Ristiriitaisten odotusten markkinapaikka

Kuva: Scanstockphoto. Maataloudessakin on paljon esimerkiksi biokaasun tuotannon raaka-aineeksi kelpaavia biomassoja ja jätevirtoja, joiden hyötykäyttöön saamiseksi kaivattaisiin markkinapaikkaa. Se voisi yhdistää materiaalien ostajat ja myyjät.

Hallituksen kaavailemaan jätteiden ja sivuvirtojen digitaaliseen markkinapaikkaan kohdistuu kovia, osin ristiriitaisiakin odotuksia.

Ympäristöministeriö on vuoden ajan valmistellut digitaalista markkinapaikkaa, joka yhdistäisi jätehuoltopalvelun tarvitsijat ja tarjoajat ja kertoisi, jos haluttua jätehuoltopalvelua ei ole saatavilla markkinoilta kohtuullisin ehdoin.

Markkinapaikasta toivotaan ratkaisua etenkin siihen, miten todennetaan markkinapuute, jonka takia kunta ottaa yritysjätteet hoitaakseen kunnan toissijaisen vastuun (TSV) perusteella. Markkinapuutteen osoittaminen nykykonstein on ollut vaikeaa.

Kesälle töitä

Valmistelua on tehty laajassa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa esimerkiksi työpajoissa. Hankinnan valmistelu on käynnissä. Varsinaisen suunnittelu- ja toteutustyön on tarkoitus alkaa syksyllä. Testivaiheen jälkeen markkinapaikan on tarkoitus tulla käyttöön vuoden 2019 alkupuolella.

Samaan aikaan ympäristöministeriö valmistelee jätelakimuutoksen toista vaihetta. Hallituksen esitys on tarkoitus saada lausuntokierrokselle kesällä.

Motiva ylläpitäjäksi

Alan toimijat kokoontuivat keskustelemaan markkinapaikasta myös Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n vuosiseminaariin huhtikuussa. Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio totesi, että sidosryhmiltä saadun palautteen mukaan markkinapaikan on oltava puolueeton ja julkisen tahon perustama ja hallinnoima. Siksi markkinapaikan ylläpitäjäksi on tulossa Motiva Oy, jolle määritellään laissa tämä julkinen hallintotehtävä.

”Alustavan toimintaperiaatteen mukaan sopimukset kaupoista tehtäisiin ainakin ensi vaiheessa markkinapaikan ulkopuolella. Jos kauppoja ei synny, käyttäjä voi tehdä TSV-palvelupyynnön kunnan jätelaitokselle. Ennen palvelupyynnön tekemistä käyttäjä perustelee, miksi kauppaa ei ole syntynyt. Markkinapaikka toisi läpinäkyvyyttä TSV-prosessiin”, Pajukallio sanoo.

Järjestelmä rakennetaan niin, että kaikki muutkin markkinapaikat voisivat kytkeytyä valtakunnalliseen markkinapaikkaan.

Markkinapaikkoja on nimittäin jo syntynyt. Esimerkiksi MTK on esittänyt kiertoasuomesta.fi-markkinapaikan perustamista maatalouden sivuvirroille.

”Etenemme pian joko tällä tai yhteisellä markkinapaikalla”, MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola kertoi huhtikuun seminaarissa.

Markkinatoimijoille, ei julkisille

Maataloudessa on valtavasti sivuvirtoja kuten esimerkiksi lantaa ja lietteitä, joissa olisi potentiaalia ravinnekierrätykselle, biokaasutukselle ja bisnekselle. Ilman markkinapaikkaa hyödyntäminen on hidasta.

MTK loi vuosia sitten oman markkinapaikan puukaupalle ja nyt viimeisimpänä töitäsuomesta.fi:n maaseudun työnvälitykseen. Mäki-Hakolan mukaan jäsenet ovat hyvin kiinnostuneita uusista markkinapaikoista, mutta tietyllä ehdolla:

”Ministeriöiden tai julkisen toimijan ei kannata sellaista perustaa tai pyörittää. Sen tulee olla markkinatoimijoiden itse toteuttama.”

Samoilla linjoilla on kunnallisen jätelaitoksen edustaja, Harri Kallio Pirkanmaan Jätehuollosta:

”Markkinapaikka on hyvä, mutta yritykset hoitakoot sen. Se voisi olla vapaaehtoinen alusta, jossa materiaalivirrat ja yritykset kohtautetaan. Mutta TSV:n kytkeminen markkinapaikkaan on älytön juttu”, Kallio kritisoi.

Hänen mukaansa on ylioptimistinen näkemys, että kunnan hoitavat TSV:llä kaiken sen, mitä yritykset eivät.

”Koko TSV on ajatuksena vanhentunut ja se perustuu kaatopaikka-aikaan. Polttolaitokset on mitoitettu niin, että sinne menee kunnallinen jäte. Ei siellä ole TSV:lle edes tilaa”, Kallio lataa.

Seminaariyleisö heräsi keskustelemaan myös markkinapaikan nimiristiriidasta:

”Eihän kuntayhtymä edes voi tuoda omia palveluitaan markkinapaikalle”, tiivisti HSY:n Raimo Inkinen.

Hinnoitteluongelma?

Seminaariosallistujat kertoivat huomanneensa yritysten itse ilmoittavan hankkivansa kunnallisia palveluita nimenomaan TSV-palveluina, jopa pääkaupunkiseudulla. Kuusakosken yhteiskuntasuhdejohtaja Risto Pohjanpalo näkee syyksi alihinnoittelun:

”HSY ottaa vastaan Sortti-asemillaan 60 % volyymista yrityksiltä ”TSV:nä”, vaikka luulisi pääkaupunkiseudulla olevan palvelutarjontaa kyseisille yrityspalveluille. Hinnoittelu, joka ei perustu markkinahintoihin, on alihinnoiteltu.”

Markkinoiden toimintaa pohti myös erikoistutkija Lasse Pöyry Kilpailu- ja kuluttajavirastosta:

”Markkinat ovat tehokkaat, kun transaktion kohde päätyy sille, joka sitä eniten arvostaa. Pitkässä juoksussa koko markkinapuutteesta pitäisi päästä eroon. Voi olla, että TSV on palveluna alihinnoiteltu”, hän totesi.

Hän uskoo, että markkinapaikka voisi auttaa jatkuvasti arvioimaan, onko löytynyt paras mahdollinen hyötykäyttö kullekin jätejakeelle. Hän uskoo, että markkinapaikan kautta voi löytyä myös välimies, joka pystyy ylläpitämään ja maksimoimaan materiaalin lisäarvon.

”Ainakin markkinapaikka voisi tehdä sen näkyväksi, että millaisia materiaaleja kaikkiaan on tarjolla.”

Jos ja jos

Rakennus- ja purkujätettä käsittelevän Deleten konsernijohtaja Tommi Kajasoja ei osannut sanoa, tarvitaanko kaavaillun kaltaista markkinapaikkaa vai ei. Hän kannattaa markkinapaikkaa, jos se aidosti helpottaa vaikkapa jätteen vastaanottopaikkojen identifioimista, pitää kilpailun reiluna niin pienille kuin suurillekin purkajille ja jätteen käsittelijöille sekä varmistaa, että jätteet päätyvät kaikissa tilanteissa asianmukaisille vastaanottopaikoille.

”Monesti purkuprojektin tarjouksesta toteutukseen menee kauan. Meille olisi tärkeää, että tarjoukset olisivat sitovia vielä esimerkiksi kolmen kuukauden kuluttuakin”, hän kertoi yksityiskohdan järjestelmävaatimuksista.

Kajasoja muistutti, että markkinapaikka on joka tapauksessa vain työkalu, eikä se ratkaise alan isoja kysymyksiä kuten kierrätyspolttoaineen heikentynyttä kysyntää, luvituksen hitautta tai sitä, että rakennusjätteistä pitäisi kierrättää 70 prosenttia jo 2020.

Mikä markkinapaikka on ja miksi se perustetaan? Lue lisää: https://uusiouutiset.fi/kuka-hallinnoi-markkinapaikkaa/