Bussi matkaa halki satakuntalaisten mäntymetsien kohti Säkylän varuskunnan harjoitusaluetta. Päivä on kolea ja pilvinen, joten ensivaikutelma Camp Maurista on harmaa. Perillä odottaa kuitenkin yllättävä väripilkku: sotilasparakkien väliin parkkeerattu kirkkaan pinkki perävaunu.

Vaaleanpunainen ilmestys on prototyyppi uudenlaisesta siirrettävästä käymälästä, joka on päässyt Säkylässä ensimmäiseen pilottitestiinsä. Metsähuussi Mortti kerää talteen soturien virtsan, jonka sisältämät arvoaineet voidaan sen jälkeen hyötykäyttää.

“Ajattelimme, että pinkki vessa vetää täällä”, hymyilee Porin prikaatin ympäristösuunnittelija Terhi Helkala.

Käymälä on osa Sitran rahoittamaa Mortti-hanketta. Lyhennenimi kertoo vessan tarkoitusperän, joka on mobiili ravinteiden talteenotto kenttäolosuhteissa. Sitran rahoittaman kaksivuotisen hankkeen toteuttajia ovat Suomen ympäristökeskus, Tampereen ammattikorkeakoulu, Käymäläseura Huussi ry ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. Lisäksi yhteistyökumppaneina toimivat puolustusvoimat sekä Ruotsin maatalousyliopisto.

Mortti-vessan hyödyntämä virtsan keräysjärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Systeemin on suunnitellut Ruotsin maatalousyliopisto, jonka tutkijat Prithvi Simha ja Caroline Karlsson ovat paikalla esittelemässä patentoitavaa keksintöään. Mortissa hyödynnetään muun muassa tuhkaa ja biohiiltä.

”Odotamme innolla tämän pilottiprojektin tuloksia, joiden perusteella pääsemme vielä hiomaan prosessia.”

Ei enää riu’ulle

Säkylän varuskunnan Camp Mauri on hyvä paikka testata uutuusvessaa. Harjoitusalueella järjestetään kriisinhallintakoulutusta ja pidetään kansainvälisiä harjoituksia. Tukikohta jäljittelee olosuhteita, joissa rauhanturvaajatehtävissä olevat majoittuvat.

“Alueella toimii vuoden mittaan 5 000 henkeä, viranomaiset mukaan lukien,” kertoo ylivääpeli Esa Pohjolainen, joka tuli mukaan Mortti-hankkeeseen puolustusvoimien yhteysupseerina.

Puolustusvoimien nykyisiä saniteettiratkaisuja ovat konttivessat, betonisäiliöllä varustetut kenttävessat sekä Bajamajat. Nykyisen ympäristölainsäädännön mukaan harjoitusten jätöksiä ei saa enää jättää metsään. Edes perinteistä riukua ei voi rakentaa muuten kuin poikkeusluvalla opetustarkoituksiin.

“Vielä kehitysvaiheessa Mortti-käymälä tarvitsee sähköä, joten ihan pöpelikköön se ei sovi. Siksi sitä kokeillaan täällä Camp Maurissa, jossa harjoitellaan tukikohtatoimintaa”, Helkala kertoo.

Ihminen on typentuottaja

Arkielämässään jokainen vetää vessan monta kertaa päivässä. Samalla valuu hukkaan arvokkaita ravinteita.

Ihmisvirtsa sisältää nimittäin huomattavia määriä viljelykasvien lannoittamiseen sopivaa typpeä ja fosforia.

“Nykyisessä järjestelmässä virtsa ja sen ravinteet päätyvät vessasta alas ja jätevedenpuhdistamoihin”, kertoo tutkimusinsinööri Riikka Malila Suomen ympäristökeskuksesta.

Mortti-hankkeen vetäjänä hän haluaa muuttaa tilanteen. Hankkeen keskeinen idea on virtsan erillis­keräys heti sen syntypaikalla.

“Yksi ihminen tuottaa vuodessa typpeä noin viisi kiloa ja fosforiakin puoli kiloa. Näistä ravinteista suurin osa on virtsassa, mikä tekee sen keräämisestä erityisen tehokasta.”

Hankkeen visiona on erillis­keräyksen vieminen etenkin julkisten tilojen vessoihin.

“Ihmiset viettävät suuren osan ajastaan muualla kuin kotona. Joka kotiin ei siis tarvita omaa keräyslaitteistoa.”

Ravinteet kiertoon

Arvokkaiden ravinteiden kierrätys on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, sillä maailman neitseelliset fosforivarannot hupenevat tasaista tahtia.

Typpilannoitteita valmistetaan ilmakehän typestä ja maakaasun sisältämästä vedystä, mutta lannoitetuotanto kuluttaa paljon energiaa.

“Ravinteiden tehokkaampi uusiokäyttäminen ja saattaminen entistä tukevammin kiertotalouden piiriin olisi huomattava edistysaskel matkalla kohti kestävämpää maailmaa”, tähdentää Sitran kiertotalousasiantuntija Hanna Mattila.

Fosforia ja typpeä kerätään myös jätevedenpuhdistamoissa, mutta kaikkea ei saada niissä kiinni.

“Pienemmissä vedenpuhdistamoissa menetetään jopa 40 prosenttia lietteen sisältämästä typestä, sillä se haihtuu ilmaan ennen kuin se ehditään ottaa talteen”, Riikka Malila kertoo.

Fosfori saadaan puhdistamoissa haaviin typpeä paremmin. Jätevedenpuhdistamoiden keräämä fosfori on kuitenkin muodossa, jossa kasvit eivät pysty hyödyntämään sitä kovin tehokkaasti.

Mortti-vessa pyydystää typpeä talteen jopa viisinkertaisesti vedenpuhdistuslaitoksiin verrattuna. Fosforia Mortti nappaa virtsasta saman verran kuin puhdistamot, mutta aine on muodossa, joka on kasveille sopivampi.

”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kasvit saavat käytettyä tällaisen fosforin nopeasti, joten se ei pääse huuhtoutumaan vesistöihin peltojenkaan kautta.”

Parempaa lannoitetta

Käymälätuotosten ravinteita ei vielä hyödynnetä kovin hyvin. Maailmanlaajuisesti vain noin kymmenen prosenttia niistä päätyy lannoitteeksi.

“Yhdyskuntien ja kotitalouksien jätteet ehtivät sekoittua mukavaksi koktailiksi ennen jätevedenpuhdistamolle saapumista. Puhdistamoista kerättävä liete saattaa siksi sisältää erilaisia haitta-aineita.”

Mortti-hankkeen pitkän aikavälin tavoite on saada aikaan entistä puhtaampi ja käyttökelpoisempi, virtsan ravinteisiin pohjautuva, kiinteässä muodossa kuten rakeena käytettävä lannoite.

Kurkistus kannen alle

Vihdoin päästään itse asiaan, kurkistamaan sisälle pinkkiin Morttiin. Sen sisätilat tekevät heti vaikutuksen. Kopin yhdellä seinällä on ikkuna antamassa sisään valoa. Toiselle sivulle tapetoidut kirjahyllyprintit lisäävät eriön viihtyisyyttä.

Käymälän varsinaisesta ydintehtävästä eli raaka-aineen vastaanotosta huolehtivat yhteisvoimin pisuaari ja istuttava pönttö.

Mortti pystyy nykyisellään käsittelemään 30 litraa virtsaa päivässä. Neste ohjautuu erilliseen käsittely-yksikköön.

“Toistaiseksi käsittely-yksikkönä käytetään yksinkertaisia muovilaatikoita, joissa on mukana auton lämpöpuhaltimet”, Malila avaa systeemiä.

“Kun prosessia on saatu kehitettyä, laitteistoakin muokataan vähän kauniimmaksi.”

Puhaltimet haihduttavat ylimääräisen nesteen virtsasta, joka on 95-prosenttisesti vettä. Haihdutuksen lopputulos on jauhomainen aine, johon ravinteet ovat sitoutuneina.

Käymälätuotannon kiinteän tavaran käsittelyyn hankkeessa ei paneuduta.

”Se yksinkertaisesti kompostoidaan.”

Pioneeri Ville Kujala kertoo käyttäjäkokemuksensa sotilaallisen ytimekkäästi:

“Tämä on paljon mukavampi kuin vanhat ratkaisut. Lämmin ja tilava, eikä haise. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä.”

Päämääränä festarit

Vielä toistaiseksi Mortti suorittaa tehtäväänsä yksin. Tulevaisuudessa sen on tarkoitus saada seuraa ja päästä kumppaneineen palvelemaan isompiakin joukkoja esimerkiksi festareilla.

”Käymälöitä voisi liittää esimerkiksi 20 kappaleen sarjaksi, joilla olisi yhteinen käsittely-yksikkö”, maalailee projektipäällikkö Sari Huuhtanen Käymäläseura Huussi ry:stä.