Suomi kärjessä ruokahävikin mittaamisessa

Facebooktwitterlinkedin

Suomi on rakentamassa parhaillaan kansallista seurantajärjestelmää elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantaan ja mittaamiseen. Luonnonvarakeskus Luken johdolla tehtävässä työssä kehitetään ja testataan työkaluja, jotka ovat kansainvälisestikin kiinnostavia, sillä menetelmät ollaan Suomessa ottamassa käyttöön ensimmäisinä koko maailmassa.

Myös suomalainen tiekartta ruokahävikin vähentämiseen on valmistumassa ensimmäisten joukossa. Keskeisimmät keinot hävikin vähentämiseksi ruokaketjussa esitellään joulukuussa Suomen EU-puheenjohtajakauden tilaisuudessa Brysselissä.

Suomi lähti tekemään ruokahävikkitutkimusta aikanaan ensimmäisten joukossa, jo kymmenen vuotta sitten. Puolitoista vuotta sitten koko ala sitoutui Suomessa työhön, jossa rakennetaan kansallinen tilannekuva ruokahävikin ja elintarvikejätteen määrästä koko elintarvikeketjun eri vaiheissa alkutuotannosta teollisuuteen, tukku- ja päivittäistavarakaupoista ravintola- ja ateriapalveluihin sekä aina kotitalouksiin asti. Samalla jokaiseen vaiheeseen kehitetään mittaus- ja seurantamenetelmät ja työkalut sekä luodaan kansallinen tiekartta ketjun vaiheissa tarvittaville toimenpiteille hävikin vähentämiseksi.

Hanketta vetää Luke. Mukana ovat kaikki elintarvikeketjun toimijat, sidosryhmät ja hallinto. Rahoittajina toimivat MMM, YM, TEM, Elintarviketeollisuusliitto, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa sekä Luke.

Koko EU seuraa

Suomen aloittama ruokahävikin seurantatyö ajoittui sattumalta täydellisesti: Viime kesänä valmistui Euroopan komission uusi säädös (C(2019)3211), joka asettaa yhtenäiset minimivaatimukset kaikille jäsenmaille elintarvikejätteen määrittämiseen, seurantaan ja raportointiin. Jäsenmaiden on raportoitava kesäkuussa 2022 komissiolle elintarvikejätteen määrästä ketjuvaiheissaan. Jäsenmaat lähtevät urakkaan hyvin erilaisilta valmiustasoilta.

”Moni kansainvälisistä kollegoista kyselee nyt meidän harjoituksen perään. Kansainvälisten keskustelujen pohjalta näyttää vahvasti siltä, että työmme on tässä Euroopan kärkikastia”, sanoo hankkeen vetäjä, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on puolittaa vähittäiskaupan ja kuluttajien ruokahävikki ja vähentää sen syntyä koko elintarvikeketjussa. Komission tavoitteeseen lasketaan mukaan myös ruoan syömäkelvottomat osat kuten luut ja kuoret. Se tekee vähentämistavoitteesta todella haastavan.

Ateriapalvelut Lukelokiin

Alkutuotannossa jätemääriä pystytään arvioimaan osittain Lukessa jo tehtyjen hankkeiden pohjalta sekä taselaskennan avulla. Kun Luke tekee tiloille satokyselyitä, niihin on suunnitelmissa lisätä hävikkikysymyksiä.

Ravitsemuspalveluyritysten elintarvikejätteiden mittaamiseen Luke kehitti viime keväänä uuden systemaattisen työkalun, Lukeloki-sovelluksen. Se on ollut käytössä noin 70 buffet- ja annosruokaravintolan toimipisteessä. Käyttäjä voi syöttää ruokalistoihin ja resepteihin pohjautuen sen, paljonko ruokaa jäi yli keittiössä, lautastähteenä ja varastoinnissa. Näin yritykset saavat yksityiskohtaista tietoa hävikin muodostumisesta suhteessa valmistetun ruoan ja asiakkaiden määrään.

”Tutkimme myös, millainen otoskoko tarvitaan ja miten erityyppiset toimipisteet huomioidaan kansallisen kokonaisarvion muodostamiseksi”, tutkija Kirsi Silvennoinen Lukesta sanoo.

Tietoa on nyt kerätty noin kahdeksan kuukauden ajan.
”Olemme saaneet sovelluksesta paljon positiivista palautetta. Tästä voi tulla palvelu, jota voisi käyttää koko ateriapalvelujen kansalliseen tiedonkeruuseen ja ravintoloissa myös johtamisen välineenä”, Katajajuuri näkee.

Kuva kertoo päiväkirjassa

Kotitalouksissa syntyvän elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantaan Luke ottaa tämän syksyn aikana käyttöön kaksi uutta tiedonkeruumenetelmää: Noin tuhat kotitaloutta vastaa heille lähetettävään kyselyyn. Lisäksi kaksisataa kotitaloutta osallistuu uudentyyppiseen online-päiväkirjatutkimukseen.

”Online-päiväkirjasovellus mahdollistaa hävikkimäärien kirjaamisen ilman punnitsemista, visuaalisia elementtejä hyödyntäen”, kertoo Luken tutkija Inkeri Riipi.

”Sellaista ei ole käsittääksemme koskaan toteutettu missään muualla”, Katajajuuri sanoo.

Tietopohjaa kasvattavat myös kunnallisten jätelaitosten kuten Lounais-Suomen Jätehuollon ja HSY:n tekemät jätteen koostumusanalyysit.

Kaupan hävikki noin kaksi prosenttia

Tietoja kerätään myös teollisuudelta kyselyn avulla. Sillä selvitellään valmistus- ja hävikkimääriä.

”Olemme käyneet tiivistä ja hyvää dialogia alan toimijoiden kanssa. Saimme tärkeää palautetta tiedonkeruulomakkeiden kehittämiseksi”, hankkeen tutkija Hanna Hartikainen Lukesta kiittää.

Kauppa on seurannut ruokahävikkimääriään jo muutamia vuosia. Päivittäistavarakauppa ry (PTY) julkaisi tuoreimmat ruokahävikkitiedot vuodelta 2018 syyskuussa, kansallisen Hävikkiviikon aikana. PTY:n jäsenmyymälöissä ja niitä palvelevassa kaupan omassa logistiikassa hävikiksi päätyi yhteensä 1,99 prosenttia elintarvikkeista. Kaupan lukuun sisältyvät myös ruoka-apu ja rehukäyttö.

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksessa PTY on asettanut tavoitteekseen painaa luvun tasolle 1,75 prosenttia vuoteen 2021 mennessä.

Luonnonvarakeskuksen esite: https://www.esitteemme.fi/luke/WebView/
Lisätietoa Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hankkeesta: www.luke.fi/ruokahavikkiseuranta
Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen: www.saasyoda.fi

 

Kuva: Luke. Luonnonvarakeskuksen Juha-Matti Katajajuuri kertoo, että Suomi haluaa saada edustavat ja tarkat tiedot elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrästä koko ketjussa yhden vuoden ajalta, sekä luoda systemaattiset mittaus- ja tiedonkeruumenetelmät. Tulokset valmistuvat ensi kesään mennessä.

Facebooktwitterlinkedin