Pelastaako tekoäly muoviroskalta?

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

ISWAn maailmankongressi rinnasti muovijäteongelman ilmastonmuutokseen. Ratkeaako ongelma neljännen teollisen vallankumouksen, sen tekoälyn ja datajärjestelmien, avulla?

 

”Muovijätteet ovat lävistäneet yhteiskunnan. Mikrokuitumuoveja löydetään jo pienimmästä planktonista. Indonesiassa ja kehittyvissä maissa jätteet ovat malariaa suurempi uhka ihmisen terveydelle. Jätehuoltosektori kohtaa mahdottoman tuntuisia haasteita.”

Näillä sanoilla avasi kansainvälisen jätehuolto-organisaatio ISWAn maailmankongressin Baltimoressa syyskuun lopussa ISWAn presidentti Antonis Mavropoulos.

Muovijäte oli maailmankongressin puhutuimpia aiheita. Kongressi pidettiin nyt ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen Yhdysvalloissa, ja se keräsi ennätyssuuren yleisön. Yhteistyössä pohjoisamerikkalaisen jätehuoltojärjestö SWANAn kanssa pidettyyn kongressiin saapui yli kaksi tuhatta kävijää 72 maasta.

 

Opas-robotti neuvoo

ISWA julkaisi kongressin yhteydessä useita raportteja, joista yksi liittyi neljänteen teolliseen vallankumoukseen. ISWA kysyi yli tuhannelta jätehuoltoalan asiantuntijalta 97 maasta, kuinka nämä näkevät digitaalisen vallankumouksen vaikuttavan kierrätyksen ja kiertotalouden tulevaisuuteen.

”Neljäs vallankumous uusine teknologioineen ja fyysiset, biologiset ja digitaaliset rajat ylittävine sovelluksineen tuo suuria kysymyksiä. Kiihdyttääkö se vain jätteiden määrää, vai käytämmekö samoja voimia luodaksemme paremman tasapainon ihmisen ja luonnon välillä? Jätehuolto on avainasemassa siinä, kumpaan suuntaan tilanne kallistuu”, Mavrapoulos korosti.

Kyselyn tulosten mukaan jätehuoltosektori on huonosti varautunut 4. teollisen vallankumouksen tuomiin mullistuksiin. Vain 14 prosenttia sanoi tuntevansa aihepiirin hyvin. Jätehuoltosektori uskoo kuitenkin vallankumouksen vaikuttavan jätehuoltoon merkittävästi.

Suurimpia muutoksia vastanneet asiantuntijat odottavat uusista materiaaleista, kehittyneistä sensoreista ja esineiden Internetistä. Sosiaalisen median, kännykkäsovellusten, digitaalisten käyttöjärjestelmien ja opas-robottien uskotaan vaikuttavan jätteen lajitteluun, keräämiseen ja neuvontaan.

 

Automatisoidut laitokset

Tekoälyrobotiikan taas uskotaan mullistavan jätteen käsittelyn: 80 prosenttia vastanneista näkee, että vuonna 2030 jätteiden lajittelu tapahtuu täysin robotisoituna, ja 72 prosenttia uskoo kierrätyslaitosten toimivan tuolloin kokonaan robottien voimin. Tosin sitä epäilivät monet, kuinka investointihalukas ja -kyvykäs jätehuoltosektori on tällaiseen teknologiaan.

Vastaajilla on myös uskoa siihen, että neljäs teollinen vallankumous vaikuttaa eniten tuotteiden uudelleenkäyttöön ja suunnitteluun niin, ettei jätettä enää synny. Vallankumous tasoittaa tietä kiertotaloudelle.

Vastaajat uskovat, että ennen vuotta 2030 teollinen vallankumous edesauttaa tuotteiden ekologisessa suunnittelussa ja siinä, että muovituotanto toimii kiertotalouden periaattein. Se avittaa myös jätehuollon päästöjen vähentämisessä, ruokajätteen vähentämisessä ja suurten dumppausalueiden sulkemisessa.

”Modernia teknologiaa tähän kyllä löytyy siihen mennessä, mutta otetaanko sitä käyttöön? Ensin olisi luotava siihen ohjaavat standardit ja lainsäädäntö”, muistutti tuloksia kommentoinut BIR AS:n suunnittelujohtaja Toralf Igesund Norjasta.

ISWA aikoo seuraavaksi tehdä tiekartan siitä, kuinka jätehuolto voi sopeuttaa toimiaan vallankumouksen tuomiin muutoksiin.

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin