Arvio: Kiertotalouden tavoitteet eivät toteudu nykymallilla – Kiertotaloutta hidastavia rakenteita pitäisi purkaa

Kiertotalouden tavoitteita ei saavuteta nykyisillä toimilla. Näin varoittavat asiantuntijat, jotka arvioivat kaksi vuotta sitten tehtyä kiertotalouden strategista ohjelmaa.

Kiertotalouden strategisen ohjelman tavoitteet ovat sinänsä relevantteja ja kunnianhimoisia. Ohjelma tavoittelee resurssien tuottavuuden ja materiaalien kiertotalousasteen tuplaamista vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen olisi vähennyttävä.

Ohjelmassa ei kuitenkaan ole juurikaan toimia kiertotaloutta hidastavien rakenteiden purkamiseen.

Rahoittajat ja kuluttajat jäivät ulos

Kiertotalousohjelma aktivoi etenkin elinkeinoelämää ja kuntasektoria Kiertotalouden green deal -sopimuksen, Kiertotalous-Suomi-verkoston ja Circular Design -ohjelman kautta.

Rahoittajat ja kuluttajat ovat kuitenkin arvion mukaan jääneet ohjelman keskeisten hankkeiden ulkopuolelle.

Lainsäädäntö jarruttaa

Arvioinnissa tehtiin laaja sidosryhmäkysely, jonka tulokset kertovat karua kieltä kiertotalouden toteutumismahdollisuuksista.

Kyselyyn vastanneista peräti 60 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen lainsäädäntö ja säädösympäristö eivät tue kiertotaloutta. Lupaprosessit eivät ole toimivia.

Vain yhdeksän prosenttia vastaajista piti julkisia hankintoja kiertotaloutta tukevina, ja vain 12 prosenttia verotusta.

Rahoitusmarkkinat tai julkisen rahoituksen hankkeetkaan eivät tue riittävästi kiertotalousratkaisujen kehittämistä.

Vain ekoinnovaatiot hyvällä tasolla

Kiertotalousohjelman indikaattorien valossa Suomen kiertotalouden tila on Euroopan keskitasoa tai sitä heikompi.

Yhdeksästä indikaattorista vain yksi, ekoinnovaatiot, kertovat hyvästä suorituksesta.

Kuluttajille ja yrityksille suunnatut kiertotalousbarometrit eivät olleet vielä mukana arvioinnissa.

Mallia muiden kokemuksista

Kiertotalousohjelman jatkon kannalta olennaista on, kuinka hyvin ohjelma asemoituu valtion muihin strategisiin ohjelmiin.

Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi merkittäviä poliittisia päätöksiä.

Arvioinnin tehneet asiantuntijat suosittelevat päätöksentekijöille parlamentaarista työtä, joka kartoittaisi verotuksen, julkisten hankintojen rahoituksen ja sääntelyn keinoja ja tarpeita, esimerkiksi luonnonvarojen päästökaupan mahdollisuuksia ja EU-vaikuttamistyötä.

Circular Design -ohjelmasta kannattaisi tehdä pysyvä toimintamalli, joka edistäisi kiertotalouden liiketoimintamalleja.

Kiertotalouden seurannalle ja indikaattorityölle täytyisi turvata riittävät resurssit jatkossa.

Euroopan edelläkävijämaiden kokeiluista ja kokemuksista kannattaisi ottaa oppia. Esimerkiksi Ranska on ottanut käyttöön korjattavuusindeksin ja kieltänyt myymättömien tuotteiden hävittämisen. Alankomaissa on hinnoiteltu kalliimmaksi ne tuotteet, jotka aiheuttavat luontohaittaa.

Lue lisää politiikkasuosituksista.

Kiertotalouden strategisen ohjelman arviointihankkeen toteuttivat ympäristöministeriön toimeksiannosta Forefront Oy, Enact Sustainable Strategies ja KPMG Oy.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Ranska on ottanut käyttöön kiellon tuhota myymättä jääviä tuotteita. Suomen kiertotalousohjelmaa arvioineiden mukaan Suomen kannattaisi ottaa oppia muiden maiden kokeiluista.