Viime vuosina kiertotalous on ottanut aimo harppauksia eteenpäin. Tuotantoketjujen optimoinnista on tullut yhä helpompaa ja uusiokäyttöön kelpaavaa materiaalia on liikkeellä alati enemmän. Maakuntiin on syntynyt paikallisia verkostoja ja kansainvälinen kenttä sekä sen avainpelaajat ovat alkaneet hahmottua. Huoli ilmastonmuutoksesta on tuonut kiertotalouden käsitteen konkreettisesti myös lähelle omaa arkeamme ja kulutustottumuksiamme. Suunta on hyvä ja kehitys kovaa. Onko siis seuraavaksi aika hengähtää?

Hengähdystauolle ei ole aikaa, sillä kuluttamisen on muututtava radikaalisti. Globaalisti kestävä taso hiilijalanjäljellemme, noin 2,5 tonnia henkeä kohden vuodessa, voi edelleen tuntua utopialta saatavilla olevien vaihtoehtojen valossa. Sitran toukokuussa julkaistu selvitys kuvaa vaihtoehtoja tulevaisuuden elämäntavoista.

Kestävään arkeen päästäksemme tarvitsemme kaikki keinot käyttöön. Yksi niistä on kiertotalous, jonka seuraavaan erään meidän täytyy suunnata pian. Edelläkävijäratkaisujen skaalaamiselle laajempaan käyttöön on paitsi huutava tarve ilmastonmuutoksen hillinnän, myös uuden osaamisemme viennin kasvun kannalta.

Sitran luotsaama vuosittainen World Circular Economy Forum (WCEF) kerää kiertotalouden kansainväliset avainpelaajat arvioimaan kiertotalouden nykytilaa ja tulevaisuutta. Tällä hetkellä WCEF on alan merkittävin tilaisuus parhaiden ratkaisujen jakamiselle, ja foorumissa etsitään yhteisiä keinoja niiden skaalaamiseksi. Kolmannen WCEF:n ohjelma ohjaa ottamaan kuluttajanäkökulman viimeistään nyt mukaan kiertotalouteen. Uusien, arjen ratkaisuihin keskittyvien pelaajien myötä meidän olisi myös otettava huomioon muutama keskeinen havainto, jotka olemme tehneet Sitran Kestävä arki -projektissa kiertotalouden ja kansalaisten yhteispelistä parin viimeisen vuoden aikana:

Ensinnäkin, teollisuuden toimenpiteet resurssiviisaamman tuotannon ja materiaalin käytön hyväksi eivät näy vain sektorikohtaisina päästövähennyksinä. Kokonaisvaltainen kiertotalous edistää myös meistä jokaisen mahdollisuuksia elää yhden maapallon kantokyvyn rajoissa.

Toiseksi, arjen päätöksentekomme on ennen kaikkea valintoja kauppojen hyllyväleissä. Vaihtoehtojen lisääminen ei ole yksiselitteinen ratkaisu, sillä meidän on niin tuotannossa kuin markkinoinnissakin kyseenalaistettava ajatus rationaalisista kuluttajista. Haluaisimme kuluttajina tehdä fiksuja valintoja, mutta niihin vaikuttavia motiiveja ja arvoja on monia. Ennen kaikkea suurin osa meistä haluaa jatkossakin hankkia hyödykkeensä helposti ja mukavasti ja luottaa hinta-laatusuhteeseen. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti tuotetut kulutustavarat, ravinto tai liikkumisen ja asumisen ratkaisut eivät enää voi olla vain varmistamassa kilpailuetua edelläkävijöiden kohderyhmälle. Yritysten on myös päästävä irti käsityksestä, että kuluttaja tekisi valinnan rationaalisesti – sen sijaan kestävien valintojen pitäisi vastata kuluttajan intuitioon.

Jotta kiertotalouden seuraavan eränkin jälkeen voidaan jatkaa, on kuluttajaymmärrys elinehto ja kiertotalous jokaisen kansalaisen mahdollisuus. Olisiko yksi seuraavan kiertotalouden erävoiton mittareista takuu siitä, että omaa ostopäätöstämme on aina edeltänyt ketju toinen toistaan parempia raaka-ainevalintoja ja puhtaampia tuotanto­tapoja?

Kirjoittajat ovat projektikoordinaattoreita Sitran Kestävä arki -projektissa.