Tekstiilien kierrätyksen puuttuva palanen pian valmis

Ensi kesänä Turussa käynnistyy poistotekstiilien jalostuslaitospilottilaitos, joka avaa mekaanisesti tekstiilikuituja. Pilotti kuuluu Telaketju-hankkeeseen. Telaketju-verkosto rakentaa Suomeen tekstiiliin liittyvien kiertotalousarvoketjujen ekosysteemiä.

”Tavoitteena on, että ensi kesänä meillä olisi Turussa tekstiilikuitujen mekaaninen avauslinjasto pilottivaiheessa palvelemassa tekstiilikuitujen hyödyntäjiä”, sanoo Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) kiertotalousasiantuntija ja Telaketju-hankkeiden projektipäällikkö Sini Ilmonen.

Suomesta on puuttunut tällainen tekstiilikuitujen avauslaitos. Puuttuva lenkki on hidastuttanut toimivan tekstiilien kierrätysketjun rakentumista.

Tällaisen jalostuslaitoksen rakentaminen kuitenkin kannattaisi: VTT on arvioinut, että mekaanisen tekstiilikierrätyksen markkinapotentiaali olisi vuosittain 60–120 miljoonaa euroa, ja työllisyysvaikutus olisi 150–300 henkilöä. Bisnesmahdollisuuksia olisi myös Tukholman ja Pietarin alueilla.

Varsinais-Suomen liiton AIKO-rahoituksella sekä työ- ja elinkeinoministeriön ensimmäistä kertaa myöntämällä kiertotalouden investointituella rahoitetaan jalostuslinjaston rakentamista ja tunnistusteknologian kehittymistä. Pilottilinjaston ja kehitystyön kokonaisrahoitus nousee lähes kolmeen miljoonaan euroon, josta LSJH rahoittaa noin puolet. Rahoittajina ovat myös Business Finland sekä kaikki Suomen kunnalliset jätelaitokset.

Skanneri tunnistaa vaatteen materiaalin

Alkuvaiheessa mekaaninen avauslinjasto käynnistyy yhdellä pilot-linjastolla. Suunnitelmissa on laajentaa toimintaa vaiheittain.

”Jossain vaiheessa siintää Itämeren alueen toiminta. Turussa on ohitustien varresta vuokrattu jo hallitila pilottia varten, mutta skaalausvaiheessa etsimme uutta paikkaa. Hieman pilke silmäkulmassa on esitetty sellainenkin visio, että laitos toimisi laivalla, joka kiertäisi Itämeren satamia. Se on niin hullu ajatus, että saattaisi jopa toimia”, sanoo LSJH:n projekti-insinööri Jaakko Zitting.

Hän on ohjannut tekstiilimateriaalien tunnistuskokeita, joissa esimerkiksi puuvilla, villa, viskoosi, polyesteri ja polyamidi on tunnistettu omiksi virroikseen jatkokäyttöä varten. Näin niillä voidaan alkaa tehdä tuotetestejä.

Elastaani ei ole oikotie onneen

Kierrätystä hankaloittavat sekoitemateriaalit, monikerrosrakenteet, napit, niitit, vuorikankaat, täytteet ja nahkapaikat. Heterogeenisemmät tekstiilimateriaalit voidaan joissain tapauksissa ohjata kierrätyksessä vaikkapa pehmustekäyttöön.

Zittingillä on tekstiilisuunnittelijoille toiveita, jotta tekstiilit olisivat kierrätettävissä: ”Elastaani on kaavoituksessa usein oikotie onneen, mutta mekaanisessa avauksessa se saattaa aiheuttaa haasteita. Se myös lyhentää vaatteen käyttöikää ja heikentää pesunkestävyyttä. Toki urheilutekstiileissä sen käyttö on ihan perusteltua”, Zitting huomauttaa.

 LSJH selvittää, miten kuluttajilta kerättävien poistotekstiilien keräys ja esilajittelu kannattaisi järjestää. Kaikki Suomen kunnalliset jätelaitokset ovat mukana kehittämässä valtakunnallista keräysjärjestelmää. Yhteistyökumppaneina keräyksessä voisivat mahdollisesti toimia paikalliset kirpputorit ja hyväntekeväisyysjärjestöt, joilla on vuosien kokemus ja toimiva infrastruktuuri keräämiseen ja usein myös lajitteluun.

Pilottivaiheessa parhaita toimintamalleja kokeillaan. Sini Ilmonen kertoo tavoitteena olevan, että jalostuslaitos voisi tulevaisuudessa ottaa vastaan myös hyväntekeväisyysjärjestöjä kuormittavan, uudelleenkäyttöön soveltumattoman tekstiilijätevirran.

Kuvat: Marketta Virta. Materiaalitunnistin eli infrapunaskanneri osaa kertoa, mistä materiaalista tekstiili on tehty. Vaatteen tuotelappu voi valehdella.

Sini Ilmonen ja Inka Mäkiö kehittävät suomalaista tekstiilien kiertotaloutta yhteistyössä Telaketju-verkoston kanssa. 

Mikä Telaketju 2?

– Luo liiketoimintaa tekstiilien kiertotaloudesta.

– Budjetti noin viisi miljoonaa euroa. Rahoittajina Business Finland ja kymmeniä yrityksiä ja organisaatiota, kuten Varsinais-Suomen liitto, työ- ja elinkeinoministeriö ja Lounais-Suomen Jätehuolto.

– Kestää toukokuusta 2019 huhtikuulle 2021.

– Tutkimusorganisaatiot: VTT, Turun AMK ja Lahden AMK.

– Osahankkeet: Lounais-Suomen Jätehuolto, Pure Waste Textiles, Touchpoint, Image Wear ja Suomen Devtec.

– Mukana myös kaikki Suomen kunnalliset jätelaitokset sekä Valmet, Reima, Lounais-Suomen Jätehuolto, Encore Ympäristöpalvelut, Freudenberg, BlackModa, Infinited Fiber Company, Suomen Tekstiili ja Muoti, Suonpää Yhtiöt, Porin Villa ja Peite, Globe Hope, Nosh Company, Paptic, Fida, Partex Paja, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Sideflow, Kehräämö Mustalammas, Aijuu, Vaatepuu, Painovoima ry ja Työn vuoksi ry. Mukaan voi vielä liittyä lokakuuhun saakka! Ota yhteyttä hankekoordinaattoriin Pirjo Heikkilään VTT:llä.

– Tutkimusteemat: Kiertotalouden uudet liiketoimintamallit, tuotesuunnittelu, kierrätysmateriaalien lajittelu ja luokittelu, pilot-avauslinjasto, vastuullisuus, prosessointi- ja materiaalituotedemot sekä liiketoimintamallien demot, kuluttajien osallistaminen, ekosysteemi ja tulosten hyödyntäminen päätöksenteossa sekä tekstiilien tiekartta kiertotalouteen.