Tapahtumia

Sähkölentokoneet tulevat yhä todennäköisimmiksi sitä mukaa, kun akkujen teho ja hinta laskevat. Suunnitteilla on jo sähkölentokoneita, jotka lentäisivät 500 kilometrin matkan.Sähkölentokoneet tulevat yhä todennäköisimmiksi sitä mukaa, kun akkujen teho ja hinta laskevat. Suunnitteilla on jo sähkölentokoneita, jotka lentäisivät 500 kilometrin matkan.
Sähköteknisen Kaupan liitto, Sähkösuunnittelijat NSS, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, SESKO ry ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK kokoontuivat vuosiseminaariin Heurekaan Vantaalle huhtikuun lopussa. Uusimmat sähköautomallit olivat esillä Heurekan ­edustalla, useimmat niistä seminaariosallistujien arkikäytössä.­Aurinkopaneelien kehitys etenee harppauksin, samoin led-valaistuksen. Nämä yhdessä voivat mullistaa esimerkiksi ruoantuotannon niin, ettei viljelyyn tarvittaisi enää peltoja, vaan kasvatus voisi tapahtua kellareissa.

Sähköautoilu vasta alkua: Kohta lentävät sähkölentokoneet

Sähkö avaa tien hiilettömään energiatalouteen vuoteen 2030 mennessä. Näin näkevät sähköalan toimijat, jotka ovat käynnistäneet alaa yhdistävän visiohankkeen Hyvinvointia sähköllä. Vision allekirjoittaneet sähkötoimialajärjestöt kokoontuivat loppukeväästä Heurekaan, jossa tulevaisuustutkija Risto Linturi viitoitti tutkimuksen ja kehityksen suuntaa:

”Tulemme näkemään aurinkosähkön dramaattisen hinnan laskun vuoteen 2035 mennessä. Laboratorioissa on jo saavutettu kehitelmiä, jotka lupaavat aurinkosähköä kymmenen kertaa halvemmalla kuin nyt. Kun se toteutuu, on järjetöntä ajatella, että kukaan käyttäisi enää fossiilisia polttoaineita.”

Sähkövarastoina toimivat polttokennot ja akut. Esimerkiksi litium-ion-akkujen käyttöikä on kaksinkertaistunut ja hinta halventunut kymmenesosaan kymmenessä vuodessa.

”Koko akuston tuotantokustannus tulee alittamaan sata dollaria kilowattitunnilta vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2025 mennessä päästään jopa alle 50 dollariin”, Linturi ennakoi. Samaan aikaan akkujen kesto on pidentynyt: kokeelliset teknologiat kestävät jopa 10 000 purkusykliä tai varastoivat moninkertaisen energiamäärän.

Tämä johtaa Linturin mukaan paitsi sähköautoihin, myös sähkölentokoneisiin ja sähkölaivoihin sekä robottiliikenteeseen. Nikolalla on jo vetykäyttöisiä sähkörekkoja.

Heurekan seminaarissa puhunut Fortumin biopohjaisten ratkaisujen kehittämisestä vastaava Heli Antila sanoi, että suunnitteilla on akkukäyttöisiä matkustajalentokoneita, joilla pääsee noin 500 kilometrin matkoja. Toistaiseksi on valmistettu lähinnä opetuskäyttöön soveltuvia sähkölentokoneita, mutta tilanne muuttuu nopeasti:

”Sähköisen lentämisen pidemmät matkat voivat olla todellisuutta 2030-luvulla. Aluksi käyttöön otetaan hybridiratkaisuja”, Antila näkee.

Kotipistorasiasta julkinen latauspiste

Jotta lautausinfra pysyisi sähköliikenteen kehittymisen vauhdissa mukana, tulevaisuustutkija Risto Linturi ehdottaa konstia, jolla Suomeen saataisiin heti miljoonia latauspisteitä:

”Kaikki Suomen pistorasiat saataisiin käyttöön niin, että sähkönjakeluyhtiö ottaisi käyttöön mobiilioperaattoreiden ristiinlaskutusperiaatteen: Ilmoitan vain toisen pistorasiasta lataamani ajan ja sulakekoon. Vastaava summa poistetaan pistorasian haltijan laskulta ja lisätään omalle laskulleni. Pistorasian haltija näkee, että olen oikealla asialla.”

Yhä suurempi osa sähköstä tullaan tuottamaan hajautetusti ja uusiutuvasti. Joustavien aurinkopaneelien integroituminen rakenteisiin mahdollistaa kaikkien rakennettujen pintojen muuttamisen aurinkopaneeleiksi. Tämä tulee vaikuttamaan keskitettyjen ratkaisujen ja sähköverkon kannattavuuteen.

”Valtaosa sähkön tuotannosta voi olla kiinteistökohtaista aurinkosähkön, polttokennojen tai muiden laitteiden avulla.” Linturin mukaan metsänomistajan kannattaisi harkita aurinkopaneelien laittamista metsäänsä, koska se tuottaisi sata kertaa enemmän rahaa kuin puun korjuu.

Linturi koosti yhteiskuntaa mullistavan radikaalin teknologian kollegansa Osmo Kuusen kanssa viime vuonna kirjoittamaansa ja tulevaisuusvaliokunnan julkaisemaan Suomen sata uutta mahdollisuutta -kirjaan.

Energiaintensiivinen valmistus voi kirjan mukaan siirtyä teollisuusmaista halvan aurinkoenergian maihin. Suomen on siis hoidettava sähkön pitkäaikainen varastointi paremmin kuin muiden pitääkseen teollisuustuotannon kotimaassa.

Synteettisten polttonesteiden generointi aurinko- ja tuulienergialla synnyttää pitkäaikaisen, edullisen ja helposti siirrettävän energiavaraston uusiutuvien energioiden kausivaihtelun tasaamiseen. Uusiutuvilla syntetisoidun polttonesteen käyttö polttokennoissa mahdollistaa hiilineutraalin autoilun, lämmityksen ja kausi-varavoiman.

”Kun sähkö halpenee, tulemme käyttämään sähköä paljon enemmän kuin nyt. Ratkaisemme maatalouden ja ruoantuotannon päästöongelmia. Kaikki pääkaupunkiseudun ruoka voitaisiin kasvattaa kellareissa ilman peltoja. Viljelykontteja on jo kaupallisesti tarjolla”, Linturi sanoo ja laskee, että yhden ihmisen ravinnon kasvattamiseen tarvitaan vain noin 50 neliötä aurinkopaneelipintaa.

Keinotekoinen fotosynteesi voidaan toteuttaa rakennusten pintoihin.

”Näillä luvuilla Suomi voi ruokkia kaikki kiinalaiset.”

Pakohuonepeleistä tykkäävät pääsivät Kivo ry:n osastolla ratkomaan tehtäviä, joissa oli hyötyä vaarallisiin jätteisiin liittyvästä tietämyksestä.Pakohuonepeleistä tykkäävät pääsivät Kivo ry:n osastolla ratkomaan tehtäviä, joissa oli hyötyä vaarallisiin jätteisiin liittyvästä tietämyksestä.

Vaarallinen jäte, vaaraksi myös käsittelijälle

Jos vaarallinen jäte lajitellaan väärin, se voi aiheuttaa riskejä jätteiden varastoinnin, kuljetuksen ja käsittelyn eri vaiheissa. Suomen Kiertovoiman kampanja kertoo kuluttajille, kuinka jäte hävitetään oikein.

Sekajätteeseen heitetty aerosolipullo voi räjähtää jäteauton puristimessa ja muodostaa näin työturvallisuusriskin jäteauton kuljettajalle.

Viemäriin heitettyjä lääkkeitä ei vedenpuhdistamollakaan saada eroteltua jätevedestä kokonaan, joten lääkejäämiä päätyy käsitellyn veden mukana vesistöihin. Vesistöissä lääkejäämät voivat kulkeutua ensin kalojen ruuaksi ja lopulta kalan mukana ihmisten lautasille.

Teippaamattomat paristojen navat voivat aiheuttaa keräyslaatikossa oikosulun ja pahimmillaan tulipalon.

Siinä vain muutama esimerkki siitä, minkälaisia vaaroja vaarallisesta jätteestä voi koitua, jos sitä ei lajitella ja hävitetä oikein.

Suomalaisilta tulee kuitenkin kierrätykseen vaarallista jätettä vähemmän kuin aiemmin. Vuonna 2017 jokainen kansalainen toi keräyspisteisiin keskimäärin 5,1 kiloa vaarallista jätettä, kun kymmenen vuotta aikaisemmin määrä oli yli kilon verran suurempi.

Tilanne ei silti ole niin synkkä kuin äkkiseltään vaikuttaa.

”Vaarallisen jätteen syntymistä on ehkä opittu ehkäisemään paremmin. Ihmiset ostavat vain sen verran vaarallisia aineita kuin tarvitsevat, eikä hävitettävää näin ollen jää”, sanoo viestinnän asiantuntija Kaisa Halme Suomen Kiertovoima ry:stä. Toinen syy lukujen pienenemiseen voi Halmeen mukaan olla tilastointitavan muutos.

Pakohuonepeli opettaa

Suomen Kiertovoima käynnisti huhtikuussa oman tiedotuskampanjansa vaarallisen jätteen asianmukaisesta käsittelystä. Televisiossa ja elokuvateattereissa esitettävät videot kertovat siitä, mikä on vaarallista jätettä ja kuinka se hävitetään oikein.

Kampanjan avaus tapahtui Helsingin Messukeskuksessa pääsiäisenä järjestetyssä American Car Show’ssa. Kiertovoiman osastolla tarjottiin messukävijöille tietoa siitä, mitkä kotoa löytyvät aineet kuuluvat vaaralliseen jätteeseen.

Lisäksi osastolla pääsi testaamaan pakohuonepeliä, joka esittelee vaarallisia jätteitä ja niiden lajittelua yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Pelin aikana pelaaja tutustuu myös esimerkiksi varoitusmerkkeihin ja pH-arvoihin.

Jo pelkästään tiedon lisääminen voi Kaisa Halmeen mukaan vaikuttaa siihen, että vaarallisen jätteen asianmukainen käsittely saadaan yleistymään.

”Kun ihmiset tietävät, että jäte päätyy kiertoon, heidän motivaationsa lajitella jätteensä kasvaa”, Halme sanoo.

Hän muistuttaa myös ympäristösäästöistä.

”Kun sekajätteeseen kuulumaton jäte hävitetään asianmukaisesti, myös sekajätteen käsittelystä aiheutuu vähemmän päästöjä.”

vaarallinenjate.fi

Uusiouutiset kysyi American Car Show’n kävijöiltä:

1. Mitä vaarallista jätettä heidän kotonaan syntyy?

2. Miten he sen lajittelevat?

Stig Söderling, Vantaa

1. Itselläni syntyvää vaarallista jätettä ovat esimerkiksi paristot, lamput ja öljyt.

2. Vien vaaralliset jätteet keräykseen Sortti-asemalle.

Sari Sulkanen, Rauma

1. Käytetyt paristot ovat yleisintä kotonani syntyvää vaarallista jätettä. Entä tuhka? Luokitellaanko se vaaralliseksi jätteeksi? [Puun poltosta syntyneen jäähtyneen tuhkan voi hävittää sekajätteen mukana. Toim.huom.]

2. Vien paristot kauppaan paristojen keräys­laatikkoon.

Uffe Lindström ja Kaarina Luiro, Vantaa

1. Kotona etenkin paristoja. Työskentelen autoalalla, jossa vaarallista jätettä syntyy paljon.

2. Vien paristot ja kaiken muunkin vaarallisen jätteen Sortti-asemalle.

Tapahtumakalenteri

World Circular Economy Forum

3.-5.6.2019 Helsinki

https://www.sitra.fi/en/projects/world-circular-economy-forum-2019/

Kasvu Open WCEF Side Event

5.6.19 Hotel Klaus K, Helsinki

https://www.kasvuopen.fi/kalenteri/world-circular-economy-forum-side-event

Digitally Circular -tapahtuma

5.6.19 klo 16:30-19, Otaniemi, Espoo

http://www.digitally-circular.fi/

Bio- ja kiertotalouden kasvupolku: Kiitorata 1

13.6.2019 Pääkaupunkiseutu

https://www.kasvuopen.fi/kalenteri/bio-ja-kiertotalouden-kasvupolku-2019-kiitorata-1

Bio- ja kiertotalouden kasvupolku: Kiitorata 2 & semifinaali

8.8.19 Äänekoski

https://www.kasvuopen.fi/kalenteri/bio-ja-kiertotalouden-kasvupolku-2019-kiitorata-2-semifinaali

Digitally Circular -tapahtuma

21.8.19 klo 16:30-19, Otaniemi, Espoo

http://www.digitally-circular.fi/

Valtakunnallinen kiitoratapäivä

19.9.19 Espoo

https://www.kasvuopen.fi/kalenteri/valtakunnallinen-kiitoratapaiva-espoo-2/id/6647

Uusiomaarakentamisen vuosiseminaari

19.9.2019, Messukeskus, Helsinki

http://www.uusiomaarakentaminen.fi/uusiomaarakentamisen-vuosiseminaari

European Days for Sustainable Circular Economy 30.9.-1.10.2019 Helsinki

https://www.businessfinland.fi/en/whats-new/events/horisontti-2020/2019/finnish-eu-presidency-event---european-days-for-sustainable-circular-economy/

33. Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät

2.-3.10.2019, Sokos Hotel Torni Tampere

http://www.jatehuoltopaivat.fi

Kolmas WCEF käyntiin

Noin kaksi tuhatta kiertotalouden asiantuntijaa ja vaikuttajaa kokoontuu tänään 3. kesäkuuta Finlandia-taloon. Sitran World Circular Economy Forum järjestetään nyt kolmatta kertaa, tällä kertaa taas Suomessa, Helsingissä.

3. - 5. kesäkuuta pidettävän foorumin teemoina ovat kiertotalouden ratkaisut ja niiden globaali skaalaaminen kuluttajien saataville.

Ohjelma on hengästyttävä: puhujia on lähes sata, kaikki maailman johtavia kiertotalousvaikuttajia. Puheenvuoron pitävät esimerkiksi Ellen MacArthur Foundationin Jocelyn Blériot, Maailman pankin varapresidentti Laura Tuck, Euroopan investointipankin varapresidentti Emma Navarro, Pekigin tulevaisuuskeskuksen johtaja Changhua Wu, OECD:n ympäristöasioiden varajohtaja Anthony Cox sekä Euroopan komission ympäristöosaston johtaja Daniel Calleja.

Foorumin yhteydessä järjestetään yli 20 oheistapahtumaa ympäri pääkaupunkiseutua. Esimerkiksi Kasvu Open pitää Bio- ja Kiertotalouden kasvupolkuun liittyvän pitchaustapahtuman 5. kesäkuuta. Talouteen ja yrittäjyyteen liittyviä tapahtumia on lukuisia, muun muassa kestäviin ja bisnesmalleja muuttaviin materiaaleihin keskittyvä Business Finlandin verkostoitumistilaisuus 5. kesäkuuta iltapäivällä.

Sitran isännöimän WCEF:n järjestelyissä ovat mukana Euroopan investointipankki, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeino­ministeriö, ympäristöministeriö, ulkoministeriö, Nordic Innovation, Climate-KIC, Ellen MacArthur Foundation, Euroopan komissio, Euroopan ympäristövirasto EEA, Helsingin metropolialueen Smart & Clean Foundation, YK:n ympäristöohjelma sekä Maailman pankki.

https://www.sitra.fi/en/projects/world-circular-economy-forum-2019/

Euroista eroon? Talouskasvun vaatimusta kritisoiva degrowth-ajatusmalli sai oman seminaarinsa Sustainability Science Days -tapahtumassa.Euroista eroon? Talouskasvun vaatimusta kritisoiva degrowth-ajatusmalli sai oman seminaarinsa Sustainability Science Days -tapahtumassa.

Nyt tarvitaan radikaaleja tutkijoita

Mitä tutkija voi tehdä pysäyttääkseen ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisen? Radikalisoitua.

”Älä kysy, mitä nyt on, vaan mitä pitäisi olla. Kestävyystutkijoiden on mietittävä uudestaan, miten tekevät tutkimusta. Tutkijoiden ja tiedemiehien pitää osata kertoa, miksi irtautuminen fossiilisista polttoaineista ei näytä onnistuvan, ja mitä pitäisi tehdä, jotta pääsisimme päästöttömään tulevaisuuteen.”

Näin sanoi kestäviä transitioita eli mullistavia siirtymiä tutkiva professori Derk Loorbach Rotterdamin Erasmusyliopiston Drift-tutkimusinstituutista puhuessaan Sustainability Science Days -tapahtumassa Aalto yliopistolla toukokuussa.

Loorbach näkee, että tiedeyhteisö on tiennyt jo Rooman klubista 1970-luvulta asti maailman tilan olevan hälyttävä. Tutkijat ovat yrittäneet tuottaa tietoa, jotta politiikka ja markkinajärjestelmä muuttuisivat kestävämpään suuntaan, mutta muutosta ei ole tapahtunut.

”Jos politiikka on epäonnistunut ja markkinat ovat epäonnistuneet kestävyyden saavuttamisessa, on pyrittävä transformatiiviseen, dynaamiseen muutokseen: On siirryttävä pois olemassa olevista rakenteista ja toimintatavoista ja pois siitä, mitä emme halua. Tutkijat voivat kertoa, miten se tapahtuu”, Loorbach sanoo ja peräänkuuluttaa radikaalimpaa ajattelua ja yrittäjämäisempää otetta myös tutkijoille.

Setelit silpuksi

Radikaalia ajattelua Sustainability Science Daysissä kuultiinkin. Esimerkiksi yksi rinnakkaissessioista keskittyi degrowth-ajatukseen eli siihen, että yhteiskunnan täytyisi siirtyä pois jatkuvan talouskasvun vaatimuksesta.

Pekka Nikander Aalto yliopistosta kyseenalaisti koko nykyisen raha- ja omistusjärjestelmän ja kehotti määrittelemään arvonmuodostuksen uudella tavalla. Hän tehosti sanojaan repimällä silpuksi 20 euron setelin.

Helsingin yliopiston Toni Ruuska puolestaan kertoi tutkivansa, kuinka päästä pakoon kapitalistista järjestelmää, joka tällä hetkellä tuhoaa planeettaamme. Ruuska on muuttanut maalle ja tutkii, voiko luoda kestävän, omavaraisen elämäntavan irrottautumalla rahasta ja pääomien kierroista.

Samaan aikaan Sustainability Science Dayn kanssa yli 240 kansainvälistä tutkijaa, järjestöä ja kuntapäättäjää teki vetoomuksen vaatien Eurooppaa siirtymään talouskasvun jälkeiseen aikaan ja yhteiskuntajärjestykseen, joka puuttuisi ilmastonmuutokseen, lajien sukupuuttoon ja ihmisten eriarvoistumiseen. Tutkijat julkaisivat vetoomuksensa pian sen jälkeen, kun hallitustenvälinen luontopaneeli oli julkaissut raportin miljoonien eläin- ja kasvilajien vaarantumisesta.

Tutkijat ehdottavat, että EU luopuisi bruttokansantuotteen kasvattamisesta ja tähtäisi sen sijaan kestävyyteen ja hyvinvointiin. Ehdotuksiin kuuluu myös korjauspalvelujen arvonlisäveron alentaminen, palvelutalouden kehittäminen, jätteen etusijajärjestyksen noudattaminen sekä laajempi tuottajavastuuvelvoite.

Sustainability Science Days kokosi Aalto yliopistoon ja Helsingin yliopistoon kuusisataa osanottajaa.

Scanstockphoto

STK/ Olli Häkämies