Suomeenkin lajitteluun ohjaava jätemaksu

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Suomen ympäristökeskus ja Pirkaknmaan Jätehuolto kehittävät nyt Suomen olosuhteisiin soveltuvaa painoperusteista jätemaksujärjestelmää.

 

Hanna Salmenperä, Helena Dahlbo ja Olli Sahimaa

 

”Pay as you throw” eli ”maksat siitä, minkä heität menemään” (PAYT) on yhdyskuntajätehuollossa usein nostettu esille tehokkaana taloudellisena ohjauskeinona. Jätemaksut voivat ohjata asukkaita ja muita jätteen tuottajia vähentämään jätteen määrää ja lajittelemaan entistä enemmän hyötyjätejakeitaan kierrätystä varten.

Euroopan komissio kannustaakin jäsenmaita ottamaan käyttöön tällaisia lajitteluun ohjaavia jätemaksuja. On kuitenkin monta eri tapaa toteuttaa PAYT-periaatetta. Toteutustapojen vaikuttavuuskin vaihtelee. Millainen jätemaksu sopisi Suomeen?

Osassa EU-maista on edelleen käytössä kiinteä jätemaksu asukasta tai asuntokuntaa kohden. Tämä maksu pysyy samana riippumatta tuotetun jätteen määrästä. Kiinteä maksu ei ole tasapuolinen jätteen tuottajia kohtaan, eikä kannusta vähentämään jätemäärää tai kierrättämään.

PAYT-jätemaksut voivat perustua astian tyhjennyskertoihin, astiavolyymiin, jätteen painoon tai etukäteen ostettuihin jätesäkkehin, jotka ovat erihintaisia eri jätejakeille.

Suomessa on ollut pitkään käytössä tyhjennyskertoihin ja astiavolyymiin perustuva jätemaksu. Tämän järjestelmän on erilaisissa maavertailuissa todettu kannustavan heikommin jätteen synnyn ehkäisyyn ja lajitteluun verrattuna esimerkiksi punnituksiin perustuviin jätemaksuihin. Jätteiden punnitus ei ole ollut Suomessa kovinkaan yleistä vaan lähinnä kokeilujen asteella.

 

Hankkeessa kannustavat jätemaksut

Suomen ympäristökeskus ja Pirkanmaan Jätehuolto miettivät nyt, millaisilla ohjaavaan jätemaksuun liittyvillä toimilla yhdyskuntajätteen kierrätysaste lähtisi nousuun. Lajittelua tehostavat käytännöt eli LAJITEHO-hanke kestää tämän vuoden loppuun saakka. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö kierrätyskokeiluhankerahoituksella.

LAJITEHO-hankkeen tavoitteena on kehittää Suomen olosuhteisiin soveltuvaa painoperusteista jätemaksujärjestelmää sekä luoda jätehuollosta vastaaville tahoille tietopohjaa ja tarvittavat työkalut käynnistää erityyppisiin olosuhteisiin soveltuva, lajitteluun aidosti kannustava maksujärjestelmä.

Hankkeen päätavoitteena on kehittää PAYT-suunnitelmamalli jätelaitosten käyttöön erilaisilla asuinalueilla. Suunnitelmamallia varten hanke luo Excel-pohjaisen työkalun, joka sopii syntypaikoilla lajiteltavien, erilliskerättävien jätelajien painoperusteiseen hinnoitteluun. Hinnoittelutyökalu auttaa jätetaksojen määrittelyssä ja kustannusten laskennassa, erilaisissa skenaariotarkasteluissa ja viestintää tehostavien aineistojen ja kaavioiden laatimisessa.

Suunnitelmamallin rakentamisen tueksi Pirkanmaan Jätehuolto teettää sekajätteen koostumustutkimuksen. Suunnitelmamalliin kuuluu myös PAYT:n käyttöönottoa tukevien viestinnällisten aineistojen valmistelu.

Hanke selvittää lisäksi järjestelmän kustannus- ja ympäristövaikutuksia sekä sitä, kuinka uudenlaiset maksujärjestelmät vaikuttavat kierrätysasteen nousuun, jos ne otetaan käyttöön valtakunnallisesti.

Jätepunnituskokeilun käynnistämisen tueksi tarvitaan monenlaista tietoa. Millaisia PAYT-järjestelmiä on ja mitkä ovat niiden hyvät ja huonot puolet jätehuollosta vastaavan henkilön tai asukkaan näkökulmasta? Kuinka kehittyneitä PAYT-järjestelmiä on sovellettu eri maissa? Hankekumppanit perustavat aineistopankin alan kansainvälisistä tutkimuksista ja selvityksistä. Samalla hanketoimijat keräävät tietoa toteutuksen juridisista ja hallinnollisista esteistä. Lisäksi he selvittävät hyötyjätejakeiden yhteiskeräyksen ja sitä seuraavan laitosmaisen erottelun vaikutuksia lajittelun tehostumiseen.

 

Heikkoudet ja vahvuudet analysoitu

Hankekumppanit ovat laatineet analyysin kirjallisuuden ja asiantuntijalähteiden pohjalta siitä, minkälaisia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia erilaisiin PAYT-järjestelmiin liittyy. Tämä niin sanottu SWOT-analyysi tehtiin sekä jätteen tuottajan eli asukkaan, jätehuoltoyrityksen että jäteviranomaisen näkökulmasta.

Projektiryhmä tarkasteli seuraavia järjestelmiä:

  • Nykyinen järjestelmä eli tyhjennys- ja volyymiperusteinen jätemaksu
  • Painoperusteinen järjestelmä, jossa sekajätemaksu ohjaa lajitteluun
  • Merkki-/säkkiperusteinen järjestelmä

Osa tunnistetuista heikkouksista ja vahvuuksista on yhteisiä kaikille järjestelmille. Tiukentuva lainsäädäntö sekä kierrätystavoitteet ovat kaikille järjestelmille yhteinen mahdollisuus tai haaste. Myös vapaamatkustajuus ja väärinkäytökset ovat mahdollisia kaikissa PAYT-järjestelmissä. Eri järjestelmien välillä voi kuitenkin olla eroavaisuuksia sen osalta, kuinka systeemi luo tilaisuuksia tai kannusteita väärinkäytöksiin.

Nykyistä tyhjennys- ja volyymiperusteiseen taksoitukseen pohjautuvaa järjestelmää on mahdollista kehittää siten, että se kannustaa jätteen tuottajia lajittelemaan jätteensä tehokkaammin. Tällaisia viritysmahdollisuuksia liittyy ainakin taksoitukseen, palvelutasoon ja neuvonnan määrään ja kohdistuvuuteen, mutta myös jätepunnitusten käyttöönottoon. Punnitusten ei tarvitse välttämättä johtaa asukaskohtaiseen jätemaksuun suurilla kiinteistöillä.

Painoperusteinen, asiakkaan tunnistuksen ja asuntokuntakohtaisen jätelaskutuksen sisältävä PAYT-järjestelmä on kansainvälisten kokemusten mukaan tuloksellinen mutta kallis investointi- ja käyttökustannustensa vuoksi. Jätemaksun jyvittäminen suurissa kiinteistöissä yksittäisille asuntokunnille on vähintään haastavaa nykyiseen jätemaksujärjestelmään verrattuna. Joissakin maissa systeemiin siirtymistä on tuettu julkisin varoin.

Kehittyneiden PAYT-järjestelmien kokeilu Suomen olosuhteissa voisi mahdollisista hallinnollisista haasteista huolimatta olla tervetullutta.

Säkki- tai merkkiperusteisen järjestelmän voidaan arvioida olevan haasteellinen Suomen oloihin mm. siksi, että se on merkittävästi erilainen kuin nykyjärjestelmä ja että sen toimivuudesta erityisesti talvioloissa on epäilyksiä.

Kaikissa järjestelmissä niiden tehokas toteutuminen edellyttää merkittävää ja jatkuvaa panostusta neuvontaan. Asukkaita tulee säännöllisesti kannustaa ja motivoida lajitteluun mm. kertomalla niistä hyödyistä, joita lajittelusta on saatavissa: Asukkaalle järjestelmä tuo kustannussäästöjä, kun taas ympäristö hyötyy, kun luonnonvaroja käytetään säästeliäämmin.

Punnitusperusteisesta järjestelmästä on esim. Ruotsissa todettu merkittävää hyötyä siinä, että asukkaat tiedostavat jätemääränsä entistä paremmin ja saavat motivaatiota paremman lajittelun toteuttamiseen.

 

Kuinka sopiva taksataso?

PAYT-järjestelmään kytkeytyy aina taksapolitiikka. Järjestelmä kannustaa entistä paremmin lajitteluun, jos hyötyjätejakeille ja sekajätteelle on erilaiset taksat.

Monissa PAYT-järjestelmissä jätemaksu koostuu kiinteästä jätemaksuosasta ja PAYT-osasta, mutta tällöin maksun ohjaava vaikutus voi jäädä pieneksi. Lisäksi nykyisellään jätekustannusten taso on kiinteistön muihin kuluihin verrattuna melko alhainen.

Päätökset jätetaksojen muutoksista tekee kuntien jätehuoltoviranomainen. Kunnalliset päätöksentekijät tarvitsevatkin tietoa jätetaksan uudistamisen merkityksestä ja vaikutuksista. Kannustavan jätemaksun lisäksi painoperusteisen jätemaksujärjestelmän toinen tärkeä elementti on lajittelun palvelutason kehittäminen.

 

Onnistuvatko jätepunnitukset?

Jätteiden punnitusten kattavalle käyttöönotolle on Suomessa kuitenkin olemassa yksi haaste. Vielä monilla alueilla käytössä oleva kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus muodostaa merkittävän pullonkaulan jätepunnitusten laajamittaiselle käyttöönotolle.

Näyttää siltä, että kunta ei voi velvoittaa alueella toimivia yrittäjiä käyttämään jotain tiettyä teknologiaa jätekuljetuksissaan. Asukas tekee jätteen kuljetuksesta sopimuksen suoraan jätekuljettajan kanssa ja maksaa palvelusta sopimuksen mukaan. Tämä merkitsee merkittävän väestönosan putoamista pois punnitukseen perustuvan järjestelmän piiristä.

Tuleva jätelain muutos kaventaa kunnan vastuulla olevaa jätehuoltoa entisestään. Tällä on myös vaikutuksensa kunnan käyttöönottaman, punnitukseen perustuvan PAYT:n asiakaskuntaan.

 

 

Mitä jätelaki sanoo?

 

Jätelain mukaan kunnan on jätehuollon järjestämisessä huolehdittava siitä, että jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mitoitetaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laatua.

Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Etusijajärjestyksessä ensisijaista on jätteen synnyn ehkäisy. Kunnan jätemaksun perusteita ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat.

 

Kuva: Tero Pajukallio. Jätteiden lajittelua Otaniemessä.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin