Helsingin Kalliossa sijaitseva yhteisöjääkaappi Keru pyrkii muuttamaan ihmisten suhtautumista ruokaan ja vähentämään ruokahävikkiä. Idea yhteisöjääkaapista syntyi pienen ystäväporukan ympäristökeskusteluista, kertoo ­Heidi Uppa, yksi Kerun perustajajäsenistä. Hän toimii Kerun viestintä-, konsepti- ja PR-vastaavana.

”Vaikka maailmassa on paljon ongelmakohtia, päädyimme keskittymään ruokahävikkiin, koska sen ympäristöhaitoista ei puhuta tarpeeksi.”

Ennen Kerua Pasilan asukastalolla järjestettiin hävikkiruokakarnevaali vuonna 2017. Osa järjestäjistä halusi jatkaa hävikkiruokaan keskittyvää toimintaa, jolloin syntyi ajatus yhteisöjääkaapista.

Muutamia samantapaisia projekteja löytyy maailmalta, mutta vastaavista projekteista poiketen Kerun toiminnan painopiste ei ole ruoka-avussa, vaan ruokahävikin pienentämisessä sekä ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutusten esiintuomisessa.

Hanke aloitettiin pilotoinnilla syyskuussa 2018. Kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana kävijöitä on ollut 10 173, ja ruokaa on pelastettu ja jaettu 18 792 kiloa. Tällä hetkellä Kerun parissa työskentelee noin 60 vapaaehtoista.

Tiedot kansiin

Kalliolan Setlementtitalolla sijaitseva yhteisöjääkaappi on auki rakennuksen aukioloaikojen puitteissa. Kuka tahansa saa lahjoittaa tai noutaa ruokaa, kunhan kävijät noudattavat Kerun sekä Setlementin sääntöjä ja periaatteita. Avainasemassa on toisten kunnioittaminen ja avoimuus.

Erityisen tärkeää on myös lahjoitusten ja noutojen kirjaaminen paikalta löytyviin kansioihin, sillä tuotteiden liikkuvuuden sekä kävijämäärien mittaus ovat Upan mukaan tärkeä osa hanketta.

”Näiden tietojen avulla tarkkailemme kävijämääriä sekä seuraamme ruoan liikkuvuutta ja toiminnan kehitystä.”

Ruoan laatua valvotaan myös tiiviisti, ja Elintarvikeviraston määräyksiä noudetaan huolella. Kerun lahjoitukset tulevat pääasiassa lähialueen kaupoilta, ravintoloilta ja yrityksiltä – jonkin verran tulee myös yksityisiltä lahjoittajilta.

Jos ymmärtäisimme ruoan kokonaisvaltaiset päästöt, emme heittäisi ruokaa niin helposti pois.

”Puhumme hävikkiruoan sijaan mieluummin ylijäämäruoasta, jotta saamme keskustelulle positiivisempaa sävyä ja mielikuvia. Tavoitteemme on, että ruoka nähtäisiin positiivisena ­asiana, ja että ylijäämäruokaa ei nähtäisi roskana vaan arvokkaana, syöntikelpoisena tavarana”, Uppa kertoo.

Hankkeen alussa pieniä apurahoja yhteisöjääkaapille myönsivät Grafia ry sekä Helsingin kaupunki, joiden avulla Kerun pilottijakso oli mahdollista käynnistää. Huhtikuussa Tiina ja Antti Herlinin säätiö myönsi 21 000 euron apurahan Kerun toiminnan kehitystä varten. Apuraha mahdollistaa toiminnan jatkumisen ensi vuoteen, mikä ilahduttaa ekologisesta ruoasta innostuneita kalliolaisia.