Vientibisnestä polttavien ongelmien ratkaisemisesta

Facebooktwitterlinkedin

15.1.2015

Maailma on siirtymässä uuteen, resurssitehokkuutta korostavaan ajatteluparadigmaan, kiertotalouteen. Millainen rooli tässä on Suomella ja suomalaisilla yrityksillä?

”Kasvua voidaan synnyttää niin, että luonnonvaroja käytetään vähemmän. Kiertotalous on se moottori, jolla talouskasvun ja hyvinvoinnin sopeuttaminen maapallon kantokykyyn tehdään. Suomella on kaikki voimavarat sen tuomien bisnesmahdollisuuksien realisoimiseksi, mutta tämä edellyttää isoa ajattelutavan muutosta ja esteiden purkamista”, Sitran yliasiamies Mikko Kosonen sanoi avatessaan Sitran suuren Kiertotalous Suomessa -tapahtuman Kaapelitehtaalla 13. tammikuuta.

Ennennäkemätön tapahtuma moninkertaisti suomalaisen kiertotalouskeskustelun. Tapahtuma kokosi Kaapelitehtaalle yli kuusisataa yritysjohtajaa, asiantuntijaa ja kansanedustajaa. Tapahtuma videoitiin livenä netissä ja se aktivoi suomalaiset sosiaalisen median kanavissa.

Sitra arvioi Ellen MacArthur Foundationilla teettämänsä selvityksen pohjalta, että kiertotalouden uusiin liiketoimintamalleihin siirtyminen tarkoittaa pelkästään Suomessa vähintään 1,5 – 2 miljardin euron arvonlisää.

Ellen MacArhtur Foundationin johtaja Joss Blériot muistutti materiaalien hinnan nousutrendistä ja siitä, että viiden vuoden päästä maapallolla asuu jo kolme miljardia keskiluokkaista kuluttajaa. Kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä.

”Kiertotalous ei ole vain kierrätystä, jota suurempi arvo muodostuu tuotteiden keräämisestä, uudelleenkäytöstä ja uudelleenvalmistuksesta sekä näitä tukevista palveluista ja infrastruktuurista.”

Sitra nostaa kiertotalouden kuluttajalähtöiset liiketoimintamallit uudeksi avainalueekseen, joka käynnistyy maaliskuussa. Mari Pantsar-Kallio kertoi, että se tulee jatkamaan teollisissa symbiooseissa ja resurssiviisaissa alueissa identifioituja parhaita käytäntöjä.

Resurssitehokkuudesta pakko

Hallitusammattilainen Kirsi Sormunen ja Outotecin Pertti Korhonen uskovat, että Suomen kannattaisi hyödyntää osaamistaan ja vahvuuksiaan maailman polttavien ongelmien ratkaisemisessa ja kehittää tästä vientibisnestä.

”Kaikkein kriittisimmät raaka-ainepulat tulevat olemaan ravinteikkaissa viljelysmaissa ja puhtaassa vedessä. Meillä on molemmissa paljon osaamista, jota voisimme viedä”, Sormunen sanoi.

”Maapallo ei vain kestä nykymenoa. On astuttava uuteen paradigmaan rohkeasti, koska kiertotaloudesta ja resurssitehokkuudesta tulee välttämätön pakko”, Korhonen sanoi ja ihmetteli, miksi Suomen ambitiot ovat tässä niin paljon heikompia kuin muiden Pohjoismaiden.

Paneelikeskusteluun Korhosen ja Sormusen kanssa osallistuneet kansanedustajat näkivät syitä kuntapäättäjien haluttomuudessa ottaa käyttöön uusia ratkaisuja.

”Kiinassa loppuu 20 vuodessa puhdas vesi. Suomessa on otettava käyttöön edelläkävijäteknologiaa. Julkisia hankintoja vaivaa rohkeuden puute”, Ville Niinistö sanoi ja mainitsi yhtenä esteenä myös kunnallisten jäteyhtiöiden ja jätteenpolton jätemarkkinadominanssin.

Harri Jaskari ehdotti jopa Sitran perustavan ”virkamiesten uskallusrahaston”, joka takaisi investoinnit koelaitoksiin siltä varalta, että tekniikka ei toimikaan.

Osanottajat toivoivat lainsäädännön purkavan esteitä ja edistävän kehitystä, jossa jätteistä tehdään tuotteita ja hyödynnettäviä raaka-aineita.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoi, että tämä työ on reippaassa vauhdissa. Esimerkiksi Lauri Tarastin johtama ryhmä kokoaa helmikuun loppuun mennessä konsteja ympäristölupaprosessien vauhdittamiseen.

Yritykset eturintamassa

Sitran tapahtumassa kävi ilmi, että suomalaiset yritykset ovat jo voimalla mukana kiertotalousbisneksessä.

Neste Oilin Matti Lievonen muistutti yhtiön olevan maailman suurin kiertotalouden harrastaja biopolttoaineissa: ”Viisi vuotta sitten raaka-aineistamme 95% oli palmuöljyä. Nyt meillä on 13 erilaista raaka-ainetta ja yli 60% niistä muodostuu jätteistä ja rasvatisleistä. Uusiutuvien kolmen miljardin euron liikevaihdosta yli kaksi miljardia tulee jo kiertotaloudesta.”

Johtaja Esa Laurinsilta kertoi, että resurssitehokkuus on UPM:n biofore-strategian ytimessä.

”Meillä on valtavasti mahdollisuuksia kehittää entistä arvokkaampia tuotteita sivuvirroista ja vähentää edelleenkin kaatopaikalle menevän jätteen määrää.”

Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs huomautti, että betonin kierrätysaste Suomessa on 80%: noin miljoona tonnia betonia kiertää. Rudus kierrättää tästä puolet. Rudus kierrättää vuosittain myös 100 000 tonnia lentotuhkaa ja kerää valtakunnallisesti ylijäämämaa-aineksia hyötykäyttöön. Rudus on myös mukana luonnon monimuotoisuuden edistämisohjelmassa.

Kemiran VP Päivi Jokinen kertoi 23% yhtiön raaka-aineista tulevan teollisuuden sivuvirroista. Kemira on fokusoitunut vesi-intensiivisiin teollisuuksiin, mikä tarkoittaa kiertotaloudessa toimimista monella tapaa. Esimerkiksi jätevesistä voidaan ottaa talteen hyviä raaka-aineita fosforista pigmenttiin.

”Ihmettelen, miksei vielä ole kehitetty Euroopan Fosforinkeräys Oy:tä, kun tiedetään, että Eurooppa on täysin tuontifosforin varassa ja samalla liika fosfori rehevöittää vesistöjämme?” Jokinen kysyi.

Facebooktwitterlinkedin