Turpeelle korvaajia kasvualustoihin

Lietelannasta tai pajusta valmistetut kasvualustat voivat tulla kotipuutarhureiden valikoimiin jo lähivuosina. Kestäviä vaihtoehtoja turpeelle löytyi hackathonin avulla.

Berner ja Tikalan kehittävät sellaisiakin kasvualustoja, joiden raaka-aine olisi muuta kuin turvetta. Yksi tutkittava raaka-ainevaihtoehto olisi separoitu lietelanta, jota löytyisi läheltä Saarijärven Kalmarin tuotantolaitosta.Berner ja Tikalan kehittävät sellaisiakin kasvualustoja, joiden raaka-aine olisi muuta kuin turvetta. Yksi tutkittava raaka-ainevaihtoehto olisi separoitu lietelanta, jota löytyisi läheltä Saarijärven Kalmarin tuotantolaitosta.

Turpeen energiakäyttö on vähenemässä pikavauhtia. Kehitys vaikuttaa jo puutarha- ja kasvihuonealaan, sillä suuri osa kasvualustoista perustuu turpeeseen. Jos turpeennosto ei enää energiantuotannossa kannata ja turveyrittäjät lopettavat toimintansa, voi kasvualustaturpeesta tulla pulaa.

Multaa, lannoitteita ja puutarhatuotteita valmistava saarijärveläinen Tikalan Oy sekä vastuullisuutta korostava perheyritys Berner Oy ovat kehittämässä uudenlaisia kasvualustatuotteita turpeen rinnalle.

”Kasvualustatuote on tulossa markkinoille pian. Ihan valmista ei vielä ole, mutta olemme hyvässä vauhdissa”, vihjaa Berner Oy:n tuotepäällikkö Arja Laivonen.

Joukkovoimaa

Yritykset saivat tuotekehitykseensä apua joukkovoimasta.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavo ja Kasvu Open järjestivät talvella julkisen innovaatiokisan, turvehackathonin, jossa etsittiin kestäviä vaihtoehtoja turpeelle.

”Saimme ratkaisuja hamppupäistäreestä metsäteollisuuden sivuvirtoihin saakka”, kertoo BioPaavon projektipäällikkö Merja Rehn.

Yhdeksän finalistin joukosta kisan voittajaksi valikoitui Valiotiimi.

Lehmän lietelannasta separoidusta kuivajakeesta prosessoidaan kuiviketta maatilojen käyttöön. Miksei vastaavanlaisella prosessilla voisi valmistaa myös hygieenistä ja ravinteikasta raaka-ainetta kasvualustaan?

”Juuri tällaista yhteistyötä Valion kanssa tuskin olisi syntynyt ilman hackathonia. Valio ei ensimmäisenä tule mieleen kasvualustoista. Hackathonissa kutsu ratkaista haasteita leviää boksin ulkopuolelle muillekin aloille”, Laivonen kehuu.

Nyt Berner on testannut prosesseja ja tehnyt tuotekehitystyötä Valiotiimin kanssa.

Kehitystyö on käynnissä myös innovaatiokisassa toiseksi tulleen Carbons Finlandin kanssa. Siinä ideana on kehittää pajun kompostoitumisprosessia, jotta syntyvä raaka-aine sopisi kasvualustatuotteeseen.

Bernerin Laivosen mukaan naudan lannan separoitu kuivajae on hyvä perusta kasvualustan rakentamiselle: puhdas, rakenteeltaan sopiva ja sitä on paljon saatavilla. Kaiken lisäksi raaka-aine löytyy maatiloilta logistisesti läheltä Tikalanin Kalmarin tuotantolaitosta.

”Kehitämme tuotetta ensin kuluttajamarkkinoille, mutta jatkokehityksessä voi syntyä tuotteita myös ammattikäyttöön ja kasvihuoneisiin”, Laivonen uskoo.

Yrityskiihdyttämö BioPaavo käyttää omaa ja koko Jyväskylän ammattikorkeakoulun osaamista ja verkostoja suomalaisyritysten ympäristövastuullisuuden parantamiseksi ja uuden, kestävän liiketoiminnan synnyttämiseksi biotalousalalle.

”On yhytettävä osaamista useilta toimi- ja tutkimusaloilta ja ristipölytettävä ratkaisuja, koska bio- ja kiertotalouden haasteet ovat sellaisia, että tarvitsemme vanhojen ratkaisujen rinnalle kipeästi uusia”, Rehn kuvaa.

BioPaavo-hanke jatkuu vuoden 2022 loppuun. Mallia toiminnan jatkamiselle etsitään jo. Rehn uskoo, että biotalouden kestäviä ratkaisuja ja vienti-innovaatioita alulle panevalle fasilitaattorille on kasvava tarve.