Tapahtumia

Linda Saukka-­Rauda kuvitti Kierto­talouspäivien keskusteluja.Linda Saukka-­Rauda kuvitti Kierto­talouspäivien keskusteluja.

Kierto­talous­päivät ennustivat yhteistyötä

Yhä tiiviimpää ja laajempaa yhteistyötä, jonka ytimessä on yhteinen tavoite: Tehdä kiertotaloudesta asiakkaalle mahdollisimman helppoa. Näin voisi tiivistää Suomen Kiertovoima KIVO ry:n toukokuisten Kiertotalouspäivien näkemyksen kiertotalouden tulevaisuudesta.

Yli kaksisataa osanottajaa pääsi seuraamaan Kiertotalouspäivien kaksipäiväisessä webinaarissa keskustelua jätelainsäädännön ja kiertotalouden muutoksista.

Yhteistyötä vaaditaan läpi sektorirajojen.

Ekosysteemien integraatio

Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n puheenjohtaja, Lassila & Tikan­ojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen visioi, että 15 vuoden kuluttua kiertotalous merkitsee laajasti yhdistyneitä tuotantojärjestelmiä, jotka yhdistävät kokonaisia toimialoja limittyneiksi ekosysteemeiksi:

”Kiertotalousjalostamot integroituvat energia-, biotuote- ja kemianteollisuuteen. Jalostamot tuottavat sähköä, lämpöä, raaka-aineita, ravinteita ja kemikaaleja modulaarisissa prosesseissa”, Mikkonen näkee.

Mikkosen mukaan julkisen sektorin rooli muutoksessa on raivata esteet ja pullonkaulat uusilta kiertotalouden ekosysteemiratkaisuilta sekä luoda kannusteet ohjauskeinojen kautta.

Etenkin uusiomateriaalien kysyntä teollisuuden raaka-aineena kaipaa buustausta.

EU suunnitteleekin jo esimerkiksi sekoitevelvoitetta, joka kasvattaisi kierrätysraaka-aineiden markkinoita. Sekoitevelvoite tarkoittaa, että tietyissä tuotteissa olisi käytettävä jokin vähimmäismäärä uusiomateriaalia.

Kuntalaisille sujuva palvelu

Kiperimmille jätelainsäädäntötyön kiistakysymyksille oli varattu Kiertotalouspäivien ohjelmassa omat osionsa. Kuljetusjärjestelmiä ja pakkausten tuottajavastuuta ruodittiin monelta kannalta.

Uusi jätelaki on siirtämässä pak­kausjätteiden ja biojätteiden kuljetusta kuntien vastuulle. Kiinteistön haltijalle jäisi enää saostus- ja umpikaivolietteen ja sekajätteen kuljetusten järjestäminen.

Kainuun jätehuollon kuntayhtymän asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen pitää aitoa yhteistyötä kuntien ja kuljetusyrittäjien välillä välttämättömänä:

”Yhteistyö on onnistumisen avain. Täytyy muistaa, että kuntalaisellehan tätä palvelua tehdään.”

KIVOn asiantuntija Timo Hämäläinen ennakoi, että yhteistyö tulee tiivistymään myös jätelaitosten ja pakkausten tuottajien välillä.

”Jatkossa asukas saa entistä kattavammin kaikki jätehuoltopalvelut yhdeltä luukulta.”

Suomeen on tarkoitus rakentaa joulukuuhun mennessä valtakunnallinen sopimus pakkaustuottajayhteisön, KIVOn ja Kuntaliiton välillä asuinkiinteistöjen pakkauskeräyksen operatiivisesta toteuttamisesta.

Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilä muistutti, että neuvottelut ovat käynnissä kuntien ja pakkaustuottajien välillä myös roskien siivouksen toteuttamisesta.

”Kuntien vastuulla olevien ulkoilualueiden siivouskustannusvastuu siirtyy tuottajille.”

Säilä arvioi, että tulevaisuudessa siintää pakkaustuottajien sataprosenttinen vastuu pakkausjätehuollon kuluista.

Piktogrammit selkeyttävät

Kuntien jäteyhtiöt ovat toteuttaneet yhteistyössä monenlaisia kiertotalouden edistämishankkeita. Esimerkiksi biojätteen lajitteluintoa kasvattava Rakasta joka murua -kampanja on ollut näkyvästi esillä mediassa ja somessa.

Juuri on käynnistynyt hanke, jossa jätteiden lajitteluohjemerkkejä yhtenäistetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Piktogrammijärjestelmässä kullekin jätelajille määritellään sitä kuvaava väri, symboli ja termi. Selkeä ja yhtenäinen järjestelmä helpottaa jätteiden lajittelua ja soveltuu jäteastioiden ja jätteen vastaanottopisteiden lisäksi muun muassa pakkauksissa käytettäväksi.

”Neuvottelut piktogrammien käyttöönoton toteuttamisesta ovat alkamassa sidosryhmien kanssa kesän aikana”, kertoo projektipäällikkö Iira Niemeläinen KIVOsta.

Yksi ajattelee kierto­talouden tarkoittavan kierrätystä, toinen liiketoimintamalleja. Kolmannelle se on ekologisuutta, neljäs ei tunne koko sanaa.Yksi ajattelee kierto­talouden tarkoittavan kierrätystä, toinen liiketoimintamalleja. Kolmannelle se on ekologisuutta, neljäs ei tunne koko sanaa.

Kiertotalous on terminä vieras

Mitä kiertotalous tarkoittaa? Aika iso osa suomalaisista ei välttämättä tiedä vastausta.

Turun yliopiston kielentutkijat, dosentti Paula Sjöblom ja filosofian tohtori Ville Virsu kertovat, että kiertotalous on käsitteenä monimuotoinen ja vielä osittain tuntematon.

Tutkijat puhuivat Suomen Kielen Seuran vuosipäivänä aiheesta Kestävä kehitys ja kiertotalous — havaintoja kielen merkityksestä suurissa muutoksissa.

Kiertotalous-sana on uinut visioihin ja strategioihin, jopa Suomen hallitusohjelmaan.

Virsu on huomannut, että strategiapapereissa kiertotalous-sanaa käytetään usein sen kummemmin määrittelemättä tai selittämättä sen merkitystä. Riskinä on silloin, ettei kohderyhmä ymmärrä, mistä puhutaan, kun puhutaan kiertotaloudesta.

”Kiertotalous on talousmalli, jonka tavoitteena on säästää luonnonvaroja, sulkea materiaali-, energia- ja ravinnekierrot, välttää jätettä sekä säilyttää tuotteiden ja resurssien arvo taloudessa mahdollisimman kauan”, Virsu kiteyttää CICAT2025-hankkeen muotoileman määritelmän.

Kiertotalous = kierrätystä?

Kun tutkijat selvittivät kiertotalous-termin tunnettuutta ja merkityksiä kyselyin, haastatteluin ja media-aineistotutkimuksin, he totesivat, että kiertotalous tunnetaan heikosti.

”Se yhdistetään lähinnä kierrätykseen”, Virsu kertoo.

Moni kiertotalouteen liittyvä ilmiö voi sinänsä olla ihmisille tuttu, mutta kiertotalous ei kattokäsitteenä vielä toimi yhdistääkseen tuttuja ilmiöitä.

Kiertotalous alkaa kuitenkin vähitellen tulla tutummaksi.

Opiskelijatutkimuksessa vuonna 2019 koko termi oli täysin tuntematon noin puolelle vastaajista. Vuonna 2020 se oli tuntematon enää 21 prosentille vastaajista.

”Talous-sanan vuoksi merkitykseksi pääteltiin joissain vastauksissa, että kyseessä on rahan kierto yhteiskunnassa. Joskus kierto-sana miellettiin vastauksissa merkityksessä kaihtaa ja välttää. Kiertotalous tulkittiin siksi tarkoittavan veronkiertoa”, Sjöblom nostaa esiin.

Kiertotalous = kestävää bisnestä?

Mediassa kiertotalous-sana on alkanut näkyä.

Vuonna 2016 Helsingin Sanomat käytti kiertotalous-sanaa 50 kertaa ja Ilta-Sanomat kahdesti.

Vuonna 2019 Helsingin Sanomissa se mainittiin jo 128 kertaa ja Ilta-Sanomissakin 11 kertaa.

Kielitoimiston sanakirjaan kiertotalous-termi pääsi vuonna 2017.

Sjöblom kertoo, että kiertotalousyritysten edustajien haastatteluissa kävi ilmi, että kiertotalous koetaan vaikeana, haastavana, tärkeänä ja monimuotoisena kokonaisuutena.

”Kiertotalouden selkeä määrittely ei ole helppoa edes heille, jotka itse toimivat kiertotalouden alalla”, Sjöblom summaa.

Kiertotalousyritysten edustajien vastauksissa kiertotalouteen yhdistetään useimmin tuotteiden ja materiaalien kierrot, uusiokäyttö, raaka-aineiden pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään sekä arvon säilyttäminen, jopa lisääminen.

Yritysten vastauksissa kiertotalouteen liitetään myös järkevät, innovatiiviset ratkaisut sekä uudet liiketoimintamallit kuten jakaminen, vuokraus ja palvelut omistamisen vaihtoehtona. Yritykset korostavat talouskasvun mahdollisuuksia.

Yritysvastauksissa nousivat esiin myös jätteiden minimointi ja sivuvirtojen hyödyntäminen.

Virsu muistuttaa, että kieli on ajattelun väline. Hämärä tai vaikeaselkoinen viestintä ei välttämättä johda haluttuun toimintaan.

Hämmennys ja väärintulkinnat vähenevät, kun sana yleistyy ja täsmentyy.

Kiertotalous on hiljalleen pääsemässä tavallisen kansalaisen sanavarastoon.

Kiertotalouden yhdeksän merkityskehystä

Kierrätys ja uudelleenkäyttö

Jätteen minimointi, sivuvirtojen hyödyntäminen

Ekologisuus

Kestävä kehitys

Raaka-aineiden pitkä kierto ja arvon säilyttäminen

Jakaminen, vuokraus yms. omistamisen vaihtoehtona

Luonnonvarojen säästäminen

Uudet liiketoimintamallit ja talouskasvun mahdollisuudet

Palvelujen kulutus materiaalisten tuotteiden sijaan

(Virsu & Sjöblom 2020)

Tieto pelastaa maailmanlopulta, visioi Esko Valtaoja FRUSH-tapahtumassa.Tieto pelastaa maailmanlopulta, visioi Esko Valtaoja FRUSH-tapahtumassa.

Valtaoja perui maailman­lopun

Maailma vuonna 2100.

Ihmisiä elää maapallolla noin yhdeksän miljardia. Nälkä ja taudit ovat jääneet historiaan. Fuusioreaktorit ja aurinkopaneelit tuottavat rajattomasti energiaa.

Poistamme kasvihuonekaasuja ilmakehästä. Mehevät pihvimme kasvavat laboratorioissa. Geenijalostus on moninkertaistanut kasvisadot. Ravinnontuotannon vielä 2000-luvulla vieneestä tilasta puolet on annettu takaisin luonnolle.

Näin visioi tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Hän piti Forssan Yrityskehitys Oy:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämässä virtuaali-FRUSH-tapahtumassa innostavan puheen otsikolla Maailmanloppu on peruttu.

Onnistumisia ja mokia

Valtaoja haluaa herätellä niitä, jotka ajattelevat pessimistisesti ihmiskunnan kulkevan kohti vääjäämätöntä, itseaiheutettua, ekologista katastrofia.

”Me voimme kulkea maailmanlopun aikaan, jos niin päätämme. Mutta voimme myös kulkea kohti ihmiskunnan aamunkoittoa, jos niin päätämme.”

Valtaoja muistutti ihmiskunnan edenneen sekä ihmisten elintasossa että talouskasvussa aina vain parempaan suuntaan siitä, kun hän itse oli lapsi 1950–60-luvuilla.

Tieto on ”killeri-äppi”

Valtaoja pohti, miten saavuttaa win-win-win. Se on tilanne, jossa sekä ihminen, talous että luonto voittavat.

Hän näkee vastauksena tiedon kasvun. Tiedon kasvu on rajatonta, joten jos pääsemme taloussiirtymässämme irti materiaaliriippuvuudesta, valjastamme uusiutuvan energian ja siirrymme tietopohjaiseen yhteiskuntaan ja talouteen, myös talouskasvu on rajatonta.

Valtaoja piirtää jatkumon 1600-luvun tieteellisestä vallankumouksesta 1700-luvun lopun teollisen vallankumouksen kautta nykyajan keksintöihin: nanoteknologiaan, robotiikkaan, geeneihin, digitaalisuuteen, tekoälyyn, pilvipalveluihin ja kvanttitietokoneisiin.

”Olemme käyttäneet killeri-äppiä, tietoa, ja sen tytärtä, teknologiaa, ihmisen pelastamiseen. Nyt meidän täytyy käyttää niitä maailman pelastamiseen.”

Kunta-alan suurin foorumi hybridimallilla

Kunta-ala valmistautuu vuoden tärkeimpään tapahtumaan.

Kuntamarkkinat järjestetään 15.–16. syyskuuta niin sanotusti hybridimallilla.

Se tarkoittaa, että seminaareja ja tietoiskuja pääsee seuraamaan kattavasti verkosta etäyhteyksin. Osa tapahtuman osanottajista saa kuitenkin kutsun osallistua tapahtumaan paikan päällä Kuntatalolla.

Uudet kunnanvaltuutetut voivat odotella kutsua elokuussa uusien valtuustojen aloitettua työskentelynsä.

Paikan päälle pääsee myös pieni yleisö mukaan videostriimattaviin seminaareihin.

Kuntatalolla on yli 70 kumppanin näyttely. Palveluihin ja tuotteisiin voi tutustua myös Kuntamarkkinoiden verkkopalvelussa kumppanisivuilla.

Verkkotapahtuman ilmoittautuminen on avattu toukokuussa.

Kattava ohjelmapaketti

Kuntamarkkinoiden ohjelma on kattava ja monipuolinen. Tarjolla on yli sata Kuntaliiton seminaaria ja lisäksi satakunta kumppanien järjestämää tietoiskua ja muuta oheisohjelmaa.

Tulevaisuusteema näkyy ratkaisukeskeisenä ohjelmasisältönä. Keskiviikkona puoluejohtajat kokoontuvat paneeliin.

Torstaiaamun painopisteenä on talous. Päivän avaa talouden nobelisti Bengt Holmström.

Ohjelma täydentyy aina tapahtumaan saakka osoitteessa kuntamarkkinat.fi

Vuoden 2020 Kuntamarkkinat järjestettiin kokonaan verkossa. Tuolloin eri seminaareihin ja tietoiskuihin klikattiin sisään osallistujaportaalin kautta yhteensä noin 20 000 kertaa.

Jätehuoltopäivien osanottajat eivät ole hetkeen tavanneet kasvotusten.Jätehuoltopäivien osanottajat eivät ole hetkeen tavanneet kasvotusten.

Jätehuoltopäiville Ouluun!

Jätehuoltoyhdistyksen perinteiset, valtakunnalliset Jätehuoltopäivät on tarkoitus järjestää Oulussa.

Kalentereihin kannattaa jo varata ajankohta, 6.–7. lokakuuta. Päivien pitoa varten on buukattu tilat Oulun teatterista.

Jos ei pääse paikan päälle, päivien ohjelmaa voi seurata myös webinaaritoteutuksena.

Jätehuoltopäivät oli tarkoitus järjestää Oulussa jo viime vuonna, mutta koronapandemia sotki suunnitelmat. Viimevuotinen tapahtuma järjestettiin kokonaan etäyhteyksin verkossa.

Oulu on ollut osanottajien toivelistalla tapahtumapaikaksi. Oulu voitti seuraavan tapahtuman pitopaikasta järjestetyn äänestyksen vuonna 2019.

Tarkempi ohjelma julkaistaan tapahtumasivuilla osoitteessa https://jatehuoltoyhdistys.fi/jatehuoltopaivat/

Hehtaarin valmistumista voi seurata työryhmän Instagram-tilillä.Hehtaarin valmistumista voi seurata työryhmän Instagram-tilillä.

Hömötiaisina Hehtaarilla

Moni on kaivannut korona-aikana teatteriin pääsyä.

Marja Salo, Hanna-Kaisa Tiainen ja työryhmä luottavat, että syyskuussa teatteriin pääsee. He ovat valmistelleet Kansallisteatterin Omapohjaan Hehtaari-esityksen.

Hehtaari on syntynyt tarpeesta ymmärtää ja käsitellä käynnissä olevaa ekokatastrofia.

Suomessa on tuhansia otsikon nimen mukaisia paikkoja. Niitä löytyy monen talon tai mökin takaa, vierestä, edestä tai alta. Hehtaarilla liikutaan ekokatastrofin tunneilmastossa väsyneinä vanhempina, hömötiaisina ja nykyajan erakkoina.

Esitys pyrkii olemaan ekologisesti kestävä. Katsojat voivat suojella palan hehtaaria Ilmastometsän verkkosivuilla https://ilmastometsa.fi

Hehtaari saa ensi-iltansa 4. syyskuuta, mutta liput ovat jo myynnissä.

Tapahtumakalenteri

Koronaepidemian vuoksi tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia. Tarkista viime hetken tapahtumatiedot järjestäjien sivuilta.

World Circular Economy Forum 2021 13.-15.9.2021, online https://www.sitra.fi/hankkeet/wcef/#tapahtumat

Kuntamarkkinat 15.-16.9.2021, online & Kuntatalo, Helsinki https://kuntamarkkinat.fi/

Raksa-messut 1.-3.10.2021, Lahden Messukeskus https://www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/raksa

ISWA World Congress, hybridi 4.-7.10.2021, online & Kreikka, Ateena https://iswa2021.com/

Jätehuoltopäivät 6.-7.10.2021, online & Oulun teatteri https://jatehuoltoyhdistys.fi/jatehuoltopaivat/

FinnBuild goes Kiinteistö ja Kiinteistömessut 6.-7.10.2021 https://finnbuild.messukeskus.com/

Yhdyskuntatekniikka 2021 13.-14.10.2021, Turun messukeskus http://www.yhdyskuntatekniikka.fi/

Tuottajavastuuiltapäivä 4.11.2021, Tampere-talo https://www.tuottajayhteiso.fi/tvip-2021

Biotalouspäivät 17.-18.11.2021, Tampere https://biokierto.fi/tapahtuma/biotalouspaivat-17-18-11-2021/

Kiertovoimapäivät 9.-10.12.2021, Tripla, Helsingin Pasila https://kivo.fi/events/kiertovoimapaivat2021/

Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi

Linda Saukka-Rauda

Elina Saarinen

Kansallisteatteri

Adobe Stock