”Ympäristö unohtui jätelaista”

25.9.2018

Jäteyhtiön edustaja kritisoi tuoretta jätelain muutosta ympäristövaikutusten unohtamisesta.

”Emme perusta tytäryhtiötä, vaan jatkamme kunnallisen yhtiön pelisäännöin.”

Näin toteaa Tuija Ahrikkala, Perämeren Jätehuollon toimitusjohtaja Torniosta kertoessaan, mitä heille tapahtuu, kun jätelain muutos siirtää osan kuntien vastuusta yksityisten hoidettavaksi ja rajoittaa kuntien mahdollisuuksia tarjota jätteenkäsittelypalveluita yrityksille. Muutos astuu voimaan tammikuun alussa. Markkinapaikan puolestaan pitäisi olla valmis syksyllä 2019.

”Reilu kolmannes suomalaisista, vajaat kaksi miljoonaa ihmistä, asuu alle 25 000 asukkaan kunnissa. Perämeren Jätehuolto, pieni alan toimija harvaan asutulta, pitkien välimatkojen seudulta, on hyvä esimerkki lainmuutoksen osalta. Yrityksen omistaa viisi kuntaa, ja toiminta rahoitetaan jätemaksuilla. Asiakaskuntia on kaksitoista, ja toiminta-alueena lähes koko Lappi. Alueella on kuusi jätteenkuljetusyritystä”, Ahrikkala toteaa. Hän puhui aiheesta Alma Talentin Lakimieskoulutuksessa elokuun lopussa.

Miten pelisääntöjen muutokset vaikuttavat jätehuoltoyhtiöiden toimintaan ja organisointiin?

”Sitä on vielä vaikea hahmottaa. Aluksi poistuu osa kuntavastuusta. Sosiaali- ja terveyshuollon jätteen asetelma ratkeaa, kun maakuntauudistus on valmis. Jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta eli markkinapaikka on kiinnostava. Miten jätteen haltijat löytävät sen ja tietävät olevansa velvoitettuja sitä käyttämään? Kentällä on paljon epätietoisuutta toiminnan ehdoista. Kuka on vastuussa tiedottamisesta?” Ahrikkala kysyy.

Voittoa tavoittelemattoman Perämeren Jätehuollon periaate on olla tekemättä mitään, mihin alueella on tarjolla yksityistä palvelua. Kierrätysastetta kasvatetaan biojätteellä valistaen ja tiedottaen asukkaita biojätteiden lajittelusta. Välimatkoista huolimatta kustannukset on pidettävä kohtuullisina.

Ahrikkalan mukaan yhtiö tarvitsisi realistisen käsityksen siitä, millaisia jätemääriä varten käsittelypalveluja olisi hankittava. ”Kilpailutammeko käsittelykapasiteettia myös yritysjätteen varalta? Jos ostamme liikaa kapasiteettia, joutuvatko kuntalaiset maksajiksi?” hän kysyy.

”Entä kustannukset jätemäärän pienentyessä? Infra on rakennettu 2007-2010, ja laskua maksetaan edelleen. Kiinteitä kustannuksia on vaikea pienentää”, Ahrikkala toteaa.

Jätteille kyytiä

Ahrikkala pelkää, että jatkossa keräysautot ajavat peräkkäin, toiset keräten kuntavastuujätteitä, toiset yritysjätteitä. Jätteet päätyvät kuitenkin yhä samoihin välivarastoihin ja käsittelypaikkoihin.

”Keräilykustannukset ja ajokilometrit kasvavat. Torniossa esimerkiksi on sopimusperäinen järjestelmä. Tulevaisuudessa siellä ajaa neljä keräysautoa peräkkäin. Kierrätysprosenttia pitäisi saada lisättyä, mutta kun teemme niin, aiheutamme negatiivisen ilmastovaikutuksen. Kemiin on tulossa sama tilanne”.

Ahrikkala harmittelee, että vaikka muutoksen tullessa hallitusohjelmaan sovittiin alueellisten erityispiirteitten huomioimisesta, niin ei tapahtunut.

”Tämä on ensimmäinen jätelain muutos, jolle en näe minkäänlaista ympäristöperustetta.”

Kuva Scanstockphoto. Jätelain tiuhat muutokset ovat herättäneet närää jätehuoltokentällä.