Tutkimus: Kiertotalous kasvattaisi taloutta luultua enemmän

3.5.2016

Suomen vuotuinen bruttokansantuote kasvaisi varovaistenkin arvioiden mukaan 0,6 prosenttia enemmän kuin nykymallilla, jos Suomi siirtyisi lineaarisesta, ylikulutukseen pohjautuvasta taloudesta kestävien materiaalivirtojen kiertotalouteen.

Kiertotalouden vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn ja talouskasvuun tutkinut KIVIKI-hanke julkaisee raporttinsa toukokuun puolessa välissä. Tutkijat esittelivät alustavasti tuloksia huhtikuun lopussa ympäristöministeriössä.

”Kansantuotteen kasvu tulee siitä, että tuottavuus parantuu, kun resursseja hyödynnetään entistä paremmin. Kansantuote kasvaa vuodessa 0,1 – 0,6 prosenttia verrattuna perusuraan. Yhteisvaikutus on suuri vuoteen 2030 mennessä”, toteaa dosentti Juha Honkatukia VTT:ltä.

Kiertotalouteen siirtymiseksi on kehitettävä puhdasta ja energiatehokasta teknologiaa. Hallituskauden aikana tähän vaadittaisiin yli puolen miljardin euron investoinnit. Investoinnit muuttavat tuotanto- ja kulutusrakennetta aiempaa tehokkaammaksi ja luovat uusia työpaikkoja.

”Talouden potentiaali on suurempi kuin aikaisemmin on arvioitu, eikä sitä pystytä edes tarkkaan arvioimaan. Merkittävää on, että saadaan Suomeen uusia, korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotka toteuttavat kiertotalouden periaatteita”, KIVIKI-hankkeen vetäjä, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta huomauttaa.

Kiertotalous näyttäisi tuottavan positiivisen vaikutuksen koko kansantaloudelle, vaikka tietyt sektorit voittavat ja toiset taas häviävät. Myös ympäristö hyötyisi: kansantalouden hiilijalanjälki pienenisi 1,4 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöt eivät kotimaassa automaattisesti vähene.

”Ympäristöhyötyjä syntyy, kun haitalliset materiaalikierrot korvataan haitattomilla. Mutta kun taloudellinen aktiviteetti lisääntyy, myös päästöt lisääntyvät”, Seppälä sanoo ja muistuttaa, että luonnonvarojen kulutuksen radikaali vähentäminen edellyttäisi toimintatapojen ja tuotannon perusteellista muutosta, jollaista ei ole nyt näköpiirissä.

Kiertotalouden ohjauskeinoja tutkinut Helena Valve Suomen ympäristökeskuksesta toteaa, että tuotepolitiikka on kiertotalouden ytimessä. Nyt ohjauskeinot kohdistuvat lähinnä kiertotalouden ulkokaarelle, jätepolitiikkaan. Sen sijaan ei ole juurikaan keinoja siihen, että jo käyttöön otetut materiaalit kannattaisi pitää mahdollisimman kauan käytössä.

”Kiertotalous pitää nostaa elinkeino- ja investointipolitiikan perustaksi, jos muutosta todella halutaan”, Valve korostaa.

Julkisilla hankinnoilla voisi synnyttää uusioraaka-aineille markkinapohjaista kysyntää. Ympäristöluvituskin voisi edistää teollisia symbiooseja.

KIVIKI-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä sanoi hankkeen poikivan todennäköisesti jatkohankkeita.

”Työ jatkuu”, hän lupasi.