävyysasiat alkoivat olla esillä, perehdyimme Joutsenmerkkiin. Kävimme tutustumassa valmiiseen päiväkotiin ja rakenteilla olevaan kerrostaloon. Kuulimme hyviä kokemuksia Ruotsista, ja kriteerit täyttäviä materiaalejakin alkoi olla saatavilla. Koulutuskuntayhtymässä tehtiin strateginen linjaus uudistaa toimitilat ja edellyttää niiltä Joutsenmerkin mukaista laatua”, Helve kertoo.

Apua KEINO-osaamis­keskuksesta

Sakky on hakenut ympäristöstrategiaansa tukea KEINO-­osaamiskeskukselta, jossa se osallistui vuosina 2019−2020 hankintojen johtamisen kehitysohjelmaan eli KEINO-akatemiaan.

KEINO-osaamiskeskus tukee hankkijoita kestävien julkisten hankintojen kehittämisessä. Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa noin 35 miljardia euroa vuosittain, mikä on keskimäärin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Niiden kestävöittäminen on siis avainasemassa.

KEINO-akatemia koostui viidestä jaksosta alkaen hankintojen tavoitteiden määrittelystä ja päättyen niiden vaikuttavuuden arviointiin ja viestintään. Akatemian on käynyt jo 50 organisaatiota.

Sakky valitsi akatemiassa kehitystehtäväkseen hankintojen ympäristövaikutusten tarkastelun ja kuului vähähiilisten hankintojen kehittämisen ryhmään.

Sakkyn hankinnoista rakennettiin ajatuskartta, jonka avulla eri hankintalajien kustannukset hahmotettiin. Niitä peilattiin hankintojen aiheuttamiin CO2-päästöihin.

Osallistuminen hankintavalmennukseen oli todella hyödyllistä, Helve sanoo. ”Minun lisäkseni meiltä oli mukana kaksi muuta ihmistä, hankintojen parissa työskentelevää. En ollut kuntayhtymän johtajana yksityiskohtaisesti perehtynyt kestäviin hankintoihin. Koulutuksessa aukesi ihan eri tavalla käsitys hiilijalanjäljestä ja kädenjäljestä ja mihin kategorioihin huomio kannattaa keskittää. Johdon edustajan on tärkeää olla mukana työskentelyssä.”

Kaikkea ei voi laskea

Toimitilojen rakentaminen paljastui yhdeksi merkittävimmistä ympäristökuormitukseen vaikuttavista kategorioista oppilaitoksessa. Joutsenmerkin käyttöönoton lisäksi rakennustyömaille tuli tiukat kierrätystavoitteet rakennusjätteelle. Myös rakennuksissa tapahtuvan toiminnan vaikutuksiin on paneuduttu. Nyt Sakkyssä laaditaan ympäristövaatimuksia useille hankintaryhmille, kuten puhtauspalveluille, koneille ja tekstiileille.

Valmiille Joutsenmerkityille rakennuksille on laskettu hiilijalanjäljet, mutta vertailutietoja ”tavallisiin” kohteisiin ei ole. Koska hiilijalanjälki määritetään päästökertoimien avulla, jotka perustuvat tuoteryhmien keskiarvoihin, on keskiarvoja tiukempien ympäristövaatimusten vaikutusta hiilijalanjälkeen kokonaisuutena vaikea laskea, Sakkystä kerrotaan.

Sakkyssä on tehty strateginen linjaus hankintojen ilmasto- ja biodiversiteettihaittojen vähentämisestä ja kiertotalouden edistämisestä. Joidenkin palveluiden ja tuotteiden hiilijalanjälki voidaan laskea, mutta kiertotalous- ja biodiversiteettivaikutusten mittaamiseen ei ole kovin hyviä mittareita.

Esimerkiksi edellyttämällä palveluntarjoajilta laadukkaiden, pitkäikäisten ja korjattavien laitteiden käyttöä yhtymä edistää resurssitehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, mutta kaikkea oleellista ei voi muuttaa numeroiksi.

Helve sanoo, että jos ylin johto katsoo vain yhtä lukua ja tavoittelee sitä, paljon voi jäädä ymmärtämättä.

”Laskeminen antaa tietenkin yhdenvertaisuuden eri toimijoille, mutta vastuukysymykset eivät saa typistyä keinotekoiseksi luvuksi. On kyettävä katsomaan miten hankinnat vaikuttavat koko organisaatiossa ja myös hahmotettava, mitä eri näkökulmia niihin liittyy. Esimerkiksi meillä rakennusten kautta tällaisia ovat hyvinvointiasiat, jotka ovat myös vetovoimatekijöitä niin rekrytoinnissa kuin opiskelijoillekin.”

Helve kokee myös hyödyllisenä, että sekä kuntayhtymän hankintayhtiössä että rakentajilla lisääntyi osaaminen Joutsenmerkki-rakentamisesta.

”Pitää ymmärtää, miten yksittäiset valinnat suuntaavat koko kehitystä. Siihen auttaa asiantuntijoiden kuunteleminen. Sain asiantuntijoiltamme rakentavia ja hyviä ideoita. On hienoa työskennellä osaavien ja asioihin positiivisesti suhtautuvien uudistajien kanssa.”