Uudistuva jätelaki edellyttää muutoksia kaikkiaan yli kymmeneen asetukseen, jotka koskevat jätehuoltoa, ympäristönsuojelua, tuottajavastuuta ja muovituotteita.

”Tarkoitus olisi, että saisimme suurimman osan asetusluonnoksista lausuntokierrokselle kesäkuussa”, aikatauluttaa ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen.

”Määräaika lausunnoille olisi reilusti elokuun puolella, jotta ihmiset ehtisivät kesälomista huolimatta antaa lausuntonsa”, hän jatkaa.

Asetustekstit viimeistellään lausuntopalautteen perusteella syksyllä. Asetusten hyväksyntä valtioneuvostossa menee todennäköisesti aikaisintaan lokakuulle.

Uusi jätelaki on ollut nyt eduskunnan valiokuntien käsiteltävänä.

Asetukset tarkentavat jätelain viitoittamia yhdyskunta- ja pakkaus­jätteen kierrätystavoitteita ja kierrätyksen laskentatapoja, rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistavoitteita, erilliskeräysvelvoitteita sekä tuottajavastuun vähimmäisvaatimuksia.

Asetusten tärkeä tehtävä on myös antaa toimijoille yksityiskohtaiset kirjanpito- ja tiedonantovelvoitteet.

Yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätysasteen laskentasäännöt muuttuvat.

Suomen pitäisi pystyä laskemaan ja raportoimaan Euroopan komissiolle tarkasti, mikä määrä jätteestä tulee kierrätetyksi. Lajittelun ja käsittelyn hylkymateriaalia eli rejektiä ei saa laskea mukaan kierrätysmääriin.

Jätevirroista tarkat tiedot

Jätevirtoja on myös pystyttävä seuraamaan huomattavasti nykyistä tarkemmin. Jos jätettä viedään toiseen maahan hyödynnettäväksi, myös sieltä on saatava vastaavat tiedot.

Jätealan toimijoiden raportointivelvollisuudet siis kasvavat.

Uudet vaatimukset kytkeytyvät myös meneillään olevaan jätetietojärjestelmän uudistukseen.

Kotikompostoijille ilmoitusvelvollisuus

Jos kotitalous kompostoi biojätteensä itse pihan kotikompostorilla, tästäkin on kuljettava tieto komissiolle saakka.

”Lakiin tulee uusi velvollisuus: Koti­talouskiinteistöjen tulee ilmoittaa kotikompostoinnista jätehuoltoviranomaiselle. Asetuksissa määritellään ilmoituksessa annettavien tietojen vähimmäisvaatimukset”, Levinen kertoo.

Asukkaan ei sentään tarvitse alkaa punnita kotikompostoriin laittamiaan biojätteitä. Viranomaisten on kuitenkin kehitettävä sellainen tiedon­keruumenetelmä, jolla Suomi pystyy riittävän luotettavasti arvioimaan koti­kompostoidun jätteen määrää.

Jäteasetus uusiksi

Ympäristöministeriö valmistelee ensimmäisessä vaiheessa lausunnoille jätehuoltoon sekä tuottajavastuuseen liittyvän asetuskokonaisuuden.

Eniten muuttuu nykyinen jäte­asetus, joka on mennyt valmistelussa kokonaan uusiksi. Myös pakkausjäteasetukseen on tiedossa paljon muutoksia.

Keräyspaperia ja juomapakkauksia koskevat asetukset valmistellaan myöhemmässä vaiheessa. Silloin säädetään myös velvollisuudesta ilmoittaa tietoja sähköiseen siirtoasiakirjarekisteriin.

Kertakäyttöisiä muovituotteita koskeva niin kutsuttu SUP-direktiivi (single-use plastics) vaatii sekin kansallista asetusta. Tuotekieltoja ja merkintävaatimuksia koskeva asetusluonnos lähti lausuntokierrokselle toukokuun lopussa.

Poltosta kierrätykseen

Uusi jätelakipaketti tulee lisäämään jätteiden erilliskeräystä ja kierrätystä Suomessa.

Jätehuoltotoimijat ja viranomaiset ovat arvioineet, että muutokset ohjaavat kierrätettäväksi jopa 600 000–­700 000 tonnia sellaista jätettä, joka vielä nykyisin on käsitelty polttamalla ja hyödyntämällä sen energia.

Ympäristöministeriö on selvittänyt jätealan ohjauskeinoja kuten jäteveroa ja jätteenpolttoveroa osana Suomen hallituksen kestävän kehityksen vero­uudistusta ja kiertotalousohjelmaa.

Selvitysten mukaan pelkkä jäteveron korotus ei riitä edistämään kiertotaloutta, vaan jäteveropohjaan tarvittaisiin laajennuksia.

Jätteenpolttoverokaan ei johtaisi merkittäviin kiertotalous- ja ilmastovaikutuksiin tutkituilla veroasteilla.

Ohjauskeinoista tarvitaan siis lisä­selvityksiä. Yksi vaihtoehto on jätearvoketjun oma, vapaaehtoinen green deal -ohjelma, joka vauhdittaisi kierrätysvaihtoehtojen tutkimusta ja kehitystä.

Lisäuudistuksia jo nurkan takana

Jätehuoltoon liittyvä lainsäädäntö on ollut viimeisten 10 vuoden aikana jatkuvassa muutoksessa. Työ jatkuu, sillä uusia lakimuutoksia on jo valmisteilla ja tulossa.

EU aikoo käydä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassaan ja kiertotalouden toimintasuunnitelmassaan läpi kaikki jätedirektiivit.