Tukitaan muovien vuoto – nyt!

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Merten täyttyminen muovimoskasta on saanut kansainvälisen yhteisön heräämään. Jätehuoltosektori julkisti oman ohjelmansa muovijätevuotojen pysäyttämiseksi. Teollisuus kaavailee uutta, kiertoihin perustuvaa muovitaloutta.

 

Elina Saarinen

 

”Merten ja vesistöjen muovijäteongelmasta on tullut ilmastonmuutoksen kaltainen globaali kriisi. Sillä on vakavia seurauksia ekosysteemeille ja se on saanut planetaariset mittakaavat”, toteaa kansainvälisen jätehuoltoalan kattojärjestön ISWAn presidentti Antonis Mavrapoulos.

Järjestö aikoo tehdä muovijätteen pysäyttämisestä ykkösprioriteetin. ISWA julkaisi vastikään raportin ja toimenpideohjelman (Prevent marine plastic litter – now!), jolla se kutsuu jätehuoltoalan toimijat nopeisiin toimiin yhteistyössä tuotannon, muoviteollisuuden, poliitikkojen ja lainsäätäjien, rahoituslaitosten, järjestöjen ja kuluttajien kanssa.

”Nopein tapa vähentää meriin päätyvää muovijätettä on investoida maailman jätehuolto- ja kierrätysjärjestelmiin, etenkin alhaisen tulotason maissa. Se antaa aikaa, jota tarvitaan, jotta tuotantoketjut ja muoviteollisuus ehtivät kehittyä kohti kiertotaloutta”, Mavrapoulos totesi ISWAn maailmankongressin avajaisissa Baltimoressa syyskuussa.

 

Stop roskaamiselle

ISWA on perustanut aihetta vetämään asiantuntijaryhmän, jonka johtaja, Leedsin yliopiston professori Costas Velis, näkee nykyisessä muovitaloudessa ja jätehuoltojärjestelmässä perustavanlaatuisia vikoja:

”Maailmassa on kaksi tai kolme miljardia ihmistä, joilla ei ole minkäänlaista jätehuoltoa, ei edes keräysjärjestelmiä. Toinen vika on, että uusiomuovimarkkinat eivät toimi. Jos muovijäte olisi arvokasta, se ei koskaan joutuisi veteen”, hän tiivistää.

Järjestö haluaa, että jätteen keräysjärjestelmät saadaan kuntoon. Roskaaminen ja dumppaaminen on lopetettava.

Dumppausalueet, etenkin vesistöjen lähellä olevat, on suljettava ja korvattava hyvin hallituilla kaatopaikkarakenteilla tai käsittelymenetelmillä kuten käsittely- ja kierrätyslaitoksilla ja jätteen energiahyötykäyttölaitoksilla. Jätehuoltosektori voisi myös tehdä yhteistyötä meriliikenteen ja meriteollisuuden kanssa satamien jätehuollon tehostamisessa.

Kunnon keräysjärjestelmät auttaisivat paljon

Järjestö laskee, että jos jätteen keräysaste nousisi Aasian maissa 80 prosenttiin, meriin päätyvästä jätemäärästä saataisiin leikattua 45 prosenttia.

Jotta paikalliset toimijat ja kansainvälinen yhteisö pääsisivät toimiin, ISWA aikoo arvioida, kuinka paljon investointeja nämä tärkeimmät toimet vaatisivat globaalisti. Järjestö aikoo myös alkaa tunnistaa ja jakaa parhaita jätehuoltokäytäntöjä sekä paikata tietoaukkoja.

Tätä varten järjestö luo areenan verkostoitumiselle ja tietojen avoimelle jakamiselle. Järjestö kutsuu yhteistyöhön kaikki toimijat paitsi jätehuoltosektorilta, myös muilta yhteiskunnan aloilta ja tasoilta.

 

”Arvosta hukkuu 95 %”

Merten muovijäteongelman ratkaiseminen on myös muoviteollisuuden, tuotannon ja muovipakkaajien intresseissä.

”Tekee brändille huonoa, jos sen pakkaus roskaa jotakin rantaa tai merta”, tiivisti Ellen MacArthur Foundantionin Mihiel De Smet Baltimoren maailmankongressissa. De Smet vetää järjestön vuosi sitten käynnistynyttä New Plastic Economy eli uusi muovitalous -aloitetta, jossa on mukana koko muoviketju muovituotteiden valmistajista pakkaajiin ja kaupoista jätehuoltoon ja kuntiin. Mukana on suuria toimijoita kuiten DuPont Borealis, Mars, Unilever, Marks & Spencer, Veolia ja Terracycle.

Veolian varapresidentti Gary Crawford korostaa, kuinka tärkeää yhteistyö on:

”Kolmannes muoveista vuotaa ulos systeemistä. Menetämme 95 prosenttia muovien arvosta, kun vain muruset kerätään kierrätykseen. Taloudessa on menetetty 80-120 miljardia dollaria sen takia, että muovitalous ei toimi eivätkä muovit kierrä. On luotava keskusteluyhteys koko ketjun toimijoiden kanssa, jos haluamme päästä systeemiseen muutokseen.”

De Smet ja Carwford iloitsevat siitä, että esimeriksi Euroopan komissio on huomioinut aloitteen näkökulmia työstäessään muovistrategiaansa, jonka odotetaan valmistuvan näinä päivinä.

 

”Suunnitelkaa pakkaukset uudestaan”

De Smet arvioi, että muovipakkausten käyttö olisi mahdollista mullistaa.

”20 prosentille nykymuovipakkauksista uudelleenkäyttö voisi olla kannattava taloudellinen strategia. Markkinat ovat jo olemassa. 30 prosenttia pakkauksista kannattaisi suunnitella uudelleen, koska niitä on nyt hankala kierrättää teknisesti. Kun radikaalisti parannetaan pakkauksen laatua ja kierrätyksen kannattavuutta, kierrätyksestä tulisi hyvä vaihtoehto myös lopuille 50 prosentille pakkauksista.”

Mars on mukana New Plastic Economy -ohjelmassa, koska yritys näkee ongelmien ratkaisemisessa bisnesmahdollisuuksia.

”Julkaisimme syyskuussa uuden kestävyyssuunnitelman. Tähtäämme siihen, että kaatopaikalle ei mene meiltä mitään. Haluamme, että kaikki pakkauksemme ovat kierrätettävissä vuonna 2025. Olemme jo pilotoineet pakkausratkaisuja, kuten monimateriaalikerrosten vähentämistä ja biohajoavien pakkausmateriaalien käyttämistä. Merijäteongelma on vaikuttanut tavoiteasetantaamme”, toteaa Mars Virginian Rachel Goldstein.

 

Kierrätykseen rakettiteknologiaa

De Smet kertoo, että uuteen muovitalouteen tarvitaan viisi peruspilaria.

”Dialogiin on saatava mukaan koko ketju. Tarvitaan globaali muoviprotokolla, jotta kaikki puhuvat samaa kieltä”, De Smet paaluttaa ja jatkaa:

”Tarvitaan myös kierrätyksen rakettiteknologiaa, innovaatioita, jotka muuttavat materiaalivalintoja, lajittelua ja uudelleenvalmistusta. Lisäksi tarvitsemme hyvän tietotason siitä, kuinka muovit virtaavat yhteiskunnassamme ja miksi.”

”Lopulta tähän on sitoutettava kaikki sidosryhmät. Melkein jokainen ihminen maapallolla koskettaa muovituotetta jossain vaiheessa päivää, joten kaikki on saatava mukaan.”

 

Kuluttajat, vaatikaa parempaa

ISWAn raportti nostaa esiin sen, että uusiomuovien on vaikeaa kilpailla neitseellisten muovien kanssa.

Uusiomuovien hintaan vaikuttavat paitsi öljyn ja neitseellisten muovien hinta, myös muovien globaali kysyntä, uusiomuovien laatu ja saatavuus sekä Kiinan valta-asema. Standardit, aiempaa parempi markkinadata sekä tuet uusioraaka-ainesektorille voisivat parantaa uusiomuovimarkkinoiden toimivuutta.

Järjestö toivoo myös, että kuluttajilta tulisi nykyistä enemmän painetta ja kysyntää uusiomuovituotteille.

Yhteistyö muovituotteiden valmistajien ja suunnittelijoiden kanssa on olennaisen tärkeää, jotta muoveista saadaan kierrätyskelpoisia ja niiden käyttöikää pidemmäksi. Jätehuolto- ja kierrätyssektorilla on materiaali- ja teknologiatietoutta, jota muoviteollisuus voisi hyödyntää.

”Jätehuoltosektorin on tarjottava ratkaisuja. Meidän on oltava enemmän kuin tiedemiehiä ja asiantuntijoita: Meidän on parannettava miljoonien ihmisten elämää ja avattava osaamisemme uusille yleisöille. Meillä ei ole aikaa hukattavaksi!” Mavrapoulos kutsuu.

 

Artikkeli on lyhennelmä Uusiouutiset-lehdessä 8/17 ilmestyneestä pitkästä jutusta, jossa oli kerrottu lisäksi mm. muovijätteiden määristä, mikromuovien syntylähteistä ja reiteistä mereen, muovipakkausteollisuuden keinoista korvata neitseellistä muovia uusiomuovilla ja tehdä kierrätettäviä pakkauksia, sekä erilaisista paikallisten yhteisöjen tavoista siivota roskaa pois merestä. Esimerkkeinä kerrottiin Yhdysvaltojen Marylandissä, Baltimoressa, tehdyistä siivouskampanjoista.

 

Muovijäte pois meristä -tietolähteitä

Merten muovijäteongelman ehkäisemiseksi työskentelee jo nyt valtava joukko järjestöjä, organisaatioita ja toimijoita globaalisti. Lisätietoa jutussa mainituista ja ISWAn maailmankongressissa esiintyneistä projekteista ja toimijoista:

http://marinelitter.iswa.org/

http://marinelitter.iswa.org/fileadmin/user_upload/Marine_Task_Force_Report_2017/ISWA_report_interactive.pdf

https://www.iswa.org/fileadmin/user_upload/Calendar_2011_03_AMERICANA/ISWA_kvadrat_tommengram_WEB.pdf

https://newplasticseconomy.org/

https://marinedebris.noaa.gov/prevention/fishing-energy

http://cleanseas.org/

https://oceanconservancy.org/trash-free-seas/plastics-in-the-ocean/trash-free-seas-alliance/

http://baltimorewaterfront.com/healthy-harbor/water-wheel/

https://twitter.com/MrTrashWheel

https://www.letsdoitworld.org/

https://www.thinkbeyondplastic.com/

 

Pääkuva: Scanstockphoto

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin