Virus haittaa ilmastoneuvotteluja

Facebooktwitterlinkedin

Ilmasto ja ympäristö hyötyvät hetkellisesti siitä, että koronavirus on vähentänyt liikenteen ja teollisen tuotannon päästöjä ympäri maailmaa. Pandemialla saattaa kuitenkin olla kauaskantoisia, haitallisia ilmastovaikutuksia. Virus on nimittäin vaikeuttamassa kansainvälistä ilmastoneuvottelutyötä.

”Joulukuun puolivälissä olimme vielä Madridissa ilmastokokouksessa. Nyt tästä samasta messukeskuksesta on tullut kenttäsairaala”, tiivistää Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä. Hän päivitti neuvottelujen tilannetta ympäristöministeriön maaliskuun lopussa pitämässä ilmastopolitiikkaa käsitelleessä webinaarissa.

Madridin ilmastokokouksen laihat tulokset jättivät paljon neuvoteltavaa COP26-kokoukseen, joka on tarkoitus pitää marraskuussa Glasgow’ssa. Siellä valtioiden päästövähennyssitoumusten kunnianhimoa olisi nostettava selvästi, jotta pystyttäisiin pysäyttämään hälyttävä lämpeneminen alle kahteen asteeseen, puhumattakaan Pariisin 1,5 asteen edellyttämistä toimista. Kaivataan myös kipeästi mittavia lisäyksiä kansainväliseen ilmastorahoitukseen.

Tämä kaikki vaatisi paljon neuvottelutyötä ennen Glasgow’ta, mutta fyysisten kokousten järjestäminen on nyt vaikeaa tartuntariskeistä, kokoontumiskielloista, rajojen sulkemisista ja lentojen peruuntumisesta johtuen.

”Nyt suurin epävarmuus liittyy koronaviruksen etenemiseen ja siihen, missä määrin pystytään hoitamaan kansainvälisiin ilmastoneuvotteluprosesseihin liittyviä kokouksia videokokouksina, puhelimitse ja kirjallisin menettelyin”, Honkatukia sanoo.

 

Etänä on vaikea rakentaa luottamusta

 

Huhtikuun loppuun suunniteltu Berliinin epävirallinen ministerikokous ollaan järjestämässä todennäköisesti videoyhteyksin. Viime vuonna juuri tämä kokous oli se, jossa Saksan liittokansleri Angela Merkel julisti Saksan olevan valmis sitoutumaan vuoden 2050 nettonollapäästötavoitteeseen. Merkel joutui maaliskuussa koronakaranteeniin.

”On erittäin epätodennäköistä, että Bonnin kesäkuun virkamiestason kokouksia pidettäisiin tuolloin. Ehkä ne siirretään alkusyksyyn tai hoidetaan muilla tavoin. Päätös tehdään ehkä vasta huhtikuussa”, Honkatukia sanoo.

Milanossa pitäisi järjestää Italian isännöimä pre-COP-kokous syys-lokakuun vaihteessa.

”Myös sen tilanne näyttää hyvin haasteelliselta. Kollegat eivät tällä hetkellä saa edes poistua kodeistaan.”

Jopa itse Glasgow’n kokouksen pitäminen on yhä epävarmempaa. Kukaan ei tiedä, missä määrin pandemia laantuu syksyä kohti.

Suomi on Chilen ohella toinen puheenjohtajamaa valtiovarainministereiden ilmastokoalitiossa. Ajatus oli, että koalitio kokoontuisi aina IMF:n ja Maailmanpankin kevät- ja syyskokousten yhteydessä. Nyt kevätkokoukset on siirretty virtuaalitapaamisiksi.

”Madridin ilmastokokouksessa nähtiin, miten epäluottamus maiden välillä lisääntyi. Se pitäisi saada palautettua, mutta se on hyvin vaikeaa, jos ei voida pitää fyysisiä kokouksia.”

 

Rahoitustuet hiilineutraalisuuteen

 

Rahoitusta olisi ohjattava vähähiiliseen ja ilmastokestävään kehitykseen, mutta tällä hetkellä maailman katse on pandemian aiheuttaman talouskriisin liennyttämisessä.

Ilmastoneuvottelijoita huolestuttaa, mitä tapahtuu, kun talous lähtee jälleen kasvuun koronaviruksen pahimman kriisin jälkeen. Kuinka maat käyttävät talouden ja työllisyyden elvytysrahoituksensa?

”Tilanne pitäisi kyetä käyttämään niin, että lähdettäisiin tukemaan vähähiilistä toimintaa”, Honkatukia korostaa.

Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen kertoo, että Sitra on juuri julkaissut listan keinoista, joilla taloudellista toipumista voidaan tukea niin, että samalla vahvistetaan siirtymää hiilineutraalisuuteen.

 

Kuva: Elina Saarinen. Ilmastolakot ovat aktivoineet varsinkin nuoria. Ennen pandemiaa nuoret osoittivat ilmaston puolestaan mieltään ympäri maailmaa, myös Suomessa.

Facebooktwitterlinkedin