Uusi sairaala matkii ihmiskehon taloudellisuutta

Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy

28.4.2017

Sisään vain se mitä tarvitaan, ulos mahdollisimman vähän jätettä. Jyväskylään nousee uusi sairaala, joka ottaa vaikutteita ihmiskehon materiaalitehokkuudesta.

Uusi sairaala -projektin projektijohtaja Mikko Jylhä ja projektikoordinaattori Kia Paasivirta leväyttävät valtavan pohjapiirroksen kirjaimellisesti puhtaalle pöydälle.

Hahmotelman mukainen, 250 metriä pitkä ja 100 metriä leveä, 8-kerroksinen uusi keskussairaala tulee vuonna 2020 korvaamaan Jyväskylän Kukkumäessä nyt toimivan Keski-Suomen keskussairaalan. Kun nykyisessä sairaalassa toiminnot ovat hajautuneet yhdeksään erilliseen rakennukseen, uudessa sairaalassa kaikki saadaan kompaktisti yhteen.

Uuden sairaalan rakentaminen tarkoittaa, että kaikki voidaan suunnitella alusta pitäen järkevimmällä mahdollisimmalla tavalla – myös jätehuolto. Sairaalan suunnittelijat miettivät nyt, kuinka uudessa sairaalassa syntyisi mahdollisimman vähän jätettä ja kuinka jätelogistiikka sairaalan sisällä toimisi tehokkaimmin.

Ensin on selvitettävä nykysairaalan jätehuoltotilanne ja testattava uusia ideoita. Tätä työtä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tekee osana EU:n Life + -ohjelmaan hyväksyttyä Circwaste-hanketta.

Putket kuin suonet

Jylhä seuraa sormellaan pohjapiirustuksessa kulkevia linjoja. Uuden sairaalan kolmessa ylimmässä kerroksessa sijaitsevat 12 vuodeosastosiipeä ovat kiinni pääkäytävässä vähän kuin kylkiluut selkärangassa.

Potilas-, henkilöstö- ja logistiikkahissit kulkevat kerrosten väliä kuljettaen ihmisiä ja tavaraa oikeisiin paikkoihin. Kompaktin suunnittelun ansiosta pääosa liikenteestä kulkee uudessa sairaalassa vertikaalisesti, ylös ja alas. Hissit sijaitsevat logistisesti hyvin, vuodeosastojen välisellä yhdyskäytävällä. Muutos tulee olemaan merkittävä: Nykysairaalassa esimerkiksi potilaskuljettajat saattavat kulkea noin kahdeksan kilometriä työvuoron aikana.

Energiajätteet tulevat kulkemaan osastoilta alimman kerroksen jätehuoneeseen ja puristimille imuputkia pitkin – kuin verisuonistossa. Jokaisessa kerroksessa osastojen vieressä pääkäytävillä on kolme jätehuonetta. Siellä seinässä on luukku, josta jätesäkki lähetetään matkaan. Paineilma hoitaa kuljetuksen, eikä roskapussiin tarvitse enää koskea ihmiskäsin. Imuputkijärjestelmän toimittaja kilpailutettiin hyvissä ajoin, jotta toimittaja pääsee mukaan suunnittelutyöhön. Kisan voitti Envac Finland Oy.

Biojätettä ei osastoilla juurikaan synny. Ruoantähteet kulkeutuvat tarjottimien mukana takaisin tuotantokeittiöön, jossa on oma järjestelmä biojätteitä varten. Ruoka lämmitetään ateriakohtaisesti vasta osastolla tarjoiluvaunussa, mikä minimoi ruokahävikkiä.

Henkilökunta näkee paikan päällä, montako ateriaa tarvitaan. Ylijääneet ateriat säilyvät kylmässä seuraavaa tarjoilua varten.

Miten nyt?

Muita jätevirtoja varten jätehuoneissa on omat astiansa syntyvälle jätteelle. Mutta millaisia astioita tullaan tarvitsemaan ja minkälaisille jätevirroille? Tämän määrittelemisessä tulee avuksi vuoden alussa käynnistynyt Circwaste-osahanke, jonka kokonaisrahoitus on 260 000 euroa. EU:n Life + -rahoituspaketti kattaa 60 prosenttia selvitystyön kustannuksista, 40% tulee Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä.

Sairaanhoitopiiri kartoittaa, millaisia jätemääriä ja jätejakeita syntyy nykyisessä sairaalassa ja arvioi, miten määrät voivat muuttua uudessa sairaalassa. Sairaanhoitopiiri kokeilee ja kehittää uusia toimintamalleja jätteen keräämiseen, lajitteluun ja kuljetuksiin ja testaa niitä.

Esiselvityksen perusteella nykysairaalassa syntyy vuosittain noin 1360 tonnia jätettä. Noin 42 prosenttia menee kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön, polttoon 51 prosenttia, loppukäsittelyyn noin 3 prosenttia ja loput hyödynnetään muuten.

Merkittävä tuoteryhmä ovat nykyään puiset kuormalavat, joilla tavarantoimittajat tuovat tarpeistoa sairaalaan. Jätteissä on myös paljon muunlaista pakkausjätettä. Terveydenhuollon erityisjätteet kuten eettiset jätteet ja viiltävät ja pistävät jätteet ovat oma luokkansa, samoin lääkejäte.

Jylhä kertoo, että sairaala aikoo kokeilla esimerkiksi erilaisia keräysastioita. Yhteistyössä apteekkien kanssa henkilöstö miettii vaihtoehtoja lääkejätteiden lajitteluun. Esimerkiksi jos lääkeampulleihin ja liuospulloihin kehitettäisiin automaattinen pesutapa, syntyisikin erikoiskäsittelyn vaativan lasijätteen sijasta puhdasta lasijätettä, joka kelpaisi kierrätykseen.

Ei keskusvarastoa

Merkittävin jätettä vähentävä ratkaisu tulee kuitenkin liittymään uuden sairaalan materiaalivirtaperiaatteeseen. Aivan kuten ihmiskeho käyttää juuri oikean määrän tarvitsemiaan ravintoaineita, uusi sairaalakin pyrkii ottamaan sisään vain tarpeellisen.

Hankinnoissa tuotevalikoimaa pienennetään, jotta tuotehukka vähenee. Uuteen sairaalaan ei tule lainkaan keskusvarastoa. Sen sijaan, että jättimäiset paketit vaikkapa suojahansikkaita tuotaisiin varastoon, purettaisiin ja vietäisiin sitten kullekin osastolle, sairaala ottaisi vastaan rullakon, jonka tarvikemäärä on optimoitu juuri tiettyä osastoa varten. Näin pakkauksia ei tarvitse purkaa, vaan rullakko nousee hissillä ja on suoraan valmis vuodeosaston hoitotarvikevarastoon.

Inventaariojärjestelmä muistuttaa nykyistä lääkevarastointia, jossa on hyvin tarkka tilinpito. Kun varastosta otetaan tuote, sen viivakoodi luetaan. Näin IT-järjestelmä pysyy jatkuvasti ajan tasalla varaston koosta, eikä hoitologistikkojen tarvitse tehdä manuaalista inventaariota. Järjestelmä tietää myös, onko jokin erä lähellä erääntymispäivää.

”Näin minimoidaan varaston hävikki ja vähennetään sekä jätteitä että kustannuksia”, Jylhä tiivistää, taittelee pohjapiirrustuksen mukaansa ja paljastaa taas puhtaan pöydän.