Turku uudelle kartalle

Turussa tehdään ensimmäistä kaupunkitason suunnitelmaa eli tiekarttaa siihen, miten koko yhteiskunta voi siirtyä kiertotalouteen

”Lasten ja aikuisten reaktiot olivat aluksi vähän ristiriitaisia. Mutta kun kokeilu päättyi, lieroista ei enää haluttu luopua”, erikoissuunnittelija Jaana Itälä-Laine Valoniasta kertoo.

Matokompostorit, joilla pystyi konkretisoimaan niin ruuan maatumista kuin sitä, että jotkut materiaalit eivät hajoakaan, olivat osa Sateenkaari Koton ja Valonian ”Multaa ja mukuloita”-hanketta. Sen tiimoilta on nyt valmistunut oppimateriaali, jonka neljän eri oppimispolun avulla päiväkotilapset ja alaluokkalaiset voivat perehtyä ruokajärjestelmiin ja ravinnekiertoon.

”Ideana on tietenkin, että lapset opettavat uusia kiertotalouden käytäntöjä myös vanhemmille”, Itälä-Laine naurahtaa.

Kunnallisvaaleihin kättä pitempää

Multaa ja mukuloita on yksi Turun alueen 700 hankkeesta, yrityksestä tai toimijasta, jotka liittyvät kiertotalouteen. Nämä kartoitettiin alkuvuonna 2019, esiselvityksessä Circular Turku -tiekarttaa varten.

Parhaillaan valmisteilla oleva tiekartta tulee olemaan kaikkien aikojen ensimmäinen kaupunkitason suunnitelma siitä, miten yhteiskunta voi siirtyä kiertotalouteen. Turku vetää ja Sitra tukee työtä, joko ulottuu laajemminkin Varsinais-Suomeen ja jolla on myös kansainvälistä taustaa.

”Kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä ilmasto- ja kestävyysnäkökulmasta. Suorat kasvihuonepäästöt ovat puolet Turun alueen ekologisesta jalanjäljestä, toinen puoli tulee kulutuksesta. Kiertotalous on tapa tehdä kulutuksesta kestävää ja päästä pois luonnonvarojen tuhlaamisesta. Samalla se synnyttää aivan uudenlaisia innovaatioita ja verkostoja — työtä ja hyvinvointia”, Risto Veivo miettii. Hän on Turun kaupungin ilmastopolitiikan kehittämispäällikkö.

Turku kirjasi vuonna 2018 strategiaansa, että kaupunki sitoutuu tavoittelemaan jätteettömyyttä, päästöttömyyttä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä toteuttamaan nämä resurssiviisauden periaatteet vuoteen 2040 mennessä. Kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuonna 2029 ja tämän jälkeen ilmastopositiivinen alue negatiivisilla nettopäästöillä.

Tiekartan ensimmäisen luonnoksen on tarkoitus valmistua tämän vuoden syksyllä, lopullisemman version keväällä 2021. Tällöin sitä voitaisiin hyödyntää myös kunnallisvaaleissa keskustelujen pohjana.

Tiekarttatyön keskeisiä teemoja ovat ruokajärjestelmät ja ravinnekierrot, energiajärjestelmä, rakentaminen ja kiinteistöt, liikenne & logistiikka sekä vesikierrot.

Voimalaitostuhkat sideaineiksi

Ruoppaajat ovat töissä Turun sataman edustalla. Ruoppausmassoja ei saa enää läjittää mereen, mutta tulevaisuudessa niitä saatetaan käyttää esimerkiksi uuden rakennettavan asuinalueen, Lauttarannan, maapohjana.

Tässä voi olla apuna CircVol 6Aika -hanke, yksi Circular Turun rakentamisen ja kiinteistöjen teema-alueen kumppaneista. Siinä kootaan toimijaverkosto yrityksistä, korkeakouluista sekä julkisen sektorin edustajista ja haetaan heidän kanssaan uusia ratkaisuja teollisuuden suurivolyymisten sivuvirtojen hyödyntämiseen infra- ja maarakentamisessa.

CleanTurku-kärkialan erityisasiantuntija Reeta Huhtinen Turku Science Parkista kertoo, että tavallisesti ruoppausmassojen stabiloinneissa – tiivistämisessä ja kovettamisessa – käytetään avuksi sementtipohjaisia sideaineita.

Turun alueella selvitetään, voitaisiinko nämä aineet korvata osittain tai täysin kiertotalouden mukaisilla ja CO2-päästöiltään vähäisemmillä uusiosideaineilla, muun muassa voimalaitostuhkilla ja jätekipsillä.

CircVol-hanke on osa Turku Science Parkin CleanTurku-kärkialaa, jonka tavoite on edistää alueen yritysten kierto- ja biotalouden mukaisen liiketoiminnan kasvua. CleanTurku toteuttaa kiertotalousprojekteja yhdessä yritysten, korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden kanssa.

”Parhaillaan yritykset tekevät korkeakoulujen ja kansallisten tutkimusorganisaatioiden kanssa ruoppausmassojen stabilointiin liittyvää kenttäkoetta Naantalin Matalahdella.”

Ihminen edellä

Circular Turku -tiekarttatyön projektipäällikkö Liisa Lahti Turun kaupungilta kertoo, että karttaa tehdään ihmiset, teot ja toiminta edellä.

”Turun seudulla on jo tehty valtavasti hyvää työtä kiertotalouden edistämiseksi, me jatkamme tätä. Keskeistä on työskennellä yhdessä eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa, ja yhdistää osaamista ja tekemistä eri toimialoilta. Tiekartta ei tule olemaan mikään lopullinen totuus eikä sitä tehdä valmis suunnitelma edellä, vaan sisältöjä työstetään koko ajan alueen toimijoiden kanssa.”

Tehtävässä auttavat myös verkostot ulkomailla ja kotimaassa. Kansainvälisiä verkostoja ovat esimerkiksi ICLEI – Local Goverments for Sustainbility sekä Green Circular Cities, kotimaiset FISU-kunnat (Finnish Sustainable Communities) ja HINKU-kunnat (kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat).

”Olen melkeinpä päivittäin yhteyksissä esimerkiksi ICLEI-partnereihimme Bonnissa ja Japanissa. Kaikkea ei todellakaan tarvitse keksiä itse, kun verkostojen kautta löytää nopeasti hyviä käytäntöjä Suomesta ja ympäri maailmaa.”

Lahden mukaan ihmislähtöisyys mahdollistaa sen, että teorioista ja suunnitelmista voi tulla totta ja että hyvät toimintamallit leviävät Suomessa ja maailmalla.

”Paperin monistaminen on helppoa ja yksioikoista, toimintamallin ei. Ryhdymme toimeen, mikäli näemme hyödyn ja innostumme tekemisestä. Insinöörinäkökulman ja prosessien ohella toivoisinkin, että panostamme yhdessä siihen, miten voimme auttaa toisiamme tekemään työmme ja projektimme paremmin, ja miten mahdollistamme sen, että jokainen voi olla mukana luomassa itselleen mielekästä asuinseutua”, Lahti sanoo.

Huomio koko maakuntaan

Tiekarttatyössä on mukana myös Valonia, Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio.

Toimialapäällikkö Riikka Leskinen huomauttaa, että nykyinen tiekarttatyö jatkaa osaltaan aikaisemmin laadittua maakuntatason tiekarttaa. Kaupunkitason tiekartassa on tietenkin mukana paljon myös alueellisia elementtejä.

”Esimerkiksi liikenteen ratkaisut eivät rajoitu vain yhteen kaupunkiin, vaan laajemmalle alueelle. Samoin ruokaa tuotetaan ja sitä jalostavia yrityksiä on eri puolilla maakuntaa.”

Leskisen mukaan Valonia on asiantuntijaorganisaationa ollut muun muassa mukana tunnistamassa alan toimijoita. Valonialla on paljon asiantuntemusta myös esimerkiksi osallistamisesta ja viestinnässä.

”Tärkeää on kertoa ihmisille siitä, että he eivät ole yksin valintojensa kanssa, vaan kiertotaloutta edistetään kunnissa monin tavoin.”

Puhdasta vettä ja puhdasta energiaa

Vesikiertojen teema-alueella Turun ylpeydenaiheisiin kuuluu Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo.

Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Mirva Levomäki kertoo, että samalla, kun seutukunnan jätevedet käsitellään tehokkaasti, syntyy myös ympäristöystävällistä energiaa.

”Kakolan puhdistamolla tehdään yhteistyössä Turku Energian ja Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n kanssa lämpöpumpuilla kaukolämpöä jäteveden hukkalämmöstä, mikä jäisi muuten hyödyntämättä. Samalla syntyy myös kaukokylmää viilennykseen. Puhdistamokokonaisuus tuottaa energiaa yli kymmenen kertaa enemmän kuin se käyttää.”

Kakolan lämpöpumpuilla tehdään yli kymmenesosa Turun seudun kaukolämmöstä.

Myös syntyvä liete hyödynnetään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

”Gasum Oy tekee siitä nesteytettyä biokaasua tieliikennekäyttöön, maanparannusaineita sekä typpiravinteita End of Waste -statuksella teollisuudelle”, Levomäki muistuttaa.

Lisätietoja: https://www.turku.fi/en/news/2020-03-02_how-kick-start-circular-transition-learnings-circular-turku

Kohti ilmastopositiivista kaupunginosaa

Energiajärjestelmien teema-alueella Turussa tapahtuu tällä hetkellä paljon esimerkiksi ylioppilaskylässä.

Turun Ylioppilaskyläsäätiön kiinteistöinsinööri Joonas Rantala kertoo, että alueelle valmistui viime vuonna korttelin kokoinen, kukan mallinen asuntokohde nimeltä Aitiopaikka.

”Aitiopaikan katolla on 500 aurinkopaneelia, jotka tuottavat sähköä ajoittain myös naapurirakennusten käyttöön. Lisäksi rakennuksen alla oleva maalämmön keräysalue tuottaa lämpöä viereiselle Ikituuri-rakennukselle.” Aitiopaikka itse lämpenee kaukolämmöllä. Turun seudun kaukolämmöstä jo 80 prosenttia tehdään uusiutuvilla polttoaineilla ja tuotantomuodoilla, osa siitä tehdään esimerkiksi lämpöpumppujen avulla Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla jäteveteen sitoutuneesta lämmöstä.

Lisäksi ylioppilaskylään ollaan nyt rakentamassa kokonaista ilmastopositiivista kaupunginosaa EU:n Horisontti 2020 Lighthouse -hankkeessa, kotimaisten ja kansainvälisten partnereiden avustuksella. Tällöin alueella pystytään sitomaan enemmän hiiltä kuin sitä pääsee ilmakehään.

”Apuna on uusi puhdas teknologia. Mutta lisäksi tarvitaan tietenkin kaikkien alueen asukkaiden panosta, muun muassa järkevää energiankäyttöä, kierrätystä ja kiertotaloutta. Alueen asukkaat, opiskelijat, ovat näihin asioihin jo valmiiksi erittäin sitoutuneita”, Rantala miettii.

Mikä Circular Turku?

Turun tavoitteena on siirtyä kiertotalouteen vuoteen 2040 mennessä.

Parhaillaan kaupungissa valmistellaan tiekarttaa, joka opastaa, miten siirtyminen voidaan tehdä.

Hankkeen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat kansainvälinen ICLEI-verkosto (Local Goverments for Sustainbility), Sitra, Valonia (Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio) sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yhteydessä toimiva Tulevaisuuden tutkimuskeskus.

Kuvat: Turun kaupunki, Valonia/ Miriam Sewón, Turun seudun puhdistamo Oy, TYS ja Turku Science Park. Tiekartan ensimmäinen versio valmistuu huhtikuun 2021 kunnallisvaaleihin. Hankkeessa on tunnistettu Turun alueelta 700 erilaista kiertotaloustoimijaa, joita aktivoidaan mukaan työhön.

Teksti: Matti Välimäki