Sähköautoilu vasta alkua: Kohta lentävät sähkölentokoneet

Sähkö avaa tien hiilettömään energiatalouteen vuoteen 2030 mennessä. Näin näkevät sähköalan toimijat, jotka ovat käynnistäneet alaa yhdistävän visiohankkeen Hyvinvointia sähköllä. Vision allekirjoittaneet sähkötoimialajärjestöt kokoontuivat loppukeväästä Heurekaan, jossa tulevaisuustutkija Risto Linturi viitoitti tutkimuksen ja kehityksen suuntaa:

”Tulemme näkemään aurinkosähkön dramaattisen hinnan laskun vuoteen 2035 mennessä. Laboratorioissa on jo saavutettu kehitelmiä, jotka lupaavat aurinkosähköä kymmenen kertaa halvemmalla kuin nyt. Kun se toteutuu, on järjetöntä ajatella, että kukaan käyttäisi enää fossiilisia polttoaineita.”

Sähkövarastoina toimivat polttokennot ja akut. Esimerkiksi litium-ion-akkujen käyttöikä on kaksinkertaistunut ja hinta halventunut kymmenesosaan kymmenessä vuodessa.

”Koko akuston tuotantokustannus tulee alittamaan sata dollaria kilowattitunnilta vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2025 mennessä päästään jopa alle 50 dollariin”, Linturi ennakoi. Samaan aikaan akkujen kesto on pidentynyt: kokeelliset teknologiat kestävät jopa 10 000 purkusykliä tai varastoivat moninkertaisen energiamäärän.

Tämä johtaa Linturin mukaan paitsi sähköautoihin, myös sähkölentokoneisiin ja sähkölaivoihin sekä robottiliikenteeseen. Nikolalla on jo vetykäyttöisiä sähkörekkoja.

Heurekan seminaarissa puhunut Fortumin biopohjaisten ratkaisujen kehittämisestä vastaava Heli Antila sanoi, että suunnitteilla on akkukäyttöisiä matkustajalentokoneita, joilla pääsee noin 500 kilometrin matkoja. Toistaiseksi on valmistettu lähinnä opetuskäyttöön soveltuvia sähkölentokoneita, mutta tilanne muuttuu nopeasti:

”Sähköisen lentämisen pidemmät matkat voivat olla todellisuutta 2030-luvulla. Aluksi käyttöön otetaan hybridiratkaisuja”, Antila näkee.

Kotipistorasiasta julkinen latauspiste

Jotta lautausinfra pysyisi sähköliikenteen kehittymisen vauhdissa mukana, tulevaisuustutkija Risto Linturi ehdottaa konstia, jolla Suomeen saataisiin heti miljoonia latauspisteitä:

”Kaikki Suomen pistorasiat saataisiin käyttöön niin, että sähkönjakeluyhtiö ottaisi käyttöön mobiilioperaattoreiden ristiinlaskutusperiaatteen: Ilmoitan vain toisen pistorasiasta lataamani ajan ja sulakekoon. Vastaava summa poistetaan pistorasian haltijan laskulta ja lisätään omalle laskulleni. Pistorasian haltija näkee, että olen oikealla asialla.”

Yhä suurempi osa sähköstä tullaan tuottamaan hajautetusti ja uusiutuvasti. Joustavien aurinkopaneelien integroituminen rakenteisiin mahdollistaa kaikkien rakennettujen pintojen muuttamisen aurinkopaneeleiksi. Tämä tulee vaikuttamaan keskitettyjen ratkaisujen ja sähköverkon kannattavuuteen.

”Valtaosa sähkön tuotannosta voi olla kiinteistökohtaista aurinkosähkön, polttokennojen tai muiden laitteiden avulla.” Linturin mukaan metsänomistajan kannattaisi harkita aurinkopaneelien laittamista metsäänsä, koska se tuottaisi sata kertaa enemmän rahaa kuin puun korjuu.

Linturi koosti yhteiskuntaa mullistavan radikaalin teknologian kollegansa Osmo Kuusen kanssa viime vuonna kirjoittamaansa ja tulevaisuusvaliokunnan julkaisemaan Suomen sata uutta mahdollisuutta -kirjaan.

Energiaintensiivinen valmistus voi kirjan mukaan siirtyä teollisuusmaista halvan aurinkoenergian maihin. Suomen on siis hoidettava sähkön pitkäaikainen varastointi paremmin kuin muiden pitääkseen teollisuustuotannon kotimaassa.

Synteettisten polttonesteiden generointi aurinko- ja tuulienergialla synnyttää pitkäaikaisen, edullisen ja helposti siirrettävän energiavaraston uusiutuvien energioiden kausivaihtelun tasaamiseen. Uusiutuvilla syntetisoidun polttonesteen käyttö polttokennoissa mahdollistaa hiilineutraalin autoilun, lämmityksen ja kausi-varavoiman.

”Kun sähkö halpenee, tulemme käyttämään sähköä paljon enemmän kuin nyt. Ratkaisemme maatalouden ja ruoantuotannon päästöongelmia. Kaikki pääkaupunkiseudun ruoka voitaisiin kasvattaa kellareissa ilman peltoja. Viljelykontteja on jo kaupallisesti tarjolla”, Linturi sanoo ja laskee, että yhden ihmisen ravinnon kasvattamiseen tarvitaan vain noin 50 neliötä aurinkopaneelipintaa.

Keinotekoinen fotosynteesi voidaan toteuttaa rakennusten pintoihin.
”Näillä luvuilla Suomi voi ruokkia kaikki kiinalaiset.”

Kuva: Scanstockphoto.  Sähkölentokoneet tulevat yhä todennäköisimmiksi sitä mukaa, kun akkujen teho ja hinta laskevat. Suunnitteilla on jo sähkölentokoneita, jotka lentäisivät 500 kilometrin matkan.

Kuva 2:  Olli Häkämies. Sähköteknisen Kaupan liitto, Sähkösuunnittelijat NSS, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, SESKO ry ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK kokoontuivat vuosiseminaariin Heurekaan Vantaalle huhtikuun lopussa. Uusimmat sähköautomallit olivat esillä Heurekan edustalla, useimmat niistä seminaariosallistujien arkikäytössä.