Sukupuutto uhkaa miljoonaa lajia

Nykyinen talousmalli ja ylikulutus vaarantavat maapallon elinkelpoisuuden. Maapallon arvioidusta noin kahdeksasta miljoonasta kasvi- ja eläinlajista jopa miljoonaa uhkaa sukupuutto muutamassa vuosikymmenessä. Näin summaavat hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in sadat tutkijat 50 maasta raportissaan, joka julkaistiin toukokuussa ja joka on perinpohjaisin koskaan tehty tutkimus talouden vaikutuksista luontoon.

Tuhon syynä ovat monimutkaiset väestölliset ja taloudelliset vaikutukset ja luonnonvarojen käyttö. Joka vuosi noin 60 miljardia tonnia uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja otetaan käyttöön. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980.

Pois talouskasvun vaatimuksesta

Lajien sukupuuttovauhti on nyt kovempi kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa ja vauhti kiihtyy, ellei ihmiskunta pysty tekemään nopeaa ja perusteellista muutosta teknologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteiskuntajärjestykseen. Tutkijat peräänkuuluttavat, että on siirryttävä pois nykyisestä talouskasvun paradigmasta ja rakennettava kestävyyteen pohjautuva talousmalli.

”Luonnon monimuotoisuus tuhoutuu kaikkialla nopeammin kuin koskaan. Rapautamme ekosysteemejä, joista koko ihmiskunta ja muut lajit ovat riippuvaisia”, sanoi hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:in puheenjohtaja Robert Watson.

Eläinten ja kasvien selviytyminen on monin paikoin käymässä mahdottomaksi. Elintila on kutistumassa pois, sillä jo yli kolmasosa maapinta-alasta on varattu ihmisten ja karjan ruoantuotantoon. Loppuja elin­ympäristöjä uhkaavat saastuminen, ilmastonmuutos ja maankäytön aiheuttama maaperän rapautuminen.

Meret eivät voi sen paremmin: Muoviroskaantuminen on kymmenkertaistunut vuodesta 1980. Teollisuus dumppaa maailman vesistöihin joka vuosi 300–400 miljoonaa tonnia raskasmetalleja, liuottimia, myrkkylietteitä ja muita jätteitä.

YK:n biodiversiteettitavoitteet tuleville vuosille päätetään loppuvuonna 2020 Kiinan kokouksessa. IPBES:in raportti tarjoaa päättäjille ja poliitikoille selvät tieteelliset faktat tarvittavista toimista.

https://www.ipbes.net/news/Media-Release-Global-Assessment

Muovijätteiden dumppaus vaikeutuu

Länsimaat eivät pian enää voi dumpata sekalaista muovijätettään Kaakkois-Aasian köyhien valtioiden murheeksi. Perjantaina 10.5.2019 päättynyt YK:n superkokous päätti tiukentaa rajat ylittävien muovijätesiirtojen valvontaa. Baselin sopimuksen kokouksen osapuolet sopivat myös toimista, joilla rajoitetaan sekalaisen muovi­jätteen vientiä EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle.

Uusiouutiset on aiemmin kertonut, että sen jälkeen kun Kiina laittoi rajat kiinni muovijätteiltä, monet länsimaat ovat kuljettaneet jätteitään esimerkiksi Malesiaan ja muihin Kaakkois-Aasian maihin sekä Afrikkaan. Näissä maissa jätehuoltoinfrastruktuurin taso on usein heikko. Suuri osa jätteistä vuotaa käsittelypaikoilta ympäristöön ja mereen.

Haitta-aineillekin rajoituksia

YK:n kokous haluaa varmistaa muovijätteen asianmukaisen käsittelyn ja vähentää muovijätteen kulkeutumista meriin estämällä muovijätekuljetukset maihin, joilla ei ole kapasiteettia niiden käsittelyyn tai hyödyntämiseen. Kokous hyväksyi myös rajoituksia tukevan kumppanuusohjelman, jonka avulla maat voivat parantaa yhteistyötään muovijäteongelman ratkaisemisessa.

Kokouksessa saatiin myös väliaikaisesti hyväksyttyä uudistetut sähkö- ja elektroniikkaromua koskevat tekniset ohjeet. Ohjeilla pyritään selventämään, milloin sähkö- ja elektroniikkalaite katsotaan jätteeksi ja milloin kyse on korjattavasta laitteesta. Ohje auttaa kehitysmaiden viranomaisia tunnistamaan, milloin kyseessä on yritys tuoda laittomasti maahan sähkö- ja elektroniikkaromua. Koska ohjeessa on edelleen tulkinnanvaraisia kohtia, ohjeen työstämistä jatketaan asiantuntijaryhmässä.

Tukholman sopimuksen kokouksessa sovittiin kahden, ihmiselle ja ympäristölle erittäin haitallisen, pysyvän orgaanisen yhdisteen — dikofolin ja PFOA-yhdisteiden — valmistuksen ja käytön lopettamisesta maailmanlaajuisesti.

Lue koko juttu: https://www.uusiouutiset.fi/muovijatteiden-dumppaus-aasiaan-vaikeutuu/

Hävikkiherkku

Grillatut "kiertotaloussienet"

Kotimaiset viljellyt herkkusienet kruunaavat grillikauden ja sopivat myös ilmastoystävälliseen eli klimataariseen ruoka­valioon. Kasvatuksessa ei käytetä torjunta-aineita. Sienet viljellään kiertotalouden mukaisesti: Yhdestä kasvualustasta saadaan kolme satoa. Käytetty alusta palautuu takaisin lähialueen pelloille maanparannusaineeksi. Kotimaiset viljellyt sienet tunnistaa sirkkalehtimerkistä.

Kotimaisia sieniä voi käyttää lihan korvikkeena vaikkapa burgereissa, grillivartaina ja jopa pihveinä. Sienet sopivat hyvin myös patoihin, keittoihin, wokkeihin, munakkaisiin tai leivonnaisiin. Sienistä saa lihaisaa suutuntumaa ja umamista makua. Grillaa sienet vartaissa, tai kokeile täytettyjä herkkusieniä!

1 pkt tuoreita herkkusieniä

1-2 sipulia

nokare voita tai muuta rasvaa paistamiseen

1 pkt maustettua tuorejuustoa, esim aurinkokuivattu tomaatti

suolaa, mustapippuria

tuoreita yrttejä maun mukaan

Irrota sienistä kannat. Silppua kannat ja sipuli hyvin pieneksi silpuksi ja paista pannulla. Sekoita jäähtynyt sipulisieniseos kulhossa tuorejuustoon, mausta ja sekoita hyvin. Täytä sienilakit seoksella. Grillaa kypsiksi. Nauti esimerkiksi tomaatti-paprika-vartaiden kanssa.

Syntyykö Lounais-Suomeen suurjäteyhtiö?

Eurajoki, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa selvittävät yhdessä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) kanssa, miten kunnat voisivat liittyä jätehuoltoyhtiön osakkaiksi.

Käynnissä on parhaillaan juridinen ja taloudellinen selvitys, jonka pohjalta kunnat pääsevät sopimaan LSJH:n kanssa pidettävissä kuntien välisissä neuvotteluissa liittymisen ehdoista vielä ennen kesää. Selvitykset eivät vielä sido kuntia mihinkään. Jokainen kunta päättää itsenäisesti liittymisestään syksyllä.

Yhdistymisselvityksessä mukana olevat kunnat haluavat järjestää asukkailleen monipuoliset jätehuoltopalvelut ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti. Esimerkiksi Rauman kaupunki tavoittelee yhdyskuntajätehuoltoon pitkän aikavälin ratkaisumallia. Uusikaupunki puolestaan haluaa toimia esimerkkinä Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa ja vähentää syntyvän jätteen määrää.

LSJH on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jolla on nyt 17 omistajakuntaa. Jos yhdistymisselvityksessä mukana olevat kunnat tekevät päätöksen liittyä jätehuoltoyhtiön osakkaiksi, yhtiön koko kasvaa aikaisintaan vuoden 2021 alusta.

”Uskon, että nyt tehtävien selvitysten myötä uudet kunnat huomaavat kuntayhteistyön merkittävät edut jätehuoltojärjestelyissä”, toteaa LSJH:n palvelujohtaja Jaana Turpeinen. Hän uskoo, että vuonna 2021 edellytykset kustannustehokkaaseen toimintaan kasvavat entisestään, kun Salon Korvenmäen ekovoimalaitos valmistuu.

Ekovoimalan ympärille innovaatioita

LSJH kertoi juuri uudesta yhteistyöhankkeesta, jolla parannetaan mahdollisuuksia vastata ilmastohaasteisiin jäte- ja energiahuollon avulla. LSJH, Lounavoima Oy ja Salon Kaukolämpo Oy solmivat huhtikuussa yhteistyösopimukset kolmen merkittävän jäte- ja energiahuollon kehityshankkeen käynnistämisestä.

Gasum Oy, LSJH ja Lounavoima selvittävät mahdollisuutta hyödyntää polttokelpoisen jätteen seassa olevaa biojätettä biokaasun tuotannossa. Aiheesta on käynnistetty teknistaloudellinen esiselvitys.

Vaikka biojäte saataisiin sekajätteestä teknisesti eroteltua niin, että sitä voisi käyttää biokaasun tuotannossa, tarvitaan jatkossakin biojätteen erilliskeräystä. Eli biojäte kannattaa tulevaisuudessakin lajitella mahdollisimman tehokkaasti omaan astiaansa jo jätteen syntypaikalla.

Quantitative Heat Oy, Salon Kaukolämpö ja Lounavoima puolestaan selvittävät, kuinka Korvenmäen ekovoimalaitoksen tuottama energia saataisiin varastoitua tehokkaasti syvälle kallioperään. Näin kesällä tuotettu lämpö saataisiin käyttöön talvella, kun sitä eniten tarvitaan.

LSJH, Lounavoima ja Qvidja Kraft Ab haluavat kääntää päästöt raaka-aineeksi. Kaatopaikkakaasu sisältää paljon rikkivetyä, mutta Qvidja Kraft on kehittänyt uutta teknologiaa, jonka avulla rikkivedystä on mahdollista saada biometaanin tuotannon raaka-ainetta. Qvidja Kraft selvittää samalla, voisiko kaasutusteknologialla tuottaa biometaania myös erilaisista jätemassoista.

”Yrityskumppaneillamme on kova tahto viedä innovatiivisia ratkaisujaan eteenpäin. Ekovoimalaitos luo valmistuttuaan kasvuympäristön ja synergiaa, joka tukee näitä tavoitteita. LSJH ja Lounavoima haluavatkin toimia kiertotalouden kasvualustana innovatiivisa ratkaisuja kehittäville yrityksille”, sanoo Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki.

Jauhesammuttimesta valaisin

Huoli luonnonvarojen riittävyydestä ohjaa taideteollisuuden tekijöitä, käsityöläisiä ja muotoilijoita etsimään uudenlaisia, aiempaa ekologisempia materiaaleja ja raaka-aineita.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ohjaavat Luova kiertotalous -hankkeessaan luovan alan, luonnonvara-alan ja tekniikan alan opiskelijoita ideoimaan ja kaupallistamaan bio- ja kiertotalousmateriaaleista valmistettuja, resurssiviisaita tuotteita ja perustamaan tuotteiden ympärille yrityksiä ja verkostoja.

”Kiertotalous on laaja käsite, josta jokainen oppilas nappaa oman juttunsa. Yksilölliset opinpolut korostuvat”, kuvailee vuoteen 2020 jatkuvaa hanketta vetävä projektipäällikkö Sirpa Vauhkala.

Opiskelijoiden tuotteita oli esillä Gradiassa pidetyssä Innovatiivista yrittäjyyttä -seminaarissa huhtikuussa. Trash designista inspiroitunut kalusteartesaani, käsityöntekijä Tuulia Nurminen oli tuonut näytille tekemiään valaisimia, jotka on valmistettu vaikkapa vanhoista jauhesammuttimista, ladon kattopellistä tai valurautakattilan kannesta.

”Olen jo 4–5-vuotiaana kerännyt talteen vanhoja muttereita. Käytän paljon sellaista materiaalia, joka muuten menisi metallinkierrätykseen tai jätteeksi”, yksittäiskappaleina kalusteita, valaisimia, piensarjoja ja taide-esineitä valmistava Nurminen kertoo.

Ekologisten materiaalien ei aina tarvitse olla jätettä. Uusia biopohjaisia materiaaleja on tullut markkinoille viime vuosina runsaasti. JAMKin projektityöntekijä Heidi Talvilahti kertoi uusista materiaaleista kuten Sulapacin kosmetiikka- ja elintarvikepakkauksissa käyttämästä, muovia korvaavasta biomateriaalista sekä OnBone Oy:n kehittämästä, puusta ja biohajoavasta muovista valmistetusta ja lämpömuovautuvasta kipsistä. Suomalais-australialainen laukkubrändi TAIKKA puolestaan käyttää Ananas Anamin kehittämää Pinatex-keinonahkaa, joka on valmistettu ananaksia prosessoivan elintarviketeollisuuden ylijäämästä.

http://luovakiertotalous.blogspot.com/p/hanke-esittely.html

Vuoreksen pioneeriasema avautui

Pirkanmaan Jätehuollon uusi jäteasema Tampereen Vuoreksessa aukesi asiakkaille toukokuun alussa. Kyseessä on edistyksellinen pilottikonsepti: digitalisaatiota ja sähköistä asiointia hyödyntävä jäteasema.

Vanhan jääkaapin hylkäämistä metsäautotielle ei voi enää perustella ainakaan sillä, etteikö jäteasema olisi auki. Vuoreksen jäte­asema on nimittäin auki silloin, kun asiakas itse haluaa. Itsepalveluasioinnissa käytetään verkkosovellusta osoitteessa jateasemat.fi. Asiakas rekisteröityy käyttäjäksi kännykkäsovelluksella, jolla saa portit ja ovet auki ja jolla voi maksaa maksulliset jätteet.

Itsepalveluasiointi on käytössä silloin, kun jäteasema ei muuten ole auki. Normaalisti jäteasema palvelee maanantaista perjantaihin kello klo 8–20 ja henkilökunta on paikalla kello 12–18.

”Vuoreksen jäteasema on Suomessa edistyksellinen pilottikonsepti. Uusia ratkaisuja voidaan jatkossa hyödyntää myös muilla jäteasemilla, ja asema kiinnostaa varmasti myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti”, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio.

Seinäjoellekin uusi kierrätysasema

Lakeuden Etapin nykyisen jäteaseman tilalle aletaan rakentaa uutta, digitaalisuuteen perustuvaa kierrätysasemaa. Elokuussa 2020 valmistuvalla asemalla voi asioida osin itsepalveluna 24/7 käyttämällä digitaalista mobiilisovellusta. Näin asiakas voi tuoda jätteet jäteasemalle silloin kun ne syntyvät ja hänelle parhaiten sopii. Henkilökohtaista palvelua saa aseman aukioloaikoina.

Uudella asemalla on entistä paremmat mahdollisuudet lajitella jätteet, esimerkiksi muovit, erilleen kierrätystä varten. Kierrätysasema on skaalattavissa ja laajennettavissa tarpeen mukaan.

Noin kolme miljoonaa euroa maksava kierrätysasema itsessäänkin tulee olemaan resurssiviisas ja energiatehokas. Energiana käytetään uusiutuvaa, osin omavaraista energiaa, maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Etappi selvittää juuri EAKR-rahoituksen turvin myös koko Seinäjoen Roveksen alueen yritysyhteisön mahdollisuuksia energiaomavaraisuuteen.

Kierrätysaseman rakentamisessa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja:

”Maarakennusmateriaaleina käytetään kierrätettyä betonimursketta ja Westenergyn jätevoimalan pohjakuonasta jalostettua maarakennusmateriaalia eli keinokiviainesta”, projektin johtaja, tuotantopäällikkö Ilkka Letonsaari Etapista kertoo.

Yli sata kiertotaloushanketta

Suomessa on toteutettu aivan viime vuosina reilusti yli sata kiertotalouteen liittyvää hanketta, osahanketta tai projektia. Tällä hetkellä meneillään on ainakin 75 kiertotaloushanketta.

Yksi suurimmista on Circwaste, kohti kiertotaloutta -hanke, jonka sisällä toteutetaan yli 20 osahanketta. EU:n LIFE IP -ohjelmasta osarahoitetun, yhteensä noin 11 miljoonan euron Circwaste-hankkeen toiminta keskittyy viidelle alueelle: Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan.

Circwaste-hankkeessa on samalla pidetty kirjaa muista kiertotalouteen liittyvistä hankkeista ja projekteista. Seuranta aloitettiin vuonna 2016, siis jo ennen Circwaste-hankkeen käynnistymistä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkija Tiina Karppinen.

Hanketietoja on saatu kerättyä etenkin sellaisilta alueita, joilla Circwaste-hanke itsekin toimii. Kiertotalousaiheisia hankkeita voi siis olla käynnissä vielä nyt laskettua enemmänkin, mutta tieto ei vain ole kantautunut hankkeiden kokonaismäärän kartoittajille.

Karppisen mukaan maaliskuun 2019 tilanteen mukaan Lounaisessa Suomessa eli Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on meneillään 20 kiertotalousaiheista hanketta. Keski-Suomessa kiertotaloushankkeita on käynnissä 10, Pohjois-Karjalassa seitsemän ja Etelä-Karjalassakin kahdeksan. Muualla Suomessa niitä on käynnissä kolmisenkymmentä, eli yhteensä 75.

”Luultavasti hankkeita on oikeasti vielä enemmän, emme vain ole ehtineet kuulla kaikista. On selvää, että aihe kiinnostaa nyt todella laajasti”, Karppinen toteaa.

Suomen ympäristökeskuksen koordinoima ja kymmeniä toimijoita yhdistävä Circwaste edistää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa.

Esimerkkejä Circwasten osahankkeista ovat mm. kierrätyspuistojen kehittäminen ja uusien kierrätystoimintojen kehittäminen, muovijakeiden uudelleenhyödyntäminen, ylijäämäruuan jakelun kehittäminen, biokaasun tuotanto, älykkäät hallintajärjestelmät ja teollisten symbioosien luominen.

Suomen ympäristökeskus tekee parhaillaan selvitystä siitä, kuinka voitaisiin alueellisesti mitata ja mallintaa meneillään olevaa siirtymää kiertotalouteen eri toimialueilla, Karppinen kertoi Kiertotalouden kirittäjät -seminaarissa Espoon Otaniemessä toukokuun alussa.

materiaalitkiertoon.fi

Lue nämä

Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018—2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia.

JULKAISTU: Suomen tulevaisuus­valiokunnan julkaisuna 1/2018

JULKAISIJA: Kirjoittajat Risto Linturi ja Osmo Kuusi.

KERTOO: Kerääkö jätteet huomenna robottiauto? Hakeeko ihminen tarvitsemansa harvinaiset metallit jatkossa asteroideilta? Erotteleeko bakteeri jätemateriaaleja? Korvaako nanosellu muovin? Säilyykö materiaalitieto kierrättäjälle lohkoketjun avulla? Esimerkiksi tällaisia tulevaisuuden visioita avaa tulevaisuusvaliokunnan julkaisu. Tekijät itse kuvailevat teostaan ”ehkä tärkeimmäksi radikaaleista teknologioista koskaan kirjoitetuksi kirjaksi.” Kirja pohtii tulevaisuusvaliokunnan arvion pohjalta teknologioiden kehitystä ja vaadittavaa lainsäädäntöä. Mietinnässä ovat myös teknologioista nousevat uudet ammatit. Kiertotalous on esillä esimerkiksi materiaalitalouden ja erottelutekniikoiden kautta. Tulevaisuudessa vaikkapa nanokoneet kykenevät erottelemaan raaka-aineita tavalla, johon ihminen ei taloudellisesti pysty, mikä vauhdittaa teollisia symbiooseja ja kierrätystä. Tavarat valmistetaan yhä useammin uusiomateriaaleista. Materiaalitutka näkee, mistä mikäkin on valmistettu.

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1%2B2018.pdf

Autoillen Euroopassa

JULKAISTU: 2019

JULKAISIJA: Autoliitto ry

KERTOO: Mietitkö kesälomareissua, mutta et tahtoisi lentää? Onko käytössäsi vähäpäästöinen kaasu- tai sähköauto? Autoliitto on koonnut vinkkejä heille, jotka suunnittelevat autoreissua Eurooppaan.

Kirja kokoaa kätevään pakettiin auto­matkailumääräykset ja -säännöt 35 maasta. Oppaasta voi tarkistaa esimerkiksi uudet liikennepolttoaineiden merkinnät ja sähköautojen latauspisteiden yhtenäiset merkinnät.

Yhä useampi maa ja kaupunki on ottanut käyttöön ympäristövyöhykkeitä. Näillä tiealueilla autoilua on säännelty päästöjen vähentämiseksi. Tiealueelle saatetaan vaatia ostamaan ympäristötarra, ja joillekin alueille runsaspäästöisillä autoilla ei ole lainkaan asiaa.

Ympäristövyöhykkeitä, ajorajoituksia ja päästötarravaatimuksia on käytössä ainakin Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Norjassa, Portugalissa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Tšekissä, Unkarissa ja Venäjällä.

Esimerkiksi Saksassa on ympäristövyöhykkeitä, joilla saa ajaa vain vihreällä tarralla merkityllä autolla. Muun muassa Hampuri on päättänyt kaduista, joilla ei vanhimmilla dieselautoilla saa enää ajaa.

”Saksaan oli viime vuonna perustettu jo lähes 60 ympäristövyöhykettä”, kertoo Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokon­autio-Hynninen. Viimeisimmät tiedot päivitetään Autoliiton sivuille.

https://www.autoliitto.fi/tiedote/autoillen-euroopassa-kirja-ilmestyy-jo-49-kerran