Tuotevalmistajat kaipaavat tiukempia standardeja uusiomuoveille – Laatu ja luotettavuus on brändeille tärkeämpää kuin pelkkä kierrätyksen määrä

Valkoisia paperidokumentteja lentelee mustassa taustassa
Facebooktwitterlinkedin

ChemSec-järjestön selvitys kertoo, että yritykset näkevät kierrätysmuovin käytön ohjeistuksessa ja työkaluissa puutteita, jotka estävät heitä hyödyntämästä uusiomuoveja haluamallaan tavalla.

Kuluttajatuotteita valmistavat yritykset haluavat tuntea käyttämänsä uusiomuovin alkuperäketjun esimerkiksi ympäristölaskelmia ja kuluttajaviestintää varten, mutta luotettavien tietojen saaminen uusioraaka-aineista ja niiden pitoisuuksista materiaalivirroissa on hankalaa.

Tämä selviää ChemSec-järjestön julkaisemasta selvityksestä, jossa kysyttiin useiden tunnettujen tuotemerkkien edustajilta muovien kiertotaloudesta. Tietohaasteiden lisäksi yritykset toivat esiin, että muovien kiertotaloutta hidastavat laatuhaasteet ja toiminnalliset ominaisuudet, hinta ja materiaalien saatavuusongelmat.

Mekaanisessa kierrätyksessä ongelmana ovat esimerkiksi haitta-aineet, ja ei-mekaaniset kierrätystekniikat taas ovat vielä usein kalliita ja energiaa kuluttavia. Ei-mekaanisen kierrätyksen ympäristövaikutuksia on myös vielä varsin hankala mitata.

Yritykset toivovat voivansa käyttää nykyistä enemmän uusiomateriaaleja, mutta selvityksen mukaan ne eivät aina koe esimerkiksi kierrätysmuovipitoisuuden seurantaan ja elinkaarilaskentaan tarkoitettuja työkaluja ja ohjeistuksia tarpeeksi luotettaviksi tai omiin tarpeisiinsa sopiviksi. ChemSecin mukaan yritykset arvostaisivat tiedon luotettavuutta enemmän kuin ”100 % kierrätettyä” -leiman saamista tuotteilleen ja ne haluavat myös pystyä viestimään kuluttajien suuntaan uskottavasti.

Ratkaisuksi yritykset kaipaavat esimerkiksi parempaa läpinäkyvyyttä tuotantoketjuilta sekä tiukempia ja selkeämpiä standardeja ja ohjeita muovien kiertotalouteen.

Massatasapaino-ohjeet tarkemmiksi

Kierrätysmateriaalivirtojen seurantaan voidaan käyttää esimerkiksi massatasapainoperiaatteeseen perustuvia menetelmiä. Tällaisilla alkuperäketjun seurantajärjestelmillä pidetään kirjaa prosesseihin tulevista ja niistä lähtevistä materiaaleista. Osassa menetelmistä aineet eivät ole fyysisesti jäljitettävissä, vaan järjestelmä perustuu ”laskennallisten kierrätysmuoviosuuksien” kauppaamiseen, jolloin yrityksen uusiomuovina ostama materiaali ei välttämättä fyysisesti sisällä kierrätettyjä materiaaleja. ChemSecin selvityksen mukaan monet yritykset kokevat tämän ongelmallisena.

Näiden menetelmien ohjeistus ja määritelmät ovat muovien kiertotalouden näkökulmasta vielä puutteellisia, ja erilaisten järjestelmien väleihin jää harmaita alueita, mikä voi johtaa harhaanjohtaviin sisältöväitteisiin, selvityksessä kuvataan. ChemSec esittää, että Ellen Mac Arthur -säätiön massatasapaino-ohjeistuksen päivittäminen olisi yksi askel eteenpäin.

“Jotta muovien kiertotalous voi kukoistaa ja jotta viherpesua voidaan välttää ja tuottaa aidosti kiertotalouden mukaisia tuotteita, täytyy raportissa kuvatut tuotevalmistajien esiin nostamat ongelmat huomioida”, sanoo Theresa Kjell, joka toimii vanhempana poliittisena neuvonantajana ChemSecillä ja osallistui selvityksen laatimiseen.

Vastaajina tunnettuja tuotebrändejä

ChemSecin selvitys toteutettiin kaksivaiheisesti. Ensin järjestö teki kyselyn, johon vastasi 26 eri sektoreilla toimivaa tuotevalmistajaa. Sen jälkeen kysymyksiin paneuduttiin vielä syvähaastatteluin, joita tehtiin kymmenelle yhtiölle. Vastaajien joukossa olivat esimerkiksi Ikea, LEGO, H&M, Mars ja Unilever.

ChemSec on riippumaton kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää kestävämpää kemikaalien käyttöä. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisäksi järjestö kehittää yrityksille työkaluja kestävämpiin kemikaaleihin siirtymisen avuksi. Se ylläpitää esimerkiksi SINlist-kemikaaliluetteloa ja kestävien kemikaalien osto- ja myyntipaikkaa Marketplacea.

Webinaari selvityksen tuloksista täällä.
Teksti: Katja Pulkkinen, Kuva: Scanstockphoto.

Facebooktwitterlinkedin