Talosauna jakoon

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

25.9.2018

Olemme haastaneet rakennusalan miettimään, kuinka kiertotalous toteutuu.

 

Maailma kaupungistuu. Ennusteen mukaan kolme neljäsosaa maailman ihmisistä tulee asumaan kaupungeissa. Se, miten näitä tulevaisuuden kaupunkeja suunnitellaan ja rakennetaan, on ratkaisevassa asemassa siinä, saavutammeko sellaisen yhteiskunnan, jossa elämme maapallon kantokyvyn rajoissa. Edistyksellisillä rakennetun ympäristön kiertotalousratkaisuilla voimme tarjota maailmalle keinoja saavuttaa ilmastotavoitteet ja samalla luoda uutta liiketoimintaa Suomeen.

 

Suomen Asuntomessut ja Helsingin kaupunki järjestivät yhdessä syyskuussa Kaupunkielämää Jätkäsaaressa -tapahtuman. Uudenlaisessa kaupunkitapahtumassa esiteltiin muun muassa kaupunkiasumisen uusia innovaatioita.

 

Olen aina välillä pyöräillyt Jätkäsaaren rantoja pitkin ja seurannut alueen kehittymistä. Nyt tapahtuman aikaan poikkesin alueelle määrätietoisemmin, tavoitteena tutustua suunnitelmiin ja toteutukseen.

 

Ehdin poiketa yhdessä asuintalossa, jossa juuri oli meneillään talon yhteistilojen esittely ylimmässä kerroksessa. Asukkaat voivat varata tiloja esimerkiksi omia juhlia varten. Esittelyssä oli myös jakamispalvelu, joka tarjosi talon kaksi saunaa myös ulkopuolisten käyttöön. Testi oli ollut menestys ja jäljellä oli enää ”ei oota”. Saa nähdä, innostuuko taloyhtiö jatkossakin tarjoamaan vapaita vuoroja naapuritalojen käyttöön.

 

Kaikki ei kuitenkaan ole niin ruusuista kuin miltä se näyttää. Rakentamisen laatuongelmia ei ole ilmennyt vain puisissa kerrostaloissa, myös muista kohteista on tihkunut tietoa vesiongelmista. Liikennekaaokseen ollaan enemmän tai vähemmän herätty vasta nyt. Ideoita ja ratkaisuja kaivataan. Kiertotalouden yksi ratkaisuista, paikallinen ruuantuotanto, ei ainakaan näy katukuvassa.

 

Maailman kaupungistuminen ja kaupunkien rakentaminen haastaakin meidät useasta näkökulmasta:

 

  • Otetaanko suunnittelussa huomioon uudet tavat toimia kaupungeissa, kuten lainattavat autot ja pyörät, tai paikallinen ruuantuotanto, ravinteiden kierto, tehokas tilojen käyttö?

 

  • Kun uusia rakennuksia suunnitellaan, valitaanko materiaalit ja rakennustuotteet siten, että ne ovat kestäviä ja korjattavia, niiden hiilijalanjälki tunnetaan?

 

  • Vastaako toteutus suunnitelmaa vai otetaanko kuitenkin aikataulu- ja kustannuspaineissa se halvempi ja nopeammin saatavilla oleva ratkaisu käyttöön?

 

  • Onko talojen käytön aika suunniteltu mahdollisimman energiatehokkaaksi, ovatko rakennuksen muunneltavissa käyttötarpeiden vaihtumisen mukaan?

 

  • Kulkeeko rakennuksissa tieto mukana? Ovatko tietomallit, jotka suunnitteluvaiheessa tehdään, päivitettäviä ja kulkevat talon mukana siten, että mahdollisessa purkuvaiheessa löytyy tieto käytetyistä materiaaleista, komponenteista, korjausvuosista jne.?

 

  • Entä onko kellään kokonaiskäsitystä siitä, miten kiertotalouskaupunkia suunnitellaan ja toteutetaan?

 

Lue lisää: https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotaloussprintti-rakennetussa-ymparistossa/

 

Nani Pajunen

 

Kuva: Sitra. Nani Pajunen toimii Sitrassa johtavana asiantuntijana Kiertotalous-avainalueella. Hänen vastuullaan Sitran kiertotaloustyössä on mm. Kiertotalous rakennetussa ympäristössä -hanke, joka haastaa rakennusalan miettimään, kuinka kiertotalous toteutaan alalla.

 

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin