Ensimmäisen vegekauppareissun ostokset.
Ensimmäisen vegekauppareissun ostokset.

Pienillä teoilla kohti suurta muutosta

Jos miljoona suomalaista toteuttaisi arjen ilmastotekoja, Suomi ­kulkisi kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Millaisia arjen fiksut ilmastoteot ovat? Toimittaja testasi perheelleen sopivia Sitran kokoamalta listalta.

Meidän kaikkien on muutettava elintapojamme jo lähivuosina, jotta ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos saadaan aisoihin.

Suomalaisten hiilijalanjälki on kasvanut jatkuvasti. Suurimman osan jalanjäljestä muodostavat asuminen ja liikkuminen. Noin viidennes on peräisin ruoasta.

Apua kestävämpiin elämäntapoihin saa Sitralta, joka on laatinut listan sadasta fiksusta arjen ilmastoteosta. Niissä on valinnanvaraa jokaiselle kansalaiselle.

”Yhtä oikeaa vastausta tai valintaa ei ole. Kukin voi tarttua vinkkiin, joka tuntuu itsestä parhaalta ja mahdolliselta saavuttaa”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Anu Mänty.

Lista kertoo, kuinka suuri vaikutus milläkin teolla on. Lisäksi se antaa arviot ympäristötekojen vaikutuksista silloin, jos miljoona suomalaista toteuttaa ne omassa elämässään.

Sitran sivuilla on myös elämäntapatesti, jonka tekemällä saa selville henkilökohtaisen hiilijalanjälkensä.

”Kun oman jalanjäljen koko ja koostumus ovat tiedossa, on helpompi suunnitella jäljen pienentämistä”, Mänty neuvoo.

Asumisen ilmastotuhlarit

Perheemme päätti ottaa härkää sarvista ja kokeilla, kuinka Sitran ekovinkkien käyttöönotto onnistuu.

Elämäntapatesti kertoo, että suurin ilmastotuhlailumme koituu rintamamiestalon lämmittämisestä sähköllä. Siitä ei ole mahdollista luopua välittömästi tai ilman suuria investointeja.

Lisäksi kotimme sijaitsee haja-asutusalueella, jolla julkista liikennettä kulkee harvakseltaan. Lähin bussipysäkkikin on kilometrien päässä. Oman auton korvaaminen kokonaan joukkoliikennevälineillä tai polkupyörillä tuntuu vähintään vaivalloiselta.

“Yksittäisen ihmisen kyky vaikuttaa asumisen ja liikkumisen hiilijalanjälkeen on usein rajallinen, sillä ne perustuvat pitkälti olemassa olevaan infrastruktuuriin”, Anu Mänty myöntää.

“Paljon riippuu myös asuinpaikasta. Joidenkin kaupunkien liikennejärjestelmät sallivat siirtymisen vähähiilisiin vaihtoehtoihin helpommin kuin toisten.”

Ilmasto joka tapauksessa kiittää, jos ihminen asuu lähellä työpaikkaansa. Näin pienenee työmatkaliikenteestä syntyvä ympäristökuorma.

Meillä tämä asia on melko hyvässä mallissa. Teemme enimmäkseen etätyötä kotitoimistossamme, joten työmatkapäästömme ovat useimpina päivinä nollassa.

Stoppi ruokahävikille

Suuri osa ihmisten jokapäiväisistä valinnoista kohdistuu tavalla tai toisella ruokaan. Otamme siksi oman testimme keskiöön joukon sellaisia vaikutuksiltaan pieniä ja keskisuuria ruokatekoja, jotka on mahdollista panna käytäntöön heti.

Valtava ongelma on ruokahävikki. Ruokaketjumme tuotannosta noin 450 miljoonaa kiloa menee vuosittain hukkaan. Tämä on suunnilleen 80 kiloa jokaista suomalaista kohden.

Kotitalouksissa hävikki on keskimäärin 20–25 kiloa, ravintoloissa 15, kaupoissa 13, teollisuudessa 17 ja maataloudessa 10 kiloa. Hävikin osuus kaikesta ruuasta on 10–15 prosenttia.

“Siis vähintään joka kymmenes leipäpala päätyy jätteeksi”, Mänty havainnollistaa.

”Rahallisesti yksittäisen kodin hävikki merkitsee ruokamenoissa viittäsataa lisäeuroa.”

Myös meillä on joutunut roskiin paljon ruokaa, joka olisi vielä kelvannut syötäväksi. Vaikkapa jogurttikartongista ei välttämättä muista, milloin se on avattu. Näin jämät heitetään usein pois turhaan, pelkästään varmuuden vuoksi.

Nyt alamme merkitä tussilla ruokapakkauksiin päivämäärän, kun ne avataan. Keino osoittautuu tehokkaaksi. On helppo tarkistaa, kuinka kiire on käyttää mangosose loppuun.

Opettelemme myös luottamaan aisteihimme. Suuresta osasta ruoka­tarvikkeita huomaa katsomalla, haistamalla tai maistamalla, ovatko ne syömäkunnossa.

Painamme mieleemme, mitä parasta ennen -päivämäärä tarkoittaa: kuluttaja voi sen jälkeen arvioida itse, kuinka kauan tuote on käyttökelpoinen. Joskus se on syötävää vielä pitkän aikaa.

Viimeinen käyttöpäivä -merkintää kannattaa sen sijaan totella. Silloin kyseessä on yleensä tuote, jonka mahdollista pilaantumista ei helposti havaitse.

Komposti kuntoon

Anu Männyllä on tarjota ruokahävikkiin yksinkertainen ratkaisu.

”Ostamme ja otamme lautaselle vain sen, minkä jaksamme syödä.”

Helpommin sanottu kuin tehty. Ryhdymme silti tarkastelemaan kauppakäyttäytymistämme. Seuraukset näkyvät pian.

Kun hyllyiltä ei enää ota mitään “kaiken varalta” eikä sorru heräteostoksiin, ruokaa ei tule hamstrattua yli tarpeen.

Jääkaapin perukoilta löytyy silti ikävä yllätys, pussillinen kauan sitten ostettuja lanttuja, jotka nyt itävät.

Mänty muistuttaa ruoan kylkiäisenä hukkaan menevästä arvotavarasta.

“Hassaamme ruokahävikin mukana myös typpeä ja fosforia.”

Jotta lanttujen, perunankuorien ja kahvinporojen sisältämät ravinteet pääsisivät takaisin kiertoon, uusimme ulkokompostimme. Komposti­astia täyttyi viime syksynä ja jäi talveksi oman onnensa nojaan.

Nyt otamme itseämme niskasta kiinni ja arvioimme sen kunnon, joka yllättää positiivisesti. Kompostiaines on toden totta kompostoitunut.

Keräämme mullan talteen kevään istutuksia varten ja möyhimme jäljelle jäänyttä tavaraa. Nettiopiskelun jälkeen tajuamme, mitä kompostia vaivaavat muurahaiset tarkoittavat: se on liian kuiva. Alamme biojätteen ja karikkeen lisäämisen lisäksi kastella sitä vedellä.

Vegaanius on tosihaaste

Haastavinta testijaksollamme on vaihto veganismiin eli ruokavalioon, jossa ei syödä mitään eläinperäisiä tuotteita, ei lihaa, ei kalaa, ei kananmunia eikä maitotuotteita.

“Vegaaniruokavalioon siirtyminen ei ehkä käy käden käänteessä, mutta sen ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat suuremmat kuin pelkästään kasvisten lisääminen lautaselle eläinperäisen proteiinin viereen”, sanoo Mänty, joka on kokeillut vegaanihaastetta itsekin.

Aluksi tuntuu, että ruokatarpeiden miettimiseen kuluu aivan liikaa aikaa. On myös vaikea päästää irti opituista ajatustavoista.

Kun on tottunut rakentamaan ateriansa lihan tai kalan ympärille, levittämään leivälle voita ja lorauttamaan kahviin maitoa, muuta on vaikea kuvitella.

“Suomessa on pitkään harjoitettu neuvolatoiminnasta lähtien johdonmukaista ohjausta, jossa on suosittu etenkin maitoa. Asenteiden juuret ovat kuitenkin syvemmät ja monisyisemmät”, Mänty arvioi.

“Taustalla vaikuttaa esimerkiksi se, että kun ostamme kallista nautaa, koemme olevamme menestyneitä.”

Ensimmäinen vegaaninen kauppareissu on hätkähdyttävä kokemus. On silmiä avaavaa huomata, kuinka monet kasvipohjaisilta vaikuttavat elintarvikkeet todellisuudessa sisältävät jotakin eläinperäistä.

Herkuttelukin hankaloituu. Sipseissä, joiden luulisi sisältävän pelkkää perunaa, rapsiöljyä, suolaa ja mausteita, on usein herajauhetta. Maitosuklaassa on maitoa ja karkeissa gelatiinia.

Etenkin valmisruoat ovat kinkkisiä. Mustapapu-vihannes-valmisnuudelien kastikkeessa on käytetty osteriuutetta. Kasvissosekeitto rakentuu kerman varaan. Aina löytyy ainesosa, joka epää tuotteen vegaanilta.

Kokkaustaidot karttuvat

Sitten opimme, että ainakin isoissa marketeissa on tarjolla myös vegaanisia valmisruokia, varsinkin pakasteina. Vanha suosikkimme pakastekasvis­kuskus paljastuu täysin vegaaniseksi.

Vegaaniset vaihtoehdot ovat lopulta iloinen yllätys. Kaurapohjaiset maidot ja kermat toimivat kahvissa ja ruoanlaitossa siinä missä eläinperäisetkin. Soijassa kasvatettu jogurttibakteeriviljelmä tuottaa herkullisen lopputuloksen. Soijanakit maistuvat tavallisilta nakeilta.

Vegaaniset lihankorvikkeet, kuten nyhtökaura ja erilaiset herneproteiinituotteet, auttavat hahmottamaan, mistä saada proteiinia pöytäänsä.

Keittiössämme alkaa syntyä maistuvia kasvisruokia. Herkulliset uunijuurekset eivät vaadi kuin kuorimista ja paloittelua. Linssit ja kaali ovat maukkaita ruoka-aineita, joita emme ennen ymmärtäneet käyttää tarpeeksi.

“Kasvisruokabuumi kannattaa ottaa vastaan ennakkoluulottomasti”, Mänty rohkaisee. “Jos testaa kasvisruokavaliota vaikka vuoden ajan, luvassa on rahallisen säästön lisäksi taattuja hyötyjä. Ruokavalio monipuolistuu ja kokkaustaidot karttuvat.”

Lihasta luopumalla voi pienentää oman ruokavalionsa kasvihuonekaasupäästöjä selvästi, osoittaa tuore RuokaMinimi-selvitys (Lue juttu tästä numerosta, sivulta 12).

Lajittelu uudelle vaihteelle

Toinen keskeinen ilmastotekomme on jätteiden lajittelun petraaminen. Olemme ennenkin keränneet pahvit ja kartongit ja kuskanneet lasi- ja metallipurkit omiin keräyspisteisiinsä. Nyt laajennamme systeemin huippuunsa. Hankimme kunnolliset astiat kaikille jätejakeille: biojätteelle, muoville, lasille, metallille, sanomalehtipaperille, pahville ja sekajätteelle.

Alamme pilkkoa biojätteet, jotta ne mahtuisivat paremmin pihakompostiin ja maatuisivat siellä tehokkaammin. Silputut banaaninkuoret ovat hajottajille helpompi pala purtavaksi.

Opiskelemme lisää kiertotalouden perusteita. Kartonkikuidut voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen vähän alle kymmenen kertaa.

Väärään paikkaan joutunut jäte kuluttaa resursseja. Polttolaitokseen sekajätteen mukana päätyvä biojäte sisältää niin paljon vettä, että se tekee hallaa jätteenpolton energiatehokkuudelle.

Pakkausten kierrätysmerkinnät ovat nykyään hyvin selviä, usein auki kirjoitettuja. Tämä helpottaa useita materiaaleja sisältävien valmisruoka­pakkausten kierrätystä. Holkki kartonkiin, muovinen kalvo ja vuoka muovinkeräykseen.

Metallisen oloisista materiaaleista, kuten sipsipusseista, ei aina tiedä, ovatko ne metallia vai muovia. Rypistämistesti auttaa: jos materiaali palaa muotoonsa, se ei ole metallia.

Jo muutamassa päivässä pakkausten välittömästä käsittelemisestä tulee automaatio, jota ei tarvitse erikseen ajatella. Kun pakastevihannekset on kipattu pannulle, pakkauspussista huuhtaistaan irtoroskat pois ja siirretään pakkaus kuivumaan omaan paikkaansa.

Kerran päivässä kuivuneet muovit siirretään säkkiin, joka tuli taloon osana usean vessapaperipakkauksen settiä.

Nykyään lajittelemme kaiken, mitä jäteasemallemme voi viedä. Se, mitä lähin keräyspiste ottaa vastaan, ei ole yksittäisen kuluttajan valittavissa. Vaikkapa muovien kerääminen harvaan asutuilta alueilta ei vielä nykyisen infrastruktuurin puitteissa ole aina järkevää.

Vaihda ekosähköön

Suomessa suositeltiin vielä hiljattain, että jokaisen tulisi puolittaa hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä. Sittemmin tähtäin on asetettu korkeammalle.

“Sitran tuoreen selvityksen mukaan meidän tulisi vauraissa länsi­maissa leikata henkilökohtaista hiilijalanjälkeämme 80–93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä”, Anu Mänty kertoo.

Sitra valmisteli 16. toukokuuta julkaisemaansa uutta raporttia puolitoista vuotta osana kansainvälistä tutkijaverkostoa. Raportti esittelee skenaarioita ilmastotavoitteiden mukaisista elämäntavoista. Sekä valtioilta että yksilöiltä vaaditaan vastedes paljon.

“Yksilöä ei kuitenkaan pidä liikaa syyllistää. Kiristettävää on kaikilla yhteiskunnan tasoilla.”

Jos Männyn pitäisi valita Sitran sadasta ilmastovinkistä yksi, joka olisi sekä helppo toteuttaa että vaikutukseltaan merkittävä, mikä se olisi?

”Oman sähkösopimuksen vaihtaminen ekosähköön. Näin rohkaistaisiin energiayhtiöitä investoimaan uusiutuviin energianlähteisiin.”

elamantapatesti.sitra.fi

https://www.sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/

https://www.sitra.fi/julkaisut/1o5-asteen-elamantavat/

kiertaakohyvakauttasi.fi

Poimintoja Sitran listalta: isoja ja pieniä tekoja

Hyödynnä maa- ja ilmalämpöpumppuja kodin lämmittämisessä.

Korvaa punainen liha kotimaisella kanalla tai kalalla.

Lahjoita rahaa ikimetsien suojeluun.

Vältä kaukomatkoja / Suosi kotimaanmatkailua.

Polje töihin tai lähikauppaan pyörällä.

Kulje julkisilla.

Vaihda led-lamppuihin.

Käytä kylpyhuoneen lattialämmitystä kohtuudella.

Syö kotimaista järvikalaa ja perunoita.

Syö eiliset ruoantähteet seuraavan päivänä.

Vietä kasvisruokapäiviä.

Osta vaatteet kirpputorilta.

Anna läheiselle lahjaksi aikaa: vaikkapa leffailta tai lastenhoitoapua.

Talouden jätteet erikseen lajiteltuna.Talouden jätteet erikseen lajiteltuna.
Suomalaisista juureksista saa maukasta ruokaa.Suomalaisista juureksista saa maukasta ruokaa.
Myös pesuohjelmissa aloimme suosia hitaampia mutta ympäristöystävällisempiä ohjelmia.Myös pesuohjelmissa aloimme suosia hitaampia mutta ympäristöystävällisempiä ohjelmia.
Kahvilastakin löytyy vegaanille jotain: tässä yllättävän herkullinen keitetyllä porkkanalla täytetty leipä.Kahvilastakin löytyy vegaanille jotain: tässä yllättävän herkullinen keitetyllä porkkanalla täytetty leipä.
Muovipakkaukset puhdistetaan ja kerätään omaan säkkiin. Tässä kahden viikon saalis.Muovipakkaukset puhdistetaan ja kerätään omaan säkkiin. Tässä kahden viikon saalis.