Sama juurisyy luo epidemiat ja ilmastokriisin

Uusiouutisten juttusarja: Muuttaako pandemia maailmaa?

Koronaviruspandemia on ajanut maailman täysin poikkeukselliseen tilanteeseen. Pandemia on aiheuttanut inhimillistä kärsimystä ja kuolemaa, johtanut mittaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja taloudelliseen ahdinkoon. Pandemian seuraukset ovat vakavia ja jatkuvat vielä pitkään.

Pandemia on saanut monet meistä myös tarkastelemaan uudelleen perimmäisiä arvojamme. Poikkeustilanteen myötä olemme ymmärtäneet entistä kirkkaammin läheisten ihmisten ja lähellä sijaitsevan luonnon merkityksen. Vanhaa sanontaa muunnellen: välillä pitää mennä lähelle nähdäkseen kauas.

Ihmisten tapa hyödyntää ja hyväksikäyttää luontoa muodostaa ison uhan myös terveydellemme. Useat epidemiat ja tautiesiintymät ovat saaneet alkunsa siitä, että tauti on levinnyt villi- ja kotieläimistä ihmisiin. Metsäkato, elinympäristöjen pirstoutuminen, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö nostavat riskiä uusien, eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen.

Pandemia on osoittanut, että meidän täytyy muuttaa pysyvästi tapaa, jolla suhtaudumme luontoon. Meidän on käynnistettävä laaja yhteiskunnallinen muutos, jonka seurauksena luontoa ja luonnonvaroja ei enää tuhlata ja tuhota.

Jo keväällä maailmalta kantautui uutisia siitä, kuinka ilma oli puhdistunut monella alueella tai villieläimet olivat palanneet kaupunkeihin niiden hiljentyessä. On totta, että pandemialla on ollut vaikutus ympäristöön: se on nimittäin pienentänyt ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Tänä vuonna maailman ylikulutuspäivä oli 22. elokuuta. Se on yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna.

Kriisi on osoittanut, että kulutuksen muuttaminen on mahdollista lyhyessäkin ajassa. Ylikulutuksen väheneminen kriisin kautta ei kuitenkaan ole toivottavaa, vaan kestäviin tuloksiin tarvitaan johdonmukaisia politiikkatoimia.

Nyt on aika tunnustaa, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat ihmiskunnan hyvinvointia vähintäänkin yhtä voimakkaasti koettelevia kriisejä kuin koronapandemia.

Tuoreen tutkimuksen (National Bureau of Economic Research) mukaan lämpötilan nousun seurauksena ihmisiä tulee kuolemaan yhtä paljon tai jopa enemmän kuin kaikkiin tartuntatauteihin yhteensä, jos ilmastoa lämmittäviä päästöjä ei saada hillittyä.

Monimuotoisuuden heikkenemisen yhtenä ilmentymänä on pölyttäjäkato. 70% viljelykasveista vaatii pölyttäjää. Jos pölyttäjäkato etenee, ihmiskuntaa kohtaa ennennäkemätön nälkä. Ruoantuotantomme, kuten myös kaikki muut toimintomme, ovat vahvasti riippuvaisia terveestä luonnosta.

Pandemia on saanut poliittiset päätöksentekijät liikkeelle. Monet toimet pandemian torjumiseksi osoittavat, että järeitä toimia voidaan saada aikaan nopeallakin aikataululla. Suomessa, kuten muissakin maissa mietitään myös ratkaisuja talouden elvyttämiseksi.

Kaikki elvytystoimet olisi nyt osoitettava sellaisiin toimintoihin, jotka samalla edistävät ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Näin toimiessamme ratkaisemme kolme kriisiä samanaikaisesti.

On tärkeää ymmärtää, että suojelemalla ympäristöä suojelemme myös ihmisiä, sillä samat syyt, jotka edistävät zoonoosien leviämistä, heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja kiihdyttävät ilmastokriisiä.

Yhdessä voimme luoda maapallon, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa.

Liisa Rohweder

pääsihteeri, WWF Suomi

Kirjoitus on osa juttusarjaa, jossa ympäristötutkimuksen, kiertotalouden ja kulttuurialan asiantuntijat ja vaikuttajat pohtivat koronapandemian vaikutuksia ihmisen luontosuhteeseen ja kuluttamiseen.

Kirjoittajat pohtivat näitä kysymyksiä: Oppiiko ihmiskunta koronaviruspandemiasta jotakin, jonka avulla voisimme ratkaista myös ilmastokriisiä? Vaikuttaako pandemia ihmisten arvoihin tai luontosuhteeseen? Entä talouden ja kuluttamisen malleihin?

Lue muut juttusarjan osat tästä:

Mari Pantsar: Kestävän huomisen viimeinen tilaisuus

Sara Nyman: Ilmasto ei voi odotella koronan jälkeistä aikaa

Jari Lyytimäki: Rutiinimatkailu kyseenalaistui

Maria Joutsenvirta: Kestävälle taloudelle aukeni tilaisuus 

Iikka Kivi: Talous ei kestä kulutuksen hidastumista

Eeva Furman: Käpertyminen ei ratkaise kriisejä

Emmi Itäranta: Pandemiaa edeltänyt elämäntapa on käymässä mahdottomaksi

Lue koko juttusarja digilehdestä

Uusiouutisten 5/20 artikkeli aiheesta pdf:nä

Kuva: Aki-Pekka Sinikoski. Liisa Rohweder näkee, että ilmastonmuutos tulee koettelemaan ihmiskunnan hyvinvointia vähintään yhtä voimakkaasti kuin koronapandemia.