”Siilot ovat myrkkyä kiertotaloudelle”

Kiertotalouden edistämisohjelmaa valmistelevan ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen uskoo, että hiilineutraalin kiertotalouden avulla Suomi voi paitsi vähentää merkittävästi yhteiskunnan päästöjä, myös pitää hyvinvointia yllä.

Näin sanoo työelämäprofessori Reijo Karhinen. Hänet kutsuttiin puheenjohtajaksi ohjausryhmälle, jonka tehtävänä on saada tämän vuoden aikana laadittua Suomelle kiertotalouden strateginen ja poikkihallinnollinen edistämisohjelma.

Ohjausryhmä asettaa kiertotaloudelle tavoitteet, pohtii tarvittavat toimenpiteet ja resurssit sekä ottaa käyttöön sopivat mittarit kiertotalouden edistymisen seurantaan.

Tehtävä ei ole helppo, ja juuri siksi puheenjohtajaksi valittiin Karhinen, jolla on vankka kokemus sekä liiketaloudesta ja finanssisektorilta että yhteiskunnallisista ja julkisista instituutioista, metsä- ja maataloudesta, osaamisesta ja koulutuksesta, Suomen maatalouden ja ruokajärjestelmän tulevaisuusvisiointityöstä sekä kehittämisen johtamisesta.

Ehkä tärkein Karhisen ominaisuus liittyy kuitenkin hänen arvoihinsa. Hän on uudistaja, joka osaa sopivilta osin myös arvostaa vanhaa.

”Mottoni on: Ole avoin uudelle”, Karhinen painottaa.

Karhinen näkee kiertotalouden keinona turvata taloudellinen hyvinvointitaso hiilineutraalissa Suomessa. ”Kiertotalous voi vähentää päästöjä ja ratkaista ympäristötavoitteita ja samanaikaisesti pitää yllä hyvinvointia.”

12 miljoonaa päästötonnia pois

Suomen hallitus toivoo, että kiertotalouden edistämissuunnitelma tukee hallituksen hiilineutraalisuustavoitetta. Nykypäästöt, noin 56 miljoonaa tonnia, olisi saatava putoamaan 21 miljoonaan tonniin 15 vuodessa. Noin 12 miljoonaa tonnia vähennettävistä päästöistä on sellaisia, joille ei ole vielä määritelty toimia. Karhinen uskoo, että kiertotaloudella tulee olemaan suuri rooli näiden päästöjen vähentämisessä.

Ohjausryhmässä ovat edustettuina seitsemän ministeriöitä sekä Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, VATT, Sitra ja Business Finland. Lisäksi kokouksiin osallistuu sidosryhmiä, muita tutkijoita ja asiantuntijoita. Poikkihallinnolliseen suunnitelmaan on siis hyvät edellytykset.

Ensimmäisessä kokouksessa päätettiin perustaa neljä teemaryhmää: alueet ja kaupungit (vetäjänä Turun kaupunginjohtaja Minna Arve), kiinteistöt ja rakentaminen (vetäjänä Fira Oy:n toimitusjohtaja Jussi Aho), raskas teollisuus (vetäjänä Outokummun johtoryhmän jäsen Kari Tuutti) sekä nousevat teknologiat ja uudet liiketoimintamallit (vetäjänä Taaleri Varainhoito Oy:n sijoitusjohtaja Tero Luoma).

Ohjausryhmän pitäisi kokoontua kaikkiaan kahdeksan kertaa. Koronakriisin takia ainakin yksi kokous on jo jouduttu järjestämään etänä, mutta ryhmä pitää edelleen kiinni alkuperäisestä aikataulustaan, että suunnitelma valmistuisi tämän vuoden loppuun mennessä.

Ensimmäisiä tärkeitä tehtäviä ohjausryhmällä on yhteisen vision luominen. Se julkaistaneen toukokuussa.

”Tarvitaan visio, joka ei jätä kylmäksi ja joka herättää huomiseen. Täytyisi sallia, että osa ihastuu, osa jää ihmettelemään. Vaaditaan rohkeutta,” Karhinen tiivistää.

Kuva: Tero Pajukallio. ”Kiertotalouden suurin potentiaali on nimenomaan eri sektoreiden ja toimialojen rajapinnassa. Siiloutuminen on kiertotaloudelle myrkkyä”, sanoo ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen.