Kuluttajat voivat nyt palauttaa käytöstä poistamiaan tekstiilejä kierrätykseen helposti vaikka ostosreissullaan Lounais-Suomessa.

Sinisellä farkkuhupulla päällystetyt Kamu-keräysastiat ilmestyivät toukokuussa Turun, Auran ja Kemiön kauppoihin ja kirpputoreille.

Keräyspisteet tulevat sinne, missä ihmiset muutenkin arjessaan asioivat.

”Tavoitteena on, että kuluttajat kokevat palvelun helpoksi ja oppivat lajittelemaan poistotekstiiliä”, sanoo Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) projektisuunnittelija Oskari Pokela.

Kun keräysastiat ovat myymälöissä sisätiloissa, palautettava materiaali ei kostu ja pysyy kunnossa jatkokäyttöä ajatellen.

Sokos Wiklundin Tuula Saarinen kertoo, että Kamu-kokeiluun osallistuminen on vaivatonta ja kannatettavaa:

”Asiakkaat ovat hyvin kiinnostuneita tuotteen koko elinkaaresta. Vastuullisuusajattelu korostuu paitsi kuluttamisessa, myös yritystoiminnassa.”

Kirpputorit innoistuivat

Puoli vuotta kestävä Kamu-kokeilu testaa, toimisiko malli niin hyvin, että keräystavasta voisi tulla pysyvä ja että se voisi laajentua muidenkin kunnallisten jäteyhtiöiden alueille ympäri Suomea.

Monessa paikassa huonokuntoiselle, uudelleenkäyttöön kelpaamattomalle vaatteelle ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin sekajäteastia, josta vaate on joutunut polttoon.

Moni ei raaski heittää vaatteitaan roskiin, vaikka ne olisivat kuinka nuhraantuneita. Lahjoituskontti tai kirpputori voivat ihmisestä tuntua armeliaammalta osoitteelta.

Todellisuudessa lahjoitetut heikkolaatuiset vaatteet aiheuttavat hyväntekeväisyysjärjestöille ja muille vaatteiden uudelleenkäyttöorganisaatioille vuosittain valtavasti työtä ja paljon kustannuksia.

Nyt Kamu-kokeilu tarjoaa kierrätyshenkisemmän keräysastian sellaisille vaatteille, jotka eivät enää kelpaa uudelleenkäyttöön.

Onnistuessaan Kamu-kokeilu saattaakin vähentää hyväntekeväisyysjärjestöille ja kirpputoreille tulvivaa heikkolaatuisten vaatteiden kuormaa.

”Kun kuulimme kokeilusta, kiinnostuksemme heräsi heti. Tämä voisi olla ratkaisu meidän ongelmiimme. Asiakkaat tuovat meille paljon vaatteita ja välillä mukaan mahtuu sellaistakin, mikä ei enää olisi ihan myyntikuntoista”, Länsiykkösen kirppiksen Jesse Halme kertoo ja jatkaa:

”Asiakkaan kannalta on helppoa, että hän voi lajitella jo kotona myytävät ja ei-myyntikuntoiset omiin kasseihin ja tuoda ne samalla kertaa meille.”

Kirpputorit ovatkin innostuneet joukolla mukaan kokeiluun.

Ulkoasu poistofarkuista

Kamu-keräyksestä poistotekstiilit päätyvät tarkkaan lajitteluun. Jos vaatteiden joukosta löytyy vielä uudelleenkäyttökelpoisia, näiden elinkaari pääsee jatkumaan.

Osa poistotekstiileistä taas päätyy tilauserinä pienyrityksille, jotka käyttävät materiaalin omien tuotteidensa valmistukseen.

Yksi näistä on tamperelainen Piece Of Jeans, joka valmistaa farkkujätteestä vaatteita ja koruja.

Jopa Kamu-keräyksen keräysastioiden huppu on tehty suomalaisten poistofarkuista. Huput ovat Piece Of Jeansin yrittäjä Moona Kansasen käsialaa.

”Haluamme kumota kuluttajan ajatuksia, että poistotekstiili on likaista ja nuhjuista. Kamu-keräysastioiden huppu osoittaa, että se voi olla uniikkia, näyttävää ja upeaa. Sillä voi olla jopa alkuperäistä suurempi arvo. Farkku on kestävää, pitkäikäistä ja helppoa huoltaa”, Kansanen sanoo.

Jos keräysastian huppu rispaantuu, se voidaan paikata uudella palalla, mikä pidentää hupun käyttöikää.

Paimion laitos avautuu

LSJH lajittelee kerätyn poistotekstiilin käsityönä. Optinen skanneri on apuna tunnistamassa materiaalilajeja.

Osa tekstiileistä ei kelpaa kierrätykseen rakenteensa takia. Tällaisia ovat esimerkiksi vahakankaiset tekstiilit kuten sadetakit. Suurin osa kelpaa kuitenkin mekaaniseen kierrätykseen.

”Mitä laadukkaampaa on lajittelu, sitä laadukkaampaa on jalostuksesta syntyvä uusioraaka-aine”, Pokela muistuttaa.

Kesäkuusta alkaen asukkailta kerättävälle poistotekstiilin kierrätettävälle virralle on tarjolla kotimainen käsittely: LSJH:n kuluttajapoistotekstiilin käsittelylinjasto käynnistyy Paimiossa.

Linjasto rakentuu Rester Oy:n tekstiilinkierrätyslaitokseen. LSJH:n linjastolla käsitellään kotitalouksien poistotekstiiliä. Rester taas toteuttaa oman linjastonsa yritysten poistotekstiileille ja sivuvirroille.

Poistotekstiilit avataan käsittelylinjastolla mekaanisesti kierrätyskuiduksi. Siitä syntyy uusioraaka-ainetta, josta yritykset voivat valmistaa esimerkiksi lankaa, eristelevyä tai vaikkapa terassilautaa.

”Linjasto pystyy käsittelemään kotitalouksien poistotekstiiliä noin viisi miljoonaa kiloa vuodessa. Missiomme on tehdä tästä asukkaiden keräykseen tuomasta tekstiilijätteestä kuitua yrityksille, jotka voivat käyttää sen osana uusia tuotteitaan. Näin säästyy neitseellisiä luonnonkuituja ja etenkin juomavettä”, LSJH:n prosessi-insinööri Conny Gabrielsson kertoo.

Paimion laitos on pilotti, josta kertyy kokemuksia suurempaan, Turun Topinojalle suunniteltuun jalostuslaitokseen. Sitä tarvitaan, sillä erilliskerättävien poistotekstiilien määrä tulee kasvamaan.

Tekstiilien erilliskeräys käynnistyy valtakunnallisesti vuoteen 2023 mennessä ja laajenee EU-maihin vuonna 2025.