Digitalisaatio myllää rakentamis- ja jätehuoltoalaa.

Ympäristöministeriö on parhaillaan kehittämässä valtakunnallista jäte- ja tuotetietojärjestelmää.

Samaan aikaan on käynnissä myös rakennetun ympäristön tietojärjestelmähanke (Ryhti).

Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan parhaillaan. Työhön liittyy odotuksia entistä paremmasta tiedon saatavuudesta, luotettavuudesta ja sovellettavuudesta.

Suomen hallitus on linjannut, että maankäyttöä ja rakennuksia koskevat päätökset voisivat jatkossa pohjautua valtakunnalliseen, digitaaliseen tietojärjestelmään.

Tekoälyä ja koneluentaa

Tavoitteena on, että kunnat voisivat ottaa uuden rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ensimmäisenä toteutettavan osan käyttöönsä jo vuonna 2023.

”Nykyisin dataa on, mutta se on siiloutuneena ja monistuneena moneen eri paikkaan. Esimerkiksi alueidenkäytön suunnitelmat ovat pahimmillaan paperisina versioina eri varastoissa. Ryhti-hankkeen ansiosta keskenään yhteensopivat tiedot voi tuoda keskitettyyn, digitaaliseen tietovarantoon. Jatkossa tieto on yhteiskäytettävissä hallinnon- ja toimialasta riippumatta. Tiedonvaihto kuntien ja valtion välillä paranee”, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Tuija Pakkanen.

Kuntien tarvitsee jatkossa toimittaa valtiolle rakennusten tietoja ja alueiden käytön suunnitelmia vain kerran.

Pakkanen kertoi Ryhti-hankkeesta ympäristöministeriön järjestämässä vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa, jota seurasi yli 200 kiinnostunutta.

Digitalisaatio ja tiedon yhteentoimivuus avaavat mahdollisuuksia koneluentaan, automatiikkaan, tekoälysovelluksiin ja datan avulla ennakointiin.

Jatkossa esimerkiksi rakennusten hiilijalan- ja -kädenjäljen laskentaan ja vertailuun tarvittavat tiedot kuten tiedot yksittäiseen rakennukseen käytetyistä materiaaleista ja tuotteista olisivat valtakunnallisesti käyttäjäryhmien saatavissa.

”Olisi hienoa, että yhtä nappia painamalla saataisiin selville vaikkapa kaupungin rakennusten hiilijalanjälki”, Pakkanen antaa esimerkin.

Jätteen alkuperä näkyviin

Helmikuussa käynnistyi myös hanke, jossa kehitetään valtakunnallisia jäte- ja tuotetietojärjestelmiä.

Muuttuva jätelainsäädäntö edellyttää entistä tarkempaa tietoa syntyvistä, siirretyistä ja käsitellyistä jätteistä, tuottajavastuulle kuuluvista tuotteista sekä jätehuollon toimijoista.

Ympäristöministeriön teettämässä esiselvityksessä kävi ilmi, että nykyisin raportoiduissa tiedoissa on epätarkkuuksia, jopa virheitä.

Tuotteiden ja jätteiden seuranta on vaikeaa, koska jätteenkäsittelyketjut ovat monivaiheisia ja alkuperätieto häviää helposti.

”Luotettavaa alueellista tietoa ei ole hyvin saatavilla. Tieto on osin pirstaloituneena ja päällekkäistä eri järjestelmissä. Myös järjestelmien käytettävyydessä on puutteita”, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jenni Lehtonen kertoo.

Hän puhui ympäristöministeriön järjestämässä jäte- ja tuote­tietojärjestelmähankkeen infotilaisuudessa toukokuussa.

Jätehuollossa ja tuottajavastuussa on käytössä useita erilaisia tietojärjestelmiä. Hanke pyrkii kehittämään nykyjärjestelmiä ja integroimaan osajärjestelmiä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Yhtenä ideana on luoda tietoalusta, joka toimisi jäte- ja tuotetietojärjestelmän käyttöliittymänä ja tietopankkina. Se kokoaisi eri asiointeja ja tietoja samaan paikkaan.

Tietojärjestelmäuudistuksesta olisi hyötyä kaikille toimijoille, joilla on velvoite antaa tietoja tai raportoida niitä eteenpäin.

Missä murunenkin on

Jatkossa tietynlaisen jätteen haltijoiden tulee toimittaa tietoja siirtoasiakirjarekisteriin. Tietojärjestelmäpalvelua käyttäisivät myös jätteen kuljettajat ja siirtoasiakirjapalvelujen tarjoajat.

Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö kehittävät juuri rekisteriä Suomen sisäisten jätteensiirtojen asiakirjoille.

”Jätetiedon jäljitettävyys paranee: Tiedetään, missä jätteet liikkuvat. Kuljetusten valvonta helpottuu rekisterin avulla”, Suomen ympäristökeskuksen suunnittelija Joona Koskinen sanoo.

Tavoitteena on, että toimijat alkaisivat käyttää sähköisiä siirtoasiakirjoja. Niiden tiedot kulkisivat tietokantaan rajapinnan kautta.

Paperistenkin siirtoasiakirjojen tiedot saataisiin järjestelmään asiointikäyttöliittymän kautta.

Suomen ympäristökeskus vastaa siirtoasiakirjarekisterin toteutuksesta ja käyttäjätuesta. Järjestelmä tulee käyttöön ensi vuonna.

”Siirtoasiakirjarekisteriä jatkotestataan syksyllä toimijoiden kanssa”, Koskinen kertoo.